Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri

  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri
  • Maailman Kuuluisin Rinkelileipuri

Wiipurin Rinkeli

Viipurinrinkeli on, ei vain leipurien, mutta myös koko Viipurin symboli.

Viipurinrinkelin suosio näkyi pakinoissa ja muistelmissa. Esimerkiksi maaliskuussa 1880 kirjoitti ”Jääskestä äänen kannattaja” sanomalehti Ilmariseen:

    Jääskestä äänen kannattaja etsii kansansa kiitos virren veisaajaa, sen edestä; kuin olen Viipurista Vaittisen paistos tehtaasta toista ihmis-ikä polvia saanut aina parempia rinkeliä kuin keltään muilta.

    Yhistyykö tähän tuumaan 1:si Wiipurin kaupunkin asuvaiset? 2:si suurin osa Suomen maata? 3:si jopa jommonen osa Wenähenkin maata? Ja olempa Imatrallakin Ulko-maalaisinkin nähnyt niitä nauttivan, että kiittävän Waittisen rinkeleitä, ja kuka niitä kaikkia tietää missä niitä nautitaan.

    Se vaan on tosi, missä niitä nautitaan siinä niitä kiitetään.

Viipurilaiset suhtautuivat intohimoisesti niin rinkeleihin kuin niiden kauppiaisiinkin.

Kuka Keksi Viipurin Rinkelin?

Siitäkin tietävät Wikipedian viisaista viisaammat!

    Rinkeli saapui Viipuriin 1300-luvulla harmaan fransiskaanimunkkikunnan myötä. Rinkeleitä tehtiin luostarissa, jonka toiminta lakkasi uskonpuhdistuksen seurauksena. 1500-luvulla resepti levisi luostarin ulkopuolelle.

Kuka Söi Viipurin Rinkeleitä?

Esimerkiksi Pietari Brahe, ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri tilasi Viipurista rinkeleitä Turun Akatemian vihkiäisiin vuonna 1649. -- Pietari Brahe kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi 1600-luvulla.

Varmaan juuri noista Viipurin rinkeleistä hän sai inspiraatiota ja voimaa! :))

Viipurin rinkelin suosio levisi Pietarin hienostoväen joukkoon. 1800-luvulla Venäjän keisari Aleksanteri III:lle, joka oli myös Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas toimitettiin viikoittain kuriiripostina kuusi rinkeliä.

Walborg Löppönen

Viipurin ja maailman kuuluisin rinkelileipuri on Walborg Löppönen Viipurin maalaiskunnasta. Walborg Löppösen (synt. 12.5.1840) elämän alku ei ollut kirkonkirjoista päätellen kovin loistokas. Hänen isänsä Israel Kälviän kohdalla on kirkon kirjoissa merkintä inhysning, loinen.

Kuinka ”loisen” tyttärestä tulee maailmannäyttelyissä palkittu ja kolmessa kaupungissa toimiva yrittäjä?

    Rinkelileipuri Walborg Löppösen elämä oli epäonnea, menestystä ja sitkeää eteenpäin pyrkimistä.

    -- kirjoittaa Viipuriportaali

Rinkelisota

1800-luvulla tunnetuimpia Viipurin rinkelin valmistajia olivat Vaittisen ja Löppösen suvut. He kiistelivät, kumman rinkeliresepti oli alkuperäisempi. Tätä aikaa kutsutaan rinkelisodaksi. Vaittisen rinkeli nautti luottamusta Viipurissa, mutta Löppösen menestyi kansainvälisesti.

1900-luvun alkupuolella rinkelintekotaito levisi ja tuli tunnetuksi Lappeella, nykyisessä Lappeenrannassa, jossa rinkeli myös yksinkertaistui. Ennen toista maailmansotaa Lappeella oli yli 60 taloa, joissa taidettiin rinkelinteko.

Tunnen Tuoksun Nenässäni

Minusta tuntuu, että Wiipurin rinkelissä on jotain sellaista taianomaista salaisuutta. -- Tuolta historian uumenista; ei vain salaisuuksia jostain sieltä leipomontuoksun syvyyksistä. Mutta Rinkeli viestittää meille muutenkin jotain koko Viipurin menneisyydestä ja historiasta historiasta...

Nyt yksinkertaisia Viipurin rinkeleitä tekee kuka tahansa:

Näin teet viipurinrinkelin

Mutta miten lienee Viipurin kohdalla tänään? Saako Wiipurista vielä sen aidon Wiipurin Rinkelin? Ja kuka on se kuuluisa Leipuri?

Sen kuin ostosmatkalle tutkailemaan, että löytyisikö tietoa?

Ah, Wiipurin Rinkeli!
-- Varmasti maistuu! --
:))

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Wiipurin rinkeli on sellainen asia maailmassa josta en saa tolkkua. Siis siitä mikä siinä viehättää? En ole päässyt koskaan sen makuun kiinni. Mutta tokihan suon sen ilon muille.

Nimimerkillä: Ei luostarissa kasvanut;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

"Ei luostarissa kasvanut" saa tollkua, koska ei ole maistanut sitä oikeaa Harmaitten veljien paistamaa rinkeliä! Se on tosi makea! :)

Muuten tarina kertoo:

-Uskotaan, että fransiskaaniveljet, Harmaat veljet, toivat mausteisen ja makean rinkelin reseptin Tallinnasta Viipuriin tullessaan. Makea vehnärinkeli oli paaston jälkeen nautittava herkku. Rinkelin muodon sanotaan kuvaavaan rukousasentoa, jossa kädet oli ristitty rinnalle. Tällaisen rinkelin kehitteli ahkerille oppilailleen italialainen munkki 600-luvulla. Rinkeliä kutsuttiin nimellä pretiola, pieni palkinto...
Eli Wiipurin rinkelin muodon kehittikin italialainen munkki! Bravo!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen maistanut sitä "oikeaa", mutta ei syty niin ei syty. Makeus ei ole minulle se juttu, vaan maku.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Kyllä Viipurissa saa monenlaista rinkeliä.;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

Ari Alsiolle.

