Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Nokkoskeitto

  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto
  • Nokkoskeitto

Nok­ko­si­a pi­de­tään rik­ka­ruo­ho­na, mut­ta ih­meel­li­nen kas­vi se­kin. Nok­ko­sen tär­kein o­mi­nai­suu­s on polt­taa ja pis­tää... Sil­lä on­kin mon­ta ni­me­ä: vi­ho­lai­nen, polt­ti­ai­nen, muk­ko­nen, vi­her­kaa­li, nok­kos­kaa­li, äm­män­kie­li...

Sil­ti nok­ko­nen on yk­si tun­ne­tuim­pi­a ruo­ak­si so­pi­vi­a luon­non­kas­ve­jam­me, jo­ka so­pii mai­ni­os­ti ko­ti­keit­ti­öön. Nok­ko­nen muis­tut­taa maul­taan ja käyt­tö­ta­voil­taan pi­naat­ti­a. – Tä­nään söim­me­kin nok­kos­keit­to­a!

En tie­dä pal­jon­ko Suo­mes­sa o­li­si "­nok­kos­käyt­tä­ji­ä", mut­ta ai­na­kin muis­tan jo pie­nes­tä pi­tä­en, et­tä ke­vääl­lä kei­tet­tii­n u­sein nok­kos­keit­to­a. Tun­tuu­, et­tä ny­ky­ve­nä­jäl­lä­kin e­ri­tyi­ses­ti maa­seu­dul­la kun­ni­oit­ta­vat nok­kos­ta ja jo­pa tv-oh­jel­mis­sa o­pe­te­taan hyö­dyt­tä­mään nok­kos­ta ra­vin­to­na. Nok­kos­keit­to­a pi­de­tään hy­vin ter­veel­li­se­nä ruo­ka­la­ji­na, jol­la en­nal­ta eh­käis­tään vi­ta­mii­nien puu­te.

Tut­ki­joit­ten mu­kaan nok­ko­ses­sa kun on ai­nut­laa­tui­nen vi­ta­mii­ni­koos­tu­mus. Sen leh­dis­sä on nel­jä ker­taa­ e­nem­män C-vi­ta­mii­ni­a kuin e­si­merk­ki sit­ruu­nas­sa ja ne si­säl­tä­vät K-vi­ta­mii­ni­a e­nem­män kuin pork­ka­na tai tyr­ni­mar­ja. Sii­nä on B2 ja B5 (pan­to­tee­ni­hap­po) vi­ta­mii­ne­ja ... Voim­me siis sa­no­a, et­tä sen leh­det o­vat e­rään­lai­nen mo­ni­vi­ta­mii­ni­tii­vis­te.

Ter­veys­vai­ku­tuk­set

Ih­meel­li­nen ja maa­gi­nen nok­ko­nen! Lää­ke­kas­vi se­kin. Lää­kin­näl­li­siin tar­koi­tuk­siin käy­te­tään pää­a­si­as­sa leh­ti­ä ja juu­ri­a, niin myös sie­me­ni­ä­kin. Nok­ko­ses­ta val­mis­te­taa­n e­si­mer­kik­si ve­ren­vuo­to­a ty­reh­dyt­tä­vää lää­ket­tä. Vii­me so­dan ai­ka­na Neu­vos­to­lii­tos­sa, kun tar­ve täl­lai­seen lääk­kee­n o­li suu­ri, käy­tet­tiin pal­jon nok­kos­val­mis­tet­ta.

Nok­ko­sen ter­veys­vai­ku­tuk­si­a tun­net­tiin jo an­tii­kin a­jois­ta. Pe­da­ni­os Di­os­ko­ri­des (n. 40–90) o­li k­reik­ka­lai­nen lää­kä­ri ja kas­vi­tie­tei­li­jä. Hän o­soit­ti, et­tä nok­kos­ta voi­daan käyt­tää lää­ke­kas­vi­na mo­nien vai­vo­jen hoi­dos­sa.

Hän kir­joit­ti lää­ke­kas­veis­ta ja vas­taa­vis­ta lää­ke­tie­teel­li­sis­tä ma­te­ri­aa­leis­ta vii­si­o­sai­sen tie­to­sa­na­kir­jan De Ma­ter­na Me­di­ca, jo­ka o­li suu­res­sa käy­tös­sä y­li 1 500 vuot­ta.

Myös per­si­a­lai­sen fi­lo­so­fin A­vi­cen­nan ko­ko­a­mas­sa Lää­ke­tie­teen kaa­no­nis­sa, القانون في الطب‎, mai­ni­taan nok­ko­sen mo­ni­a lää­ke­tie­teel­li­si­ä o­mi­nai­suuk­si­a. Hän syn­tyi v. 980 ny­kyi­ses­sä Uz­be­kis­ta­nis­sa.

Le­gen­dat

Nok­ko­seen­kin liit­tyy mo­ni­a le­gen­do­ja, yk­si my­to­lo­gi­nen ta­ri­na ker­too:

Kos­ton­hi­mois­ta He­ra-ju­ma­la­tar­ta vai­va­si se, et­tä kuk­kien ja ke­vään ju­ma­la­tar F­lo­ra an­toi ih­mi­sil­le kuk­kien kau­neut­ta. He­ra lä­het­te­li kai­ken­lais­ta pa­haa ku­kil­le: rut­to­a ja touk­ki­a ja pyy­si a­vuk­si vie­lä tuu­len ju­ma­laa­ A­e­o­lus­ta. Lo­pul­ta He­ra päät­ti lä­het­tää nok­ko­si­a kuk­kien pääl­le, mut­ta nok­ko­set muut­tui­vat­kin it­se ku­kik­si.

Us­ko­muk­set

Le­gen­dat o­vat le­gen­do­ja, mut­ta käy­tän­nös­sä nok­ko­siin liit­tyy­ e­ri kan­soil­la e­ri­lai­si­a us­ko­muk­si­ja. E­ri­lai­si­a vaa­ro­ja tor­ju­taan polt­ta­mal­la nok­ko­si­a tu­les­sa, vaik­ka­pa ju­han­nus­ko­kol­la. Mo­net us­ko­vat, et­tä se e­dis­tää pa­ra­ne­mis­ta, suo­je­lus­ta, ja kar­kot­taa pa­ho­ja voi­mi­a. Jot­kut pi­tä­vät si­tä pi­rul­li­se­na kas­vi­na, toi­set taa­s us­ko­vat, et­tä se sym­bo­li­soi he­del­mäl­li­syyt­tä ja e­si­mer­kik­si k­reik­ka­lai­sil­la taas nok­ko­sis­ta teh­tiin rak­kaus­juo­maa...

– Mut­ta tä­nään söim­me nok­kos­keit­to­a ja hy­väl­tä se mais­tui. Suo­sit­te­li­sin.

Nyt nok­ko­set o­vat par­haim­mil­laan! :)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Minun äiti ja mummo olit karjalaisia ja osasit käyttää luonnon antimia ja minunki omat läpit sitte tykkäs, että vain nokkoslätyt olit oikeita lättyjä!

Mie vain olen kyllä unohtanu eikä täälä lapin peräkylässä nokkosia näy muutenkhaan eikä vielä ees hiirenkorvia kuin hakemalla ja tarkoin syynäämällä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ai, siellä kylmyydessäkö sinä elät nyt? Ei edes hiirenkorvia vielä! Pitäisikö sinulle kuivattaa nokkosia ja lähettää? Voisit paistaa sitten nokkoslättyjä!:)

Kiitos kommentista!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Joo mie tulin tänne eikä täälole postia, son tuola Hetassa, varhmaan 100 km sinnekki, että kiitos vaan tarjouksesta ja syänmerkki!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Nokkosletut jääneet tekemättä, mutta nokkospannarin ohje oli joskus jossain ja näkyy niitä olevan netissäkin, siitä saa nopeasti iltapalaa. Suolaisena on ohjeissa ollut mm. pekonia tai meetwurstia, olen silpunnut hirveetä palviakin.

