Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Yleistyykö hyönteisruoka koskaan Suomessa?

  • Yleistyykö hyönteisruoka koskaan Suomessa?

Tuleeko hyönteistuotteista koskaan ison asiakaskunnan ruokaa? Tuntuu siltä, ettei ainakaan vielä vähään aikaan, ei ainakaan näillä kaakkois-kulmilla! -- Nyt on mennyt vuosi siitä, kun hyönteisten myyminen elintarvikkeeksi sallittiin Suomessa.

"Maistuisiko Sirkka-suklaa?", kysyi kauppias asiakkaalta joka ajaa ostoskärryillään sirkkasuklaiden vierestä.

 

  • Ei maistu. Sen verran on ennakkoluuloja, asiakas naurahtaa...

     

    Hyönteisruoasta puhutaan julkisuudessa paljon, mutta ruoan myynti on vielä Imatralla häviävän vähäistä.

    Asiasta kerrotaan 20.09.2018 Imatralainen-lehdessä otsikolla:

     

     

    Myynti On Erittäin Vähäistä

    K-Supermarket Imatrankosken kauppias Topi Riutta kertoo, että sirkkatuotteiden myynti on erittäin vähäistä. Hänen kaupassaan on myynnissä kolmea sirkkatuotetta: sirkkasämpylöitä, kahdenlaisia sirkkapatukoita ja inkivääri-kookoskeittoa, joka sisältää kotisirkkajauhetta.

    Myös Etelä-Karjalan osuuskaupassa on havaittu, että hyönteistuotteiden myynti on vähäistä.

    Päivittäistavaramyyntipäällikkö Merja Haiminen Lappeenrannan Prismasta kertoo, että Prismassa on tarjolla neljää hyönteistuotetta: sirkkasämpylöitä, kahdenlaisia sirkkapatukoita, sirkkasuklaata ja sirkkagranolaa, joka on myslin tapainen ruoka.

    Miksi Sirkkatuotteita Tilataan Kauppaan?

     

    • Tässä on lähinnä kyse siitä, että tarjotaan asiakkaille mahdollisuus testata. Hyönteisruoasta puhutaan paljon, mutta on vaikea sanoa, yleistyvätkö tuotteet. Siihen voi mennä vuosia. Jos niistä ikinä tuleekaan ison asiakaskunnan ruokaa, Riutta sanoo.

       

      Merja Haiminen Lappeenrannan Prismasta pitää myös tärkeänä, että asiakkailla on mahdollisuus kokeilla hyönteisruokaa, mutta hän ei usko, että se yleistyy ainakaan nopeasti.

      Kuinka Paljon Tuotteet Sisältävät Sirkkoja?

      K-Supermarket Imatrankosken kauppias Topi Riutta kertoo, että Sirkkasämpylöissä on noin 20 sirkkaa, keitossa 36 ja patukoissa 15–17. Sirkkoja ei erota tuotteista silmämääräisesti, sillä ne on jauhettu pieniksi.

      Miten on, ottaako kauppias itse hyönteisruokia omaan ruokapöytäänsä?

       

      • Kauppias Topi Riutta ei ole ottanut hyönteisruokia omaan ruokapöytäänsä, mutta haastattelun aikana hän maistaa sirkkapatukoita.

        Maistuvat ihan tavallisilta proteiinipatukoilta, hän toteaa.

         

        Onko Trendi Muuttunut? Mikä On Trendi Nyt?

        Sirkkoja suurempi trendi tällä hetkellä on erilaiset kauratuotteet, kuten tuore-kaurapuurot, kaurajogurtit ja kaurajuomat.

         

        • Ne ovat varmaan tämän syksyn juttu. Muutenkin kasvissyönti kiinnostaa monia, kertoo Haiminen.

           

          Antaisimmeko sittenkin Heinä-Sirkkojen soitella luonnonrauhassa viulujaan. Onhan se hyvä tietää, että jos tulevat vaikeammat ajat ja nälänhätä, niin tuolta heinikosta sirkkoja sitten löytyy ruokapöytäämme!
          :)

          Miten Heinäsirkka soittaa viuluaan

          Как стрекочет Кузнечик

          Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

          3Suosittele

          3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

          NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

          Käyttäjän arialsio kuva
          Ari Alsio

          Emme syö sirkkoja kun syömme helunoita ja pelunoita.

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Tässä on vastaus arvoitukseen "helunoita":

          "Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa.
          Ne seuras torveni toitantaa,
          ja metsä soitteli meille
          soitteli meille."
          (Immi Hellen: Paimenpoika)

          Mutta mikä on Peluna?...:)

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Ari, ikävästihän Helunoillekin voi käydä, niin kuin runossa Petrikille, tosin eri syystä! :(

          MAEJA JA PETRIKKI.

          Ol Maeja ja Petrikki ystäviä,
               nii hyviä ei paljon olla taeja.
          Aena äetin lypsäessä Petrikkiä
               siinä veräjällä kahto se pikkunem Maeja

          miten puisessa puhtaassa raennassa
          niim maeto se vuahtos valakeena

          ja niin kummasti kuohu ja kiehu.
          Ja kun kärpäset vihasina suristel liehu

          ja kiusasivat oekeel lehmee,
               niim Maeja sitä silittelj ja kärpäsiä huiski
               ja leperrellem Petrikin korvaan kuiski
                    ja poskesa paeno sen turpoo vasten,
          se ku aena ol niil lämmij ja pehmee,
                    eikä kuullunna huutoja toestel lasten,

          kum Petrikin kanssa se huasto.
          Ja välillä hän pihasta nurmee ruasto,

          sitä paetasa helemassa kanto
          ja Petrikin syyvä anto.

          Ja kun alako hän tuas sitä hyvväellä,
          niin suurilla sinisillä silimillä

          se Petrikki Maejoo kummasti kahto,
          näätti siltä, että jottai sannoo se tahto.

          Ja viikot ne vieri ja niin kulu kesä.
               Mut aenapa tullessa lypsäntä-aejan
               niät veräjär raosta pikkusem Maejan
          siinä huastavan Petrikki-ystävällesä.

          Ja jos joskus äetin tullessa
               sattu Maeja se viivähtämmään
          eikä hetkohta siinä jo ollunna,
               rupes Petrikki ynäjämmään,

          että eikö jo, eikö jo juokse
          pikku Maeja nyt Petrikil luokse.

          Vuan silloinpa kuului jo vastaas Maejan
          ja tuoretta ruohoo se helemassa paejan

          ihan kantokuormaj jo kanto
          ja Petrikin syyvä anto.

          Näen äet siinä huastel lypsäässään:
               kun suureks se kerran kasvaa Maeja,
          niin sitten se piäsöö lypsämään
               ja äet suap seista takana aejan.

          Ja Petrikki suurilla silimillä
               tuas Maejaan kummasti kahto,
          ja tuntu sen Maejan mielestä,
               että jottai se sannoo tahto.

          Niin kesä se kulluu ja vieriissä aejan
          käyp lyhemmäks helemat Maejam paejan.

          Mut syksyllä, syksyllä iliman armoo
          käyp vieraana halla, se ankara, harmoo.

          On torpassa pettua syötävä
          ja viimenel lehmä om myötävä.

          Ja muuanna uamuna veräjäl luo
          kum Maeja se tulloo, tyhjä on tuo,

          ja äet vuan sannoo: »Kuuleppa Maeja,
          ei Petrikki ennee tulla taeja.»

          Ja Maeja se seisoo veräjän eissä
          niim monettii kerrat silimät veissä.

          Niitä Petrikin suuria silimiä,
               niitä pikkunem Maeja se nähhä tahto.
          Vuoskauvet ol Maejalla ikävä,
               ne ku aena niin kummasti Maejaan kahto.

          Käyttäjän seijalund kuva
          Seija Nylund

          Kanoille heinäsirkkoja Kiinassakin syötetään sen sijaan että popsisivat ne itse.

          https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%...

          sitäpaitsi: Sirkoilla voi olla mieli ja jopa tunteet

          https://yle.fi/uutiset/3-9968210

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Seija, mieli ja tunteet ovat isommassa mittakaavassa niillä eläimillä, joita teurastetaan meille syötäväksi!

          Mutta sirkkoja ei ole onneksi ainakaan vielä pakko syödä!
          Annetaan Heidän soitella omaa viuluaan! :)

          http://i.imgur.com/K2Bovt9.png

          Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
          Janne Salonen

          Blogisti on tehnyt aivan oikean huomion.
          Sirkat tulivat rytinällä, epäilemättä joku iso viestintätoimisto tms on ollut taustalla sekä lobbaamassa lainsäädäntöä että nostamassa pöhinää, arvaan. Paljon melua tyhjästä.

          Sirkkaleivässä on noin 3 prosenttia sirkkaa. Se ei maistu eikä tunnu leivässä, on aivan sama onko siinä hyönteistä vai ei. Joku on ehkä joskus maistanut kun lehdessä kerrottiin että tulevaisuudessa syömme sirkkaa. Mitään järkevää ja todellista syytä en ole asialle keksinyt.

          Näitä Benecoleja ja nyhtökauroja tulee ja menee. Toivottavasti seuraava trendi on kotimaiset kalat, erityisesti "roskakalat", ne ovat olleet otsikoissa enenevästi. Sille on helppo löytää järkeviäkin perusteluita jos hinta pysyy maltillisena.

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Janne Salonen kirjoittaa: [ Toivottavasti seuraava trendi on kotimaiset... "roskakalat"..],

          Särkien puolesta!

          "Särki on kaikkea muuta kuin roskakala!
          Suurin osa kalastetusta särjestä ei hyödynnetä kunnolla se menee rehuksi ja jopa kompostiksi..Tämä on hölmöläisten hommaa, sillä särkikala on erinomainen ravinnoksi..." Sanovat viisaammat!

          https://www.youtube.com/watch?v=mUJJwYRZHVk
          Särjen matka ruokapöytään

          Kiitos kommentista ja blogin suosittelusta!

          Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
          Janne Salonen

          Mahtavia mmaisemia tuossa videonpätkässä.

          "Roskakala" oli lainausmerkeissä koska missään tapauksessa en pidä särkikaloja roskana. Jatkojalostaminen juurikin pihveiksi ja murekkeiksi on se avain jolla särjet saadaan ihmisten ruokapöytiin laajemmalti: helppous. Niihin ei kannata jauhaa sirkkoja lisukkeeksi.

          Olen toisinaan tehnyt purkkisärkeä: Suomustetut särjenpalat savustetaan, pannaan lasipurkkiin sipulin ja ketsupin kanssa ja uuniin. Ruodot pehmenevät ja purkista voi sipaista kalaa suoraan leivän päälle. Savu antaa makua mutta voi sen tehdä ilmankin savustusta.

          Tosin kuin usein väitetään, särkisäilykkeen säilyvyys on erittäin huono: isompikin satsi häviää jääkaapista viikossa.

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #14

          Venäjällä ja erityisesti Valkovenäjällä käytetään särkikalaa paljon eri muodoissa...Tuntuu siltä, että suolattuna ja kuivattuna se on kovin suosittu...

          http://receptryby.ru/wp-content/cache/thumb/42867e...

          Venäjänkielisessä videossa valmistetaan särkisäilykkeitä kotioloissa:

          https://www.youtube.com/watch?v=EhdozrRTRc8
          Консервы из Плотвы / Särkisäilykkeet

          Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
          Janne Salonen Vastaus kommenttiin #15

          Meilläpäin harjoitetaan yhden järven hoitokalastusta. Pari kertaa vuodessa huutelevat että tuoretta särkeä saa hakea rannalta ilmaiseksi ämpärikaupalla.

          Kuulemma lähinnä maahanmuuttajat niitä hakevat. Suomalaiselle ei särki kelpaa edes ilmaiseksi.

          Käyttäjän Kalle kuva
          Kalle Pohjola

          Olenpahan Janne kanssasi aivan samaa mieltä; vannoutunut särjensyöjä kun olen. Sirkat, madot ja muut ötökät syökööt meidän kanat ja syövätkin, ostamaan niitä en ala.
          Särki muuten on aikanaan pulavuosina ollut suomalaisten hengenpelastaja ja paljon myöhemminkin.

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Kalle Pohjola kirjoittaa: [Sirkat, madot ja muut syökööt meidän kanat ja syövätkin, ostamaan niitä en ala.],

          - niin, "madot ja muut ötökät" ovat herkkuja kanoille! Mutta jotkut tahot kehottelevat ja uskottelevat kansaa herkuttelemaan madoilla!

          Videossa "Mikko ja Marja" syövät raakoja matoja! Phyi! :(

          https://www.youtube.com/watch?v=R8Uf8ri4JTo
          Puoli seitsemän PS Mikko ja Marja syövät raakoja matoja Madventures-hengessä.mov

          Kiitos kommentista!

          Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
          Janne Salonen

          "Sirkat, madot ja muut ötökät syökööt meidän kanat..."
          Eeei, mielummin syön itse kanat kun syötän ne ötököille.

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Niin se meni minunkin kohdalla! :)

          Ymmärsin, että kanat syövät madot ja ötökät eikä päinvastoin! No eihän kanoja syötetä ötököille! Ja ennen kuin itse ryhdymme syömään kanaa, niin annetaan kanaan munia rauhassa. Syömme ensin ne kananmunat! :)
          Kuulemma kana munii vuodessa keskimäärin 190 muna!

          https://www.youtube.com/watch?v=kSt7h0O3qdc
          Курица сносит яйцо/ Kana munii munan

          https://mojaferma.ru/wp-content/uploads/2017/08/ka...

          Käyttäjän arialsio kuva
          Ari Alsio

          Syökää S Ä R K E Ä, se kasvattaa J Ä R K E Ä!

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Maalaisjärki kalaa kasvattaa
          Ja ruokatuotantoa kehittää!
          Se nuorta sukupolvea sivistää
          Särkiruoan valmistusta laajentaa! :)

          Käyttäjän viovio kuva
          Viola Heistonen

          Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin lukijoille, suosittelijoille ja linkin jakajille!

          Näin syysillan ratoksi jospa kuuntelisimme maestro Fausto Papetin esittämä kappale "Syksyinen Saksofoni":

          https://www.youtube.com/watch?v=9zQIGPCMJ5s
          "ОСЕННИЙ САКСОФОН" (Фаусто Папетти)
          Syksyinen Saksofoni (Fausto Papetti)

          Tämän blogin suosituimmat

          Mainos

          Netin kootut tarjoukset ja alennukset