Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Kalajuttu

  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu
  • Kalajuttu

Ke­sä on ka­la­mat­ko­jen ja ka­la­jut­tu­jen ai­kaa. Ar­vaa­mat­to­mat vaa­rat saat­ta­vat koh­da­ta ve­nei­li­jöi­tä. Niin­pä on­kin hy­vä i­han a­luk­si an­taa muu­ta­ma va­roi­tuk­sen sa­na ka­las­ta­jil­le.

As­pi­doc­he­lo­ne

As­pi­doc­he­lo­ne on me­res­sä e­lä­vä val­ta­van suu­ri ka­la. Se on kuin i­so va­las, jo­ka y­rit­tää syö­dä o­maa pyrs­tö­ään. Se voi näyt­tää myös i­sol­ta me­ri­kil­pi­kon­nal­ta. Ku­kaa­n ei tark­kaan tie­dä sen muo­to­a, kos­ka suu­rin o­sa sen ke­hos­ta on ai­na ve­den al­la. Sen se­läs­sä kas­vaa te­rä­vi­ä piik­ke­jä, kuin pui­ta. Sen suo­mut o­vat kuin ki­ven­jär­kä­lei­tä ja hiek­ka peit­tää sen suo­mu­ja. Reu­noil­taan se on kuin i­ha­na hiek­ka­ran­ta, jol­lai­sel­la kyl­lä kel­pai­si ke­nen ta­han­sa le­ko­tel­la.

Ra­vin­nok­seen se käyt­tää pie­nem­pi­ä ka­lo­ja. Nii­tä se pyy­dys­tää­ e­rit­tä­mäl­lä ma­ke­aa li­maa. Tä­mä li­ma hou­kut­te­lee ka­lo­ja sen luok­se, mut­ta se on­kin ka­va­la an­sa. Pie­net ka­lat jää­vät kiin­ni tä­hän an­saan ja as­pi­doc­he­lo­ne syö ne suu­hun­sa.

Kau­em­paa kat­so­en se näyt­tää­ i­han ta­val­li­sel­ta saa­rel­ta. Niin­pä me­ri­mie­het saat­ta­vat­kin luul­la si­tä saa­rek­si ja pur­jeh­ti­a lai­van­sa sen ran­taan, nous­ta hie­ti­kol­le le­pää­mään ja jo­pa yö­py­ä sen se­läs­sä. Kun me­ri­mie­het sit­ten aa­mul­la sy­tyt­tä­vät nuo­ti­on täl­le hiek­ka­ran­nal­le val­mis­taak­seen ruo­kaa it­sel­lee­n, al­kaa tuon nuo­ti­on kuu­muus pa­has­ti kor­ven­taa­ as­pi­doc­he­lo­ne­a ja se su­kel­taa sy­vyyk­siin. Men­nes­sään se vie sii­hen kiin­ni­te­tyt lai­vat ja kaik­ki me­ri­mie­het, jot­ka o­vat sen se­läs­sä.

As­pi­doc­he­lo­nen ni­mi muo­dos­tu­nee k­rei­kan sa­nois­ta "asp", kil­pi ja "c­he­lo­ne", kil­pi­kon­na. So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa sii­tä on ker­rot­tu jo pa­rin tu­han­nen vuo­den a­jan, jo­ten ta­ri­nan e­päi­le­mät­tä on to­si. Tä­mä ka­la tun­ne­taan myös mo­nil­la muil­la ni­mil­lä. Tun­ne­tuim­pi­a si­vus­to­ja, joil­la sii­tä ker­ro­taa­n o­vat:

Nä­mä si­vus­tot o­li­vat en­nen van­haan pai­net­tu pa­pe­ril­le (ku­vi­tel­kaa!), ja ne kul­ki­vat per­heis­sä su­ku­pol­ves­ta toi­seen. Si­vuil­ta löy­tää pal­jon mie­len­kiin­tois­ta li­sä­tie­to­a As­pi­doc­he­lo­nes­ta ja mo­nis­ta muis­ta­kin me­ren e­lä­vis­tä ja luon­non ih­meis­tä. Voi­si jo­pa sa­no­a, et­tä vain mie­li­ku­vi­tus on ra­ja­na sil­le mi­tä kaik­ke­a ih­meel­lis­tä voim­me löy­tää luon­nos­ta kun­han vain et­sim­me ja löy­däm­me!

As­pi­doc­he­lo­ne Suo­men ve­sis­sä

Viik­ko sit­ten e­räs ys­tä­vä­ni sou­ti ve­neen­sä ki­vel­le. On­nek­si sou­tu­vauh­ti o­li hil­jai­nen ei­kä ve­neel­le tai mat­kus­ta­jil­le tul­lut va­hin­ko­a. – Tai ai­na­kin hän luu­li sou­ta­neen­sa ki­vel­le. – Vain huo­ma­tak­seen koh­ta ve­neen­sä a­je­leh­ti­van va­paas­sa ve­des­sä ja ki­ven tyys­tin ka­don­neen. Niin pin­nan al­ta kuin pin­nan pääl­tä­kin! Ei­kä ki­ves­tä ol­lut e­nää min­kään­lais­ta ha­vain­to­a!

    Ai­no­a jär­keen käy­pä se­li­tys tä­hän on, et­tä hän tör­mä­si as­pi­doc­he­lo­nen poi­ka­seen, jo­ka o­li jär­ven sy­vyyk­sis­tä het­kek­si nous­sut pin­taan le­pää­mään.

On ai­van il­meis­tä, et­tä jär­vis­säm­me a­sus­taa on as­pi­doc­he­lo­nen poi­ka­si­a. Ai­kui­sek­si var­tut­tu­aan ne sit­ten ui­vat me­rel­le, nou­se­vat pin­taan kel­lu­maan ja täl­lä ta­val­la säi­kyt­te­le­vät i­so­ja val­ta­me­ri­lai­vo­ja. To­dis­tee­na jär­vis­säm­me a­sus­te­le­vis­ta me­ri­hir­vi­ön poi­ka­sis­ta käy­tän it­sen­sä Väi­nä­möi­sen sa­no­ja:

Sanovi sanalla tuolla,
lausui tuolla lausehella:

"Tuosta tulkohon karinen,
salasaari kasvakohon,
johon juosta Pohjan purren,
satahangan halkiella
meren myrskyn hiertimessä,
lainehen rapa'imessa!"

Se siitä kariksi kasvoi,
loihe luo'oksi merehen,
itähän pitemmin puolin,
poikkipuolin pohjosehen.

Kaik­ki­han me tie­däm­me, et­tä ka­re­ja tai sa­la­saa­ri­a ei voi syn­ty­ä tyh­jäs­tä. Täs­sä ta­pauk­ses­sa ky­sees­sä ai­van var­mas­ti o­li mel­ko i­sok­si kas­va­nut as­pi­doc­he­lo­ne. – Väi­nä­möi­sel­lä vaa­n ei ol­lut käy­tet­tä­vis­sään kaik­ke­a tä­tä ny­kyai­kais­ta tie­tä­mys­tä saa­tik­ka sit­ten in­ter­net­ti­ä.

Niin. Ja lo­puk­si se ka­la­jut­tu

Jaa... Se mi­nun tä­män­ke­säi­nen ka­la­jut­tu­ni on vie­lä tuol­la Sai­maas­sa pols­kut­te­le­mas­sa, mut­ta em­me­kös voi­si tääl­lä kom­men­teis­sa muis­tel­la par­hai­ta jut­tu­ja men­neil­tä ke­sil­tä!

Hy­vää ka­la­on­ne­a ko­ko ke­säk­si! – Ja muis­ta­kaa va­ro­a as­pi­doc­he­lo­ne­ja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Voi hyvä Jumala anna joskus niin iso kala, että ei tarvitse valehdella!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Rukouksesi meni perille, mutta kala eksyi väärään vesistöön.:)

https://www.youtube.com/watch?v=mD6LWc7A0_Q

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin siellä ja Texasissa on kaikki maailman suurinta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #7

Oliko se Texasissa? Löytyy sitä suurintaa Tadžikistanissakin!

https://www.youtube.com/watch?v=75Wo_UG-r4o

Käyttäjän amgs kuva

Olen saanut isoja kaloja Luvian rannoilla ja jopa useita isoja lahnoja ongella! :)Nauran, mutta pitää paikansa.