http://www.myllynparas.fi/suomi/reseptit/jalkiruoa...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Seijä!
Kiitos linkistä, ehkä joskus kokeillaan paistaa tuota nokkos-pekoni- tai meetvursti-pannukakkua.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Kiitokset tästä nokkostietämyspläjäyksestä. Tuli hyvä mieli :-)

Olen tehnyt useana vuonna juuri keväällä nokkoslettuja. Myöhemmin olen tehnyt yrttilettuja, kun olen parvekkeella kasvattanut yrttejä.

Kyllä niitä nokkosia varmaan löytää koko kesän, kun etsii vähän syrjemmästä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kyllä niitä nokkosia löytyy vielä vaikkapa elokuussakin, mutta kannattaa tietenkin ottaa vaan niitä ylimmäisiä lehtiä.
Taisit kirjoittaakin kerran parvekkeestasi jossa kasvatat yrttejä? Vai erehdyinkö?

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Muistat oikein. Viime kesänä oli kukkakenkäkisa ja osallistuin kauppakassilla, jossa oli yrttejä.

Kasvattelin yrttejä viime kesänä ja sain muutaman makoisan kerran tehtyä yrttilettuja. Jotta jatkan yrttien kasvatusta, niille pitää löytää aurinkoisempi paikka parvekkeella.

http://tarjakaltiomaa.vapaavuoro.uusisuomi.fi/valo...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Minä kyllä otan mielelläni myös niitä vähän alempia isoja ja meheviä lehtiä.

Olen muuten kerännyt nokkosia lokakuussakin, mutta tämä edellyttää, että ne on niitetty välillä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Minäkin tykkään nokkosesta, mutta täältä kaupungista en viitsi keräillä. Omassa pihassakin olisi kasvanut, mutta vieressä on moottoritie, joten hävitin nokkoset juurineen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Sari!
Jos lähdet jonnekin luontoretkelle, niin sieltähän varmasti löytyy, eikä ainakaan vielä nokkonen ole rauhoitettu, joten sopivasta siististä paikasta varmasti saa ottaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Lapsuuden kodissani syötiin paljon nokkosta. Nokkossoppana, nokkosmuhennoksena, nokkoslettuina, j.n.e. Ikävää vain oli, että meidät lapset pantiin niitä aina alkukesästä keräämään ja siinä oli peukalo sekä etusormi kipeänä monta päivää.

Muuten, toinen hyötykasvi, jota suomalaiset eivät juurikaan käytä, on sananjalka. Muuan japanilainen vieraamme aikoinaan näki sananjalkoja puutarhan perukalla ja kysyi, että syömmekö niitä. No, saatuaan ohjeita, äitini keitti sananjalkoja ja valmisti niistä etikkasäilykkeitä, vähän etikkasienien tyyliin. Niitä söimme sitten pitkin talvea hyvällä ruokahalulla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Niissä sananjaloissa on varmaan makua, sillä ainakin irtosi hajua kun yritin kerran kuivattaa niitä maalla uunin pellinvarressa. Mutta täytyypä kokeilla hiukkanen johonkin pikkelsiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka kirjoitti:[Muuten, toinen hyötykasvi, jota suomalaiset eivät juurikaan käytä, on sananjalka.],

-en minäkään tiennyt, että sananjalkaa käytetään, ennen kuin venäjänkielisiltä nettisivuilta huomasin.
Alempana videossa esitetään miten suolataan sananjalkaa.Ennen lehtien puhkeamista.

https://www.youtube.com/watch?v=5wSIqnymh04

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Oletko varma kasvista? Ainakin Wikipedian mukaan sananjalka on myrkyllinen kasvi. Pitää tutkia vielä muita lähteitä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sananjalka

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Sari, tuli mieleen laiduntaminen ja vilkaisin siltä kantilta:

Sananjalka (Bracken fern, Pteridium aquilinum) sisältää myös thiaminaasi-entsyymiä, joka aiheuttaa B1-vitamiinin puutosta elimistössä. Sananjalan aiheuttamat myrkytykset ovat hevosilla harvinaisia. Hevosten on täytynyt syödä kuukauden ajan sananjalkaa ravinnossaan 30-50 % ennen kuin näkyviä oireita ilmaantuu. Yleisimmät oireet ovat painon menetys, huonontunut ruokahalu, takajalkojen koordinaatiohäiriöt ja alhainen sydämen syke. Jos hevonen jatkaa sananjalkojen syömistä, seurauksena ovat pysyvä apatia, kaatuilu, kooma ja lopulta kuolema.

http://www.hevostietokeskus.fi/index.php?id=716&ki...

Eli täytyy ilmeisesti syödä paljon oirehtiakseen.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #14

No juu, ehkä pari sanajalkaa silloin tällöin ei haittaa. Muillakin sivustoilla tuo merkitään myrkylliseksi, mutta toisaalta onhan raparperikin myrkyllistä ainakin lehdistään, eikä sitä muutenkaan suositella usein syötäväksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Olen varma, ja tuossa linkissäsihän tuli jopa tuo Japanikin ilmi:

"Kasvin nuoria lehtiversoja syödään muun muassa Japanissa salaatin tapaan, vaikka sananjalka sisltää aineita jotka voivat aiheuttaa mahasyöpää.[6] Tässä "kuolleenkoura"-vaiheessa se kelpaa laimeassa leivinsoodaliuoksessa keitettynä parsan korvikkeeksi.lähde?"

Nimenomaan kutsuimme kotona niitä etikkapikkelssejä "kalmankouriksi". Isäni varmaan oli ottanut selvää. Mutta hengissä olen edelleen ja ihan hyvää oli!

(P.S. moni käyttämämme ravinto voi aiheutta mahasyöpää, esimerkiksi alkoholi.)

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen Vastaus kommenttiin #15

Jeps. Säikähdin sanaa myrkyllinen ennenkuin luin pidemmälle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #17

Varmasti ne ihmiset tietää, että kasvista pidetään myrkyllisenä, mutta tuossa venäjänkielisessä videossa näkyy kuinka monta kertaa pidetään pari päivä vahvassa suolassa ja liuos kaadetaan pois...jne., joten se myrkyllisyys todennäköisesti saadaan sillä tavalla pois.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #19

Niin, esimerkiksi sienistä kaikki rouskut ovat myrkyllisiä ja korvasienet ovat kuolettavan myrkyllisiä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #20

Otin selvää sananjalasta.
Siis, tämä on se kasvi:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5...

Tämä on ns."kuolleenkoura".
Nuoren sananjalan verso, jota käytetään ruoaksi:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6...

Tässä videossa käsitellään ihan normaalisti. Keitetään suolavedessä,paistetaan paistinpannulla...Kaupunkilaiset ostavat torilta. Kattilaan videossa laitetaan 40 ruplan satsi.
https://www.youtube.com/watch?v=8ritriwkmsA

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #20

Useimmat rouskut, esim. haaparousku, eivät ole myrkyllisiä, mutta ne ryöpätään maun miedontamiseksi. Leppä- ja kultarouskua ei tarvitse tämänkään takia ryöpätä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Oppia ikä kaikki. Yritin chekkailla joistain lähteistä asiaa ja näyttävät mielipiteet tuosta menevän hiukan ristiin. Yksi mielenkiintoinen detalji löytyi myös haaparouskusta:

"Haaparuoskua on syöty pitkään Suomessa, osissa Venäjää ja lähialueilla, mutta monissa muissa maissa sitä pidetään syömäkelvottomana."

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #36

Haaparousku, tällainen? niitäkin on erilaisia.

http://www.udec.ru/big-images/2209a-2.jpg

videossa kerrotaan, että niitä saa syödä raakana:

https://www.youtube.com/watch?v=N9O8ExGVBCI

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #39

Ei mielestäni, mutta en ole asiantuntija.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #40

Olikohan sen sienisivun tekijäkään, tässä on karvarouskuja:)

http://1.bp.blogspot.com/-p-_hgbHYEVU/UjAp7t2UvYI/...

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä Vastaus kommenttiin #38

Kuvassa ei ole haaparousku vaan ehkä männynleppärousku, joka ei vaadi ryöppäämistä. Lajin varmistamiseksi pitäisi kuitenkin nähdä alapuolikin. Leppärousukissa on oranssit heltat ja myös maitiaisneste on oranssia. Tästä tulee muuten leppärouskujen nimi (vanhassa kielessä leppä = veri).

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #42

Rouskujahan mahtuu maailmaan enemmän kuin mitä suomalaisissa sienikirjoissa on, ja kun näkyy olevan venäläiseltä sivulta niin saattaa olla joku, jota ei täällä mainitakaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #38
Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nokkosleipä eli nokkoslisä ruisleipään on jäänyt avaajalta pois. Hyvä kirjoitus taas Violalta. Myös nokkosvettä käytetään puutarhassa kasvien hyvinvointiin, haisee vain kovin ällöltä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Uskomuksen mukaan nokkoslehtiä laittamalla taloon karkotetaan negatiivisia vaikutuksia tai nokkosia voi lisätä vaikkapa lattianpesuveteen...
Muistan kuin kuumana kesäpäivänä vasta ongitut kalat peiteltiin runsaasti nokkosella, etteivät ne pilaantuisi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Nokkosvastoja on myös ainakin Suomessa käytetty. Minä putosin pienenä isoon nokkospuskaan ainoastaan shortsit jalassa, joten en mene enää pilalle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #24

Isoisänikin käytti nokkosvastoja.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

Ja mitkä olivat hyödyt ja haitat, jos saa kysyä?

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #26

Vanha kansa taisi uskoa että parantaa reumatismia.

Vihtavaihtoehtoja:

http://www.visitsauna.fi/fi/sauna-hyvinvointi/kaun...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #26

Kysyä saa, mutta en osaa sanoa miten se vaikutti isoisään, uskoin kuitenkin,että se teki hyvää iholle ja muuten oli terveellistä.Tuskin haittoja siinä oli, koska eihän se nokkonen enää polta tai pistä koska sitä käsitellään ennen käyttämistä kuumalla vedellä. Muistaakseni "naisten saunassakin" jotkut hieroivat itseään käytetyllä nokkosvastalla. Onhan sitä vaikutusta yleisesti tutkittukin. Ehkä isoisä sai sen taidon perinnöksi omalta isältä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

No perinne katksi sitten sinuun?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #29

Minulla kun ei enää ole sellaista saunaa, jossa voisi käyttää nokkosvastaa ja muutenkaan millaistakaan vastaa :(! Kokeilisin kyllä isoisäni Simo Heistosen muistoksi!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #30

pitää minun sitten kokeilla

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #31

Kerrothan sitten kokemuksestasi? Turvallista saunomista!

Linkin takana venäjänkielisiä ohjeita siihen:

http://venikom.ru/news/kak-paritsya-krapiv-venik

Videossa esitellään miten toimitaan nokkosvastan parissa:

https://www.youtube.com/watch?v=3RGFBdtAHPw

С лёгким паром!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #32

Kiitos linkeistä, kerron kyllä, kunhan nokkoset ensin hiukan kasvaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #35

Ennen kuin nokkoset kasvaa, niin varmasti perehdyt teoreettisesti asiaan niin, ettet tulisi saunasta rakkuloissa! Eli omalla nokkosvastalla ja tietenkin omalla vastuulla saunomaan.:)
https://www.youtube.com/watch?v=nFmd0y21EBY

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset