Vuoden laukkuryssä!
Imatran kaupunginjohtaja Lintunen valittiin vuoden Laukkuryssäksi 2011!
Asiasta kertoo UutisVuoksi otsikolla "Pertti Lintusesta 15. Laukkuryssä" (21.2.2012 Anniina Meuronen). Lehtikirjoituksen mukaan Etelä-Karjalan venäjänkauppaklubi valitsi Laukkuryssän jo 15. kerran.
Uusi Laukkuryssä on arvonimestään hyvillään ja kertoo, että Imatran rajakaupungin johtajana kansainväliset asiat sekä esimerkiksi rajapalvelujen toimivuus ovat jo normaali osa kaupunginjohtajan työtä ja arkea.
- Yhteistyö venäläisten ihmisten ja organisaatioiden kanssa on joskus haastavaa, koska hallintokulttuurit ovat niin erilaisia. Mutta riittävä vuosien harjoittelu , käytännön yhteistyön tekeminen ja avoin keskustelu edesauttaa asioiden etenemistä ja kehittymistä, hän paljastaa.
Kauppa ja matkailu ovat seudun nopeiden kehittyvä elinkeinoala ja tänä päivänä entistä tärkeämpi leivän antaja kaupunkilaisille, Lintunen kehuu.
Lehti jatkaa .. "Hän (Lintunen) oli äskettäin vastaanottamassa Marmoripalatsissa Pietarissa Venäjän ulkoministeriön Luoteis-Venäjän toimiston Imatran kaupungille myöntämää diplomia ja ministeriön mitalia, jotka annettiin yhteistyön edistämisestä Venäjän ja Suomen välillä."
Puolestani onnittelen Imatran kaupungin johtajaa Pertti Lintusta Laukkuryssä vuosimallia 2011! Näillä kulmilla huomaa ihan katukuvassa kuinka seutu on aktiivinen rakentamaan yhteistyötä Venäjän ja venäläisten kanssa! Se on eduksi koko Suomelle!
Mutta yhteistyö kantasuomalaisten ja venäjänkielisten maahanmuuttajien kanssa on jäänyt mielestäni varjoon. Venäjänkieliset näilläkin kulmilla on suurin maahanmuuttajien kieliryhmä, mutta eipä osata aktivoida maassa asuvia venäjänkielisiä!
Monen venäjänkielisen maahanmuuttajan kokemukset kertovat siitä, että venäjänkielisten työmarkkina-asema on selvästi heikompi kuin kantaväestön. Kuinka korkea lienee venäjänkielisten työttömyys näilläkin kulmilla? Vähemmistövaltuutetun selvityksen (30.4.2009) mukaan venäjänkielisten työttömyys Suomessa on 31,3% keskimääräistä ulkomaalaisten (17,6 %) työttömyyttä korkeampi!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kulkukauppiaita kutsuttiin myös konttikauppiaiksi. Ilmeisesti siksi, että heillä oli (tuohi?)kontti selässään, jossa kuljettivat kauppatavaroita.
Jossain vaiheessa konttikauppa oli kielletty. Ehkä ajateltiin, että pitäisi ostaa kotimaista ulkomaisen sijaan.
Kaupan rakenteista käytiin paljon keskustelua.

Kommentoi 2 kommenttia