Jokaisella on omat tottumukset niin makeudelle kuin maullekin! Ei Rinkelille siitä haittaa ole! Wiipurin Rinkeli on ja pysyy! En kuitenkaan löytänyt niin kuuluisalle Rinkelille omistettua laulua, joten kuunnellaanpa venäjäksi lauletun melankolisen laulun Viipurista.

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?v=WhY575yXBMc
Песня про Выборг

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kyllä Viipurista vieläkin rinkeliä saa ...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Saa, mutta mikä on se juju siinä rinkelissä, kun se ei minusta maistu juuri millekään.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kyllä Viipurista vieläkin rinkeliä saa, mutta jos verrataan Harmaitten veljien" rinkeleihin, niin nykyrinkelit ovat jo "valerinkeleitä"! Vaikka kyllähän nekin maistuvat! En halua loukata nykypäiväisiä rinkeleitten paistajia! :)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

En minäkään halua ketään loukata, jos minulle ei maistu niin minun suussa on vika, ei muiden.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #8

Monille maistuu kuitenkin nykyään Viipurin "rinkeli".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #9

Maistuu se Viipurin rinkeli minullekin, mutta en muista milloin viimeksi maistelin sitä ja nyt viisumikin on loppunut...Ehkä talvella Talikkalan markkinoilla, siis Viipurissa, kohdataan aito Wiipurin rinkeli! :)

https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=Sr...
Anna-Liisa Räsänen - Talikkalan markkinoilla

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #12

Juhan "rinkelistä" en menisi vastuuseen;)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Mitähän oikein mahdat tarkoittaa? ;)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

VIIPURIN RINKILÄ vuodelta 1909

50 g hiivaa
4 munaa
450 gr. sokeria
7 dl. haaleata maitoa
2 tl. hienonn. kardemummaa
1/2 tl. hienonn. muskottikukkaa
125 gr. voita, hierotaan vaahdoksi
1 3/4 kg. vehnäjauhoja

PullaTaikina:
200 g voita
5 dl täysmaitoa
50 g hiivaa
2 dl sokeria
1 rkl vaniljasokeria
2 rkl kardemummaa
2 tl suolaa
1 muna
n. 15 dl vehnäjauhoja

Ei paljon poikkea toisistaan, ehkä suurin ero on munien määrä. Viipurin rinkelissä 4 munaa ja tavallisessa pullataikinassa yksi muna. Juurikin tuo "munamaisuus" pilaa minusta rinkilän maun. Maistuu munan valkuaiselta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Venäläisittäin:

Рецепт выборгского кренделя

Ингредиенты:
2 яйца, 150 г сахара, 500 мл молока, 50 г дрожжей, 1 ч.л. соли, 2 ч.л. кардамона, 1 ч.л. мускатного ореха, ½ ч.л. майорана, ½ ч.л. мяты, ½ ч.л. молотой гвоздики, ½ ч.л. тмина, ½ ч.л. шафрана, 150 г сливочного масла, мука – около 1 кг.

http://terve-suomi.com/novosti/180-pro-vyborgskij-...

Sen kun leipomaan!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Большое спасибо, но русские ничего не знают о ритуалах Выборга.

Думаю, так ... ;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

En tiedä millaisista rituaaleista puhut? Enkä tunne niin hyvin viipurilaisia. Ajat muuttuvat ja vievät mukanaan tapoja, tottumuksia ja rituaaleja, mutta uudet sukupolvet tuovat uusia rituaaleja! Ehkä Viipurin rinkelin (Выборгский крендель) historiakin ajan myötä sanoisinko "haalistuu". Tuskin tänä päivänäkään enää ketään kiinnosta sen historia, mutta kuitenkin esim.joku on avannut "Крендель-Кофейная в Выборге":

https://igx.4sqi.net/img/general/width960/4Z4AkR0S...
Крендель-Кофейная в Выборге
Спасибо за комментарий! Наверное думаешь правильно! А в приципе не знаю!
Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Nämä myöhäissyksyiset päivät ovat olleet aika sumuisia ja kun rinkelitkin ovat jo paistettu ja maisteltu, niin ehdottaisin katsella kauniita syksyisiä maisemia maestro A.Vivaldin musiikin siivittämänä!

https://www.youtube.com/watch?v=B3t3OjPMtAM
ОСЕННИЕ ТУМАНЫ музыка А Вивальди Концерт Для Гобоя с Оркестром

Kiitos keskusteluun osallistuijille, blogin suosittelijoille ja linkin jakajille! Oikein mukavaa viikonvaihdetta syksyisissä maisemissa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos ja hyvää Huomentapäivää!

Sibeliuksen Finlandia soi suomalaisille jo autonomiaan aikana ja varmasti vaikutti paljon suomalaisten itsetunnon nostamiseen!
Mahtava musiikki ja Pohjolan maisemat!

Teoksen sointi herättää ja nostattaa liikkeelle, joten niin kuin Niilo Tarvajärvi sanoi aikoinaan Aamukahvilla-radio-ohjelman lopussa :
Ulos ylös ja lenkille!

Lähdemme siis ulkoilemaan! Mukavaa viikonvaihdetta!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset