Hei, karjalan kielestä kiinnostuneet! Hyviä uutisia!
”Itä-Suomen koulu aloittaa karjalan kielen opetuksen” otsikolla kertoo asiasta tänään 25.01.2012 Karjalainen-lehti.
Itä-Suomen koulu, joka toimii Imatralla, Lappeenrannassa ja Joensuussa on mielestäni edelläkävijä myös venäjänkielen opetuksessa. Jos karjalan kielen opetus lähtee liikkeelle, niin se on lehtikirjoituksen mukaan tiettävästi ensimmäinen peruskoulu Suomessa, jossa voisi opiskella karjalan kieltä!
"Johtavan rehtorin Petri Kyyrän mukaan karjala on kielikoululle erinomainen lisä, varsinkin kun koululla on paljon yhteyksiä Karjalan tasavaltaan. Joensuun Itä-Suomen koulussa on aunuksen-karjalaa eli livviä äidinkielenään puhuva opettaja.
Ensi kesänä Itä-Suomen koulun oppilaat osallistuvat ensimmäisinä ulkomaalaisina oppilaina kesäkouluun Kizhin museosaarella Äänisellä.”
Itä-Suomen koulu tekee paljon työtä venäjänkielen opetuksessa ja saa tukea myös Venäjältä. Esimerkiksi viime toukokuussa Imatran koululla kävi korkeita vieraita Venäjältä, jotka edustivat Venäjän rahastojärjestöä ”Russkij mir”, jonka avulla oli avattu koulussa venäjänkielinen luokka.
Haluan liittää siitä tapahtumasta valokuvaesityksen ja venäjänkielisen tekstin, jotka löytyvät seuravasta linkistä:
Löytyisikö Suomesta muita karjalan kielen opettajia ja miten tuo livvin-kieli istuu karjala kieleen, muuta epäilemättä asia on hieno, että yritetään pelastaa karjalan kielen! En ole periaatteessa tietoinen siitäkään, että onko se karjalan kieli hävinnytkään, niin kuin esimerkiksi Inkerin suomalaisten kieli tai murre?
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Kuuluukohan tuo karjalan kieli Itä-Suomen koulussa opetusohjelmaan valinnaisena vai onko harrastusryhmä? En näkisi järkevänä opettaa varsinaisena aineena peruskoulussa. Tarvitessa voi opetella myöhemmin. Niin lähellä suomea, että oppii helposti.
Isovanhempani puhuivat keskenään karjalan kieltä.
Ymmärtääkseni ainakin Suojärven ja Soanlahden murre on yhtäkaukana kuin Eestinkieli kirjakielestämme."Ah Thaimaas kävelin".
Hyvä, että kieli säilyy ennenkuin viimeiset taitajat kuolevat.
Aimo Remes kirjoitti :"Hyvä, että kieli säilyy ennenkuin viimeiset taitajat kuolevat.",
- jos suunnataan katseemme pidemmälle tuleivaisuuteen, niin mielestäni pienetkielet ja murteet "kuolevat sukupuuttoon", koska ne "viimeiset taitajat" ei pysty säilyttämään kieltä, jos sillä ei ole yleisesti käyttöä yhteiskunnassa.
Jooel Jaakkola, kiitos kommenttista!
Itse tiedän sen verran mitä lehti kirjoittaa, mutta varmaankin se on harrastusryhmän kokoinen "opetus", koska he lehtikirjoituksenkin mukaan suunnittelevat kesäistä matkaa Kisziin.
Myös Karjalan tasavallassa keskustellaan karjalankielen käytön lisäämisestä.
Lisää asiasta petroskoilaisessa Karjalan Sanomat -lehdessä
Veikko Luomi, kiitos linkistä Karjalan sanomiin! Oli kiva lukea, täytyykin ottaa tavaksi lukea sitä.
Kiva kun vaikkapa yhdenkin rap-laulajan unelma toteutui, siis laulaa äidinkielellä! Niin kuin Nuori Karjala-kansalaisjärjestön aktiivi kertoi, että vähemmistön kielten opetusmenetelmät ovat vanhentuneet, niin varmaan se pitää paikkaansa, jos ne ovat Neuvostoliiton ajoilta.
Eipä kestä!
Karjalan Sanomat on myös Facebookissa
http://www.facebook.com/#!/karjalansanomat
Kiitos tästäkin linkistä.
Merkillistä on, että Neuvostokarjalan tai Pertoskoissa ilmestyvä silloin aikauslehti Punalippu omisti koko numeron vuonna 1987 inkerin kansalle sen historiaalle, jossa ensimmäistä kertaa 50 vuoden tauon jälkeen oli kerrottu totuus Inkerin kansan kohtalosta.
Se oli, se perestroikan alku.
Tässä olisi tarjolla Petroskoista karjalaisten laulamia lauluja!
Olkaa hyvä! Isvoĺt́e pošoalui(te)!
http://www.youtube.com/watch?v=Rycw5dMrfxM&NR=1&feature=endscreen
Laulu " Ruskie neitsyt, valkie neitsyt" on varmaan monelle tuttu, joten laulaisimmeko yhdessä!? Sanatkin on mukana! Kiitos! Kiitoš!
http://www.youtube.com/watch?v=fmC8vi2_BAY
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
konsabo meille gostjah tulloh,
gostjah tulloh?
Mustapiäl pietenisänä, pietenisänä
minun vel´el suovattana, suovattana
minun miiloi pyhänpiän, pyhänpiän.
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
midäbö heille syötetäh, syötetäh?
Mustapiäl leibiä de leibiä
minunn vel´el kalittoo, kalittoo
minun miiloi piiraidu, piiraidu.
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
midäpä heille juotetah, juotetah?
Mustapiäl tsoojuo da tsoojuo
minun vel´el kofeidu, kofeidu
minun miiloi piivoa da piivoa.
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
kunneba heijät muat pannah, muat pannah?
Mustapiäl perttih ja perttih
minun vel´el gornitsaa ja gornitsaa
minun miiloi tsardakkaa ja tsardakkaa.
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
midapä heille ual pannah, ual pannah?
Mustapiäl posteli, posteli
minun vel´el perinä, perinä
minun miiloi buhovoit, buhovoit.
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
midäpä heille kattiekse, kattiekse?
Mustapiäl vuattaa da vuattaa
minun vel´el odjuala, odjuala
minun miiloi barhattaa, barhattaa.
Ruskie neitsyt, valkie neitsyt
sano sinä, sano sinä
kedäpä heille rinnalle, rinnalle?
Mustapiäl Muarjaa da Muarjaa
minun vel´el Duarjaa da Duarjaa
minun miiloi itseni, itseni.
Jatkan tässä yksin kommenttointia.
26.01., Uutisvuoksi kertoo myös asiasta, jossa Itä-Suomen koulun rehtori Petri Kyyrä sanoo, että " Karjalan kielen opetusta ei juuri Suomesta saa. Kyyrän tietojen mukaan Nurmeksessa on kielikylpy-päiväkoti, jossa opetetaan karjalaa.- Tämä on meille juuri sopiva homma ja sopii hyvin koulun systemiin, hän iloitsee...- Uskon, ettei suomalaisilla lapsilla ole vaikeutta päästä kieleen kiinni."
Tarkoitus ei suinkaan ole loukata, mutta olisiko syytä katsoa totuutta silmiin, ja todeta suuntaus, jossa Venäjän Karjalassa Stalinin toimista alkanut, ja hyvin kauan jatkunut yleinen venäläistyminen syrjäyttää karjalankielen kuolevaksi kieleksi.
Lisäksi Koiviston paluumuuttolain suomensukuisista Venäjän Karjalaa tyhjentävä vaikutus ei ainakaan edistänyt karjalankielen säilymistä kotikonnuillaan.
Hannu Mikael.
Nythän iloitsemme siitä, että täällä Itä-Suomen koulussa ryhdytään venäjän ohella opiskelemaan myös karjalan kieltä!Jos katsotaan totuutta silmiin, niin eikös Suomessakin karjalan kieli ole katoamassa!?
Olette oikeassa Venäjän Karjalan karjalan kielen suhteen, onhan se katoamassa, mutta yrittäväthän sielläkin jotain tehdä asian parantamiseksi, niin ehkä tämä Itä-Suomen koulun toiminta ja yhteistyö Venäjän Karjalan kanssa olisi se keino, joka elvyttäisi joittenkin tahojen vaikkapa ajatukset sinne suntaan!?, eli karjalan kielen pelastamiseksi!
Koiviston toiminta kohdistui enemmän Inkerin suomalaisten paluumuuttoon, joka "onnistui" siinä mielessä, että inkerin kansa on kadonnut juuriltaan, eli Venäjältä kokonaan pois.Tämä onkin eri aihe, jonne pian olen palaamassa!
Kiitos kommenttistanne!
Minun elämänpiirissäni oli useita evakkokarjalaisia, myös livvinkielisiä. He kuitenkin savolaistuivat ja sulautuivat paikalliseen väestöön. Heillä oli puheessaan kuitenkin karjalainen korostus. Seuraavat sukupolvet olivat jo savolaisia. Tuntemani ihmiset olivat naimisissa savolaisen puolison kanssa.
Luulenpa, että sotien jälkeen livvinkielen opetus olisi tulkittu neuvostovastaiseksi ja tänne siirretyt karjalaiset halusivat assimiloitua eikä erottua. Näin ollen vain sukunimet jäivät muistuttamaan syntyperästä.
Karjalassa tapahtui kansanmurha ja etninen puhdistus Neuvostoliiton toimesta ja sen jälkeen vielä Suomessa äidinkielisen opetuksen laiminlyönti sillä livvinkieliset katsottiin Suomessa murteen puhujiksi.
Heli Hämäläinen kirjoitti : "Minun elämänpiirissäni oli useita evakkokarjalaisia, myös livvinkielisiä. He kuitenkin savolaistuivat ja sulautuivat paikalliseen väestöön.",
- niin tapahtui evakkokarjalaisille ja niin tapahtui nyt inkerinsuomalaisille, jotka lähtivät kuitenkin vapaaehtoisesti, mutta silti sama kohtalo : kansa, sen kieli ja kulttuuriperintö katoa! Kiitos, kun tulit keskustelemaan!
Viola, oletkin varmasti tietoinen Stalinin puhdistuksista, mistä Heli Hämäläinenkin puhui? Ne olivat pahoja aikoja ja tuhosivat Venäjän Karjalan väestöä ja kiidättivät heitä Siperiaan.
Ellen väärin muista, karjalan kieltä ei enää opeteta edes Petroskoin kouluissa. Eikä Karjalan tasavallan parlamentissa ole ainuttakaan karjalankieltä osaavaa.
Anatoli Grigorjevkään ei päässyt parlamenttiin. http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=1908&author=10
Jos oikein muistan, ei parlamenttia enää ole. On vain lakia säätävä kokous ja sitten tasavalta valitsee edustajansa federaation Duumaan. Joten huonolta näyttää.
Lyydiläisistä on vähän lisätietoa esim. tässä: http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/index.php ja tässä liiviläisistä: http://karjalankuvalehti.com/KarjalanKuvalehti/index.php
Veikko Saksi.
En ole perehtynyt nyky-Venäjän Karjalaan.Täyty lukea myös kaikki linkit, jotka toit kommenttiin, mutta oli mielenkiintoista huomata tämän Itä-Suomen koulun aloitteesta karjalan kielen opetuksesta ja kirjoitus syntyikin sen pohjalta.
Tänään 27.1.2012 taas Uutisvuoksi on kiinnittänyt huomiota tähän aiheeseen ja sen päätoimittaja Harri Manskinen kirjoituksessaan " Karjalan kielen opetus on kulttuuriteko" sanoo: " Karjalan kielen opetus on myös nykyaikainen lähestymistapa Karjalan-keskusteluun ja menetettyjen alueiden historiaan.Vaikka alueet ovat rajan takana, kulttuuripereintöä voidaan pitää yllä monin eri tavoin".
Onhan se niin! Eikös?
Viola, minustakin on oikein hyvä, että vähemmistökielen asemaa yritetään parantaa ja sitä ryhdytään opettamaan vapaaehtoisena. Hieno asia. Tämä ei koske pelkästään karjalan kieltä, vaan yleisesti. Pakko-opettamisen kannalta en ole.
Muuten, Suomelta pakkoluovutetussa Karjalassa ei puhuttu karjalan kieltä, vaan suomea ja suomalaista muurreta, jonka nimi oli karjalan murre. Tämäkin ilmaus on hyvin vajaa, sillä eri puolilla Karjalaa eli Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa oli erilainen murre.
Tällöin karjalan kieli ei varsinaisesti ole lähestymistapa Karjalan palautuskeskusteluun ja pakkoluovutettujen alueitten historiaan. Esim. Sortavala on nyt Karjalan tasavallan osa ja osa pakkoluovutettua aluetta.
Huomannet, että minä käytän yleensä terminä pakkoluovutettu, mikä sanoista parhaiten kuvaa sitä, mistä Kannaksen ja Laatokan Karjalan osalta on kyse. Menetetty tarkoitaa, että sen voi unohtaa, menetetty kuvaa lopullisuutta. Luovutettu puolestaan kuvaa vapaaehtoisuutta. Tosin pakkoluovutuksen toistaminen jatkuvasti tekee lukemisen raskaaksi.
Kun katsotaan Suomea, olisi tärkeää, että halukkailla olisi mahdollisuus opiskella venäjän kieltä. Se on tärkeä kieli myös tulevaisuudessa. Maillamme on 1 300 km raja, minkä vuoksi rauhanomaista kanssakäymistä tulee toivottavasti paljon. Toki sen pitää olla tasapuolista eri asioissa.
Hei, Veikko Saksi!
Sähköpostiini tuli kommentti sinulle, joten välitän sen nyt:
Luin Netistä mielenkiintoisen artikkelin karjalan kielen opetuksesta
Imatralaisessa koulussa. Artikkelin alla oli teidän ja toiseten välillä
käytyä keskustelua karjalan kielestä. ...en voinut kirjoittaa Veikko Saksi -nimiselle miehelle korjausta hänen väärinkäsiytkseensä luovutetussa Karjalassa puhutusta kielestä. En ole varma, tiedättelkö te, miten asia oikeasti on.
Saksi väittää, että luovutetussa Karjalassa ei puhuttu karjalan
kieltä vaan suomen kielen karjalan murretta. Luovutetussa Karjalassa
puhuttiin sekä suomen kielen karjalan murretta ja ehdottomasti
joillakin alueilla myöskin ihan oikeaa karjalan KIELTÄ. Minun
sukujuureni ovat luovutetussa Karjalassa Suojärvi-nimisessä pitäjässä
ja sen on aitoa karjalan kieltä puhuvaa aluetta.
Löysin netistä sähköpostiosoitteenne ja halusin viestittää tämän
asian. Minussa virtaa puoliksi karjalainen veri ja olen erittäin
kiinnostunut karjalan kielestä ja muistakin suomen lähisukukielistä.
Mummolani on jäänyt Venäjän puolelle ja olen joskus äitini ja tätieni
sekä muiden sukulaisteni kanssa käynyt mummolan raunioilla.
Se on hyvä asia, että karjalan kielelle tehdään käytännössä
edistämishankkeita meillä Suomessa. Itse olen joskun ollut Kajaanissa
karjalan kielen kurssilla. Tänä vuonna valitettevasti en ole ehtinyt
mukaan. Kajaanissa Kaukametsä-opistossa pyörii viikoittain karjalan
kielen kurssi. Haluaisin itsekin opiskella sitä enemmän, vaikka Itä-
Suomen yliopistossa, jos aika antaisi joskus myöten. Valmistun pian
äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi (suomen kieli) ja olen
tuntiopettajana ottanut karjalan kielen esille aina, kun siihen on
ollut mahdollisuus. Oppilaita se tuntuu kiinnostavan.
Veikko Saksi kirjoitti : "Muuten, Suomelta pakkoluovutetussa Karjalassa ei puhuttu karjalan kieltä, vaan suomea ja suomalaista muurreta, jonka nimi oli karjalan murre. Tämäkin ilmaus on hyvin vajaa, sillä eri puolilla Karjalaa eli Karjalan Kannasta ja Laatokan Karjalaa oli erilainen murre.",
- joten nyt pitäisikin puhua kielestä nimeltään "karjalan murre"?
Onhan se todellakin niin, että menetetty ja pakkoluovutettu merkitsevät eri asioita, mutta käytännössä usein käytetään sanaa "menetetty".
Siis, Harri Manskisen lausuma lehdessä."Itä-Suomen kouluun,jos mihin, karjalan kielen opetus Suomessa istuu"..Itä-Somen koulun ajatukset kieliopinnoista elvyttävät karjalaista kulttuuria ja pienen kielen? asemaa rajan täällä puolen".Tästä voi ymmärtää kuitenkin, että puhutaan olevasta puhdasta "karjalan kielestä".
Venäjän kielen opetuksessahan Itä-Suomen koulu on täällä rajaseudulla vahvoilla.
Viola, ei, kyllä karjalan kieli on ihan oikea kieli, vähemmistökielä Venäjällä. Mutta se on eri asia kuin karjalan murteet, joita pakkoluovutetulla alueilla puhuttiin.
Murteita ei varmastikaan erikseen juurikaan opeteta, mutta kieliä kyllä. Minusta on hyvä, että omaleimaista karjalan kieltä opetetaan ja käytetään. En muista sen käyttäjien määrää, olisikohan nykyään sadoissa tai korkeintaan parissa tuhannessa.
Tästä linkistä löytyy ehkä parhaiten tietoa karjalankielestä: http://www.karjalankielenseura.fi/ Seuran puheenjohtajana on arkkipiispa Leo. Kyseessä on Suomessa toimiva seura. Venäläisiä seuroja en kunnolla tunne.
Veikko Saksi, kiitos!
Kiva. Löysin sen seuran. Aina tietoisemmaksi tullaan!
Juuri tämä aamuna - tästä keskustelusta tietämättömänä - luin kirjaa nimeltä Kultapiälintu. Se sisältää vienankarjalaisia "suarnoja" eli satuja. Vienankarjalaksi julkaistu kirja on painettu Petroskoissa vuonna 1994.
Kielitieteessä kielen ja murteen ero on tapana määritellä suunnilleen niin, että ihmiset, jotka kumpikin puhuvat omaa kieltänsä ja ymmärtävät toisiaan, ilman varsinaista opettelua tai totuttelua, puhuvat samaa kieltä. Minä pystyin lukemaan noita "suarnoja", vaikka välillä toivoinkin, että käytettävissä olisi ollut sanakirja. Olen kuitenkin varma, että moni suomalainen ei saisi niistä tolkkua. Oma lähtökohtani on helpompi. Itämurteet ovat tuttuja, tunnistan venäjän sanoja ja käsittelen työssäni päivittäin useita kieliä.
Vienankarjalaa puhutaan Karjalan tasavallan pohjoisosissa, aunuksenkarjalaa eli livviä eteläosissa. Livvi on minulle (ja varmaan monelle muullekin suomalaiselle) vaikeampaa.
Suomessa on molempien yllä mainittujen karjalan murteitten (tai kielten) syntyperäisiä puhujia. Venäjällä on sitten vielä kaksi muuta karjalan kielen muotoa: lyydi, jonka puhujat elävät lähellä aunuksenkarjalaisia, ja tverinkarjala, jota puhutaan Tverin alueella Pietarin ja Moskovan välissä.
Juha Kajander, kiitos kommenttista! Varmaan tuo Kultapiälintu löytyy kirjastosta.Olisi kiva lukea kun aiheessa nyt ollaan.En ole koskaan käynyt Tverinkarjalassa.Ehkä osun johonkin ryhmään, joka sinne suunnittelee matkaa.Kiva olisi käydä.
Kiitos "salmilaisen ukin lapsenlapselle" komenttista, joka alempana.
Hei!
Yritin karjalan kieleen liittyvään kirjoitukseesi kommentoida, mutta ei näköjään pysty rekisteröitymättä, niinpä päätin kirjoittaa sähköpostia. Kommentissa joku mm. kirjoitti että karjalan kieli on eri asia kuin karjalan murteet joita pakkoluovutetulla alueilla puhuttiin. Tuo on sinällään virheellisesti sanottu, vaikka toki suurin osa luovutettua Karjalaa oli aluetta, jossa puhuttiin suomen kielen karjalaismurteita. Mutta myös karjalan kieltä puhuttiin entisissä Suomen pitäjissä, Salmissa ja Hyrsylän mutkassa karjalan kielen livvin murretta ja mm. Impilahdella, Suojärvellä ja Suistamossa karjalan kielen varsinaiskarjalan murteeseen laskettua etelä-karjalan murretta.
Karjalankielellä on on jo varsin paljon materiaalia saatavilla, luettavaa, kuunneltavaa. Netistäkin löytyy monenlaista, esim. http://opastajat.net/ -sivustolta löytyy opiskelumateriaalia ja karjalankielinen keskustelufoorumi. Luve-sivulta löytyy mm. 30-luvulla kyrillisillä kirjaimilla julkaistuja kirjoja latinalaisilla aakkosilla, ja paljon Oma mua -lehdessä julkaistuja artikkeleita (lehden sivut http://omamua.rkperiodika.ru/). Karjalan kielen seuran verkkolehti on osoitteessa http://verkolehti.karjal.fi/
Oli minulla jotain muutakin aiheeseen liittyvää asiaa, mutta se ehti jo kadota mielestä.
terveisin salmilaisen ukin lapsenlapsi.
Sehän on hienoa! että te, salmilaisten ukkien lapsenlapset osallistutte keskusteluun!
En kai loukkaa jos kysyn, että oletteko te onnistuneet säilyttämään ukkienne kielen?
Kommentoi 27 kommenttia