Tänään laitoin onget valmiksi, jos vaikka lähtisi lasten kanssa joskus kalaonnea kokeilemaan. Haaveilen kesämökistä meren rannalla ja tosi isoista kaloista.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Lahna on hyvä kala vaikka ruotoja niin peevelisti.

Ja sitten se kalavale:

Lapin perukoilla erääseen taloon syntyi perillinen. Kätilö oli kiireellä lähtenyt matkaan ja unohtanut vaakansa kotiin. Kyseli sitten isännältä, josko talosta löytyisi vaakaa. "No, ei meillä ole kuin tuo minun kalavaaka" sanoi isäntä, johon kätilö, että ""tuopa se tänne, pakko se lapsi nyt jollain on punnita"". Isäntä toi vaakansa ja kätilön punnittua lapsen, voitiin todeta vastasyntyneen painaneen 13,4 kg.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ai,tuolla tavallako Lapissa punnitaan kaloja? Viritetyllä puntarilla.Siellä kun ei viranomainen valvo niitten kalavaakojen kuntoa.
Kyllä niitä tarinoita sitten riittää iiisoista kaloista!:)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ana Maria, miten olisi kala,joka painaa 411,6kg?

Guinnessin ennätys!

https://www.youtube.com/watch?v=l3XBKzSUoJQ

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #6

Oletko käynyt pilkkimässä?

Tuossa on iso saalis, mutta onkija päästää ne takaisin veteen? En ymmärrä, miksi?

https://www.youtube.com/watch?v=U7Gk1xuXXbs

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Puolitoista ämpärillistä särkiä katiskassa. Siinä oli juttua ja työtäkin. Keitin koiralle kattilallisen. Nyt on särkiaika ohi ja uudet kalat mielessä. Vedin laiturille tuon saaliin jälkeen katiskan, mutta oli melkein tyhjää täynnä. Kun heitin takaisin hyppäsi pieni mäyräkoirani perässä. Onneksi osasi uida ja sain hinattua laiturille takaisin. Pian pienet ihmiet tulevat kalaan ja sitten syntyy ihan oikeita kalajuttuja. Hiukan isommat kertoivat viikko sitten isompia, kun heittelivät Storträsketillä Sipoonkorvessa uistinta eikä mikään tarttunut siihen. Olivat nähneet uistimen vieressä oikein ison kirjolohen ja uimassa pari tarhakäärmettä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Siellähän Sipoonkorven vesistöllä onkin äsken huomattu as­pi­doc­he­lo­nen poi­ka­si­a, joten sen takia ei mikään tarttunutkaan uistimeen.Kotimaiset kalat näet ovat hämmästyneet ja stressaantuneet siitä ilmiöstä! Kyllä ne sopeutuvat ajanmittaan ja hyväksyvät sen muukalaisen! Aivan varmasti!:)

Kun kala ei syö, niin vaihteluksi kalastaja voi tauolla laulaa.

Amur-joelta Kalastajan laulu:

https://www.youtube.com/watch?v=g6b4AqpHsAs

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tarinoita riittää... niin kaloista kuin kalastajamiehistä.
Seuraava kertoo Odessaan saapuvaa merimies Kostjaa."Kun proomut täynnä kelttikalaa Odessaan Kostja sapuui..." laulaa Larissa Golubkina:

https://www.youtube.com/watch?v=T2R9oB7b2Kg

...kaikki tykkää hänestä niin pubin miesporukka, kuin myös kaikki odessalaiset ja ulkomaalaiset tytöt...kuitenkaan "En sano koko Odessasta, koko Odessa on suuri.."-Я вам не скажу про всю Одессу, вся Одесса очень велика".

Kelttikala:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kelttikalat

Silloinen proomu:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitän kaikkia tähän keskusteluun osallistuija ja Georg Otsin esittämän "Kalastajan laulun" myötä hyvää viikonjatkoa!

https://www.youtube.com/watch?v=sW2zDAFdKPo

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset