Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius

  • Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius
  • Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius
  • Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius
  • Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius
  • Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius
  • Mannerheim-Linjan Pääsuunnittelija Fabritius

Satuinpa netissä tutustumaan mielenkiintoiseen henkilöön: Mannerheim-linjan pääsuunnittelijaan Sergei Johan Christian Fabritiukseen. Tämän mahtavan 132 kilometriä pitkän puolustuslinjan suunnitteluun osallistui lukuisa joukko korkeita sotilasasiantuntijoita aina Ruotsia, Saksaa ja Ranskaa myöten.

Mannerheim-linjan pääsuunnittelija Sergei Johan Christian Fabritius

Wikiedia kertoo näin:

    "Mannerheim-lin­ja oli kanta­linnoitettu puolustus­linja, joka kulki Karjalan­kannaksella Laatokalta Suomen­lahdelle. 132 kilo­metriä pitkä linja oli talvi­sodan merkittävimpien taistelujen paikka ja saavutti kansain­välisessä lehdistössä suuren maineen.

      1. Ensimmäisen suunnitelman Karjalan­kannaksen puolustus­linjoista esittivät kesällä 1918 kaksi ruotsalaista upseeria (nimiä ei mainita?) Puolustus­voimain ylipäällikkö Manner­heimin tilauksesta.
      2. Seuraavan suunnitelman teki saksalainen eversti. Tämä oli hyvin lähellä lopulta rakennettua linjaa.

    Kun Oscar Enckellistä tuli Yleis­esi­kunnan päällikkö vuonna 1919, hän keskittyi tutkimaan ja suunnittelemaan Karjalan­kannaksen linnoittamista. Entisen Venäjän keisari­kunnan armeijan linnoitus­upseeri Johan Fabritius esitti hänelle omia suunnitelmiaan. Syksyllä 1919 kaksi ranskalaista upseeria (Nimet?) saapui laatimaan linjauksen yksityis­kohtia.

      "Manner­­heim-linjan" nimi ilmestyi "talvi­­sodan" ensimmäisellä viikolla, jolloin venäläiset joukot pysäytettiin pää­­puolustus­­linjan edessä.

Mannerheim linja

Näin monta asian­tuntijaa osallistui puolustus­linjan suunnitteluun, mutta niin suomalainen wikipedia kuin venäläiset sivutkin kertovat, että puolustus­linjan pää­suunnittelija oli nimen­omaan Sergei (Johan Christian) Fabritius

Kuka oli Fabritius?

Sergei (Johan Christian) Fabritius (29.5.1890 Moskova – 2.10.1946 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja eversti­luutnantti.

Mielen­kiintoinen persoona hänkin! Palveli Venäjän, Suomen ja Saksan armeijassa.

Venäjän vallan aikana hän sai koulutuksen linnoitus­upseeriksi. Hän kävi Haminan kadetti­koulua vuoteen 1903 saakka ja suoritti Aleksanteri II:n kadetti­koulun 1907 sekä Pietarin sotilas­insinööri­koulun 1910. Fabritius palveli vuosina 1910 – 1912 Venäjän armeijassa. Erosi kuitenkin armeijan palveluksesta jo 1912 koska ei voinut hyväksyä Venäjän Suomea kohtaan harjoittamaa politiikkaa. Opiskeli Saksassa Berliinin Deutsches Technikum-oppi­laitoksessa, josta valmistui vuonna 1913 insinööriksi. Ensimmäisen maailman­sodan aikana Fabritius palveli Venäjän armeijassa. Venäjän armeijan rintaman romahdettua Galitsiassa heinä – elokuussa 1917 Fabritius päätti palata Suomeen.

Suomen itsenäistyttyä Fabritius oli Rauman poliisi­mestarina 1917 – 1918 ja toimi Suomen sisällis­sodan aikana Uuden­kaupungin suojelus­kunnan päällikkönä Ahvenan­maan taisteluissa.

Sodan jälkeen 1918 majuriksi ylennetty Fabritius oli puolustus­ministeriön tie- ja linnoitus­toimiston päällikkönä sekä vuoteen 1926 saakka Oy Granitin linnoitus­rakennusten osaston­johtajana.

Tämän jälkeen Fabritius oli Lohjan Kalkki­tehdas Oy:n rakennus­konstruktöörinä 1927 – 1929 ja sitten neuvottelevana rakennus­insinöörinä 1929 – 1946 suunnitellen ja johtaen linnoitus­rakennus­töitä. Hän toimi MANNER­HEIM-LINJAN linnoitustöiden pää­suunnittelijana.

Tämä kaikki kertoo siitä, että Fabritiuksella oli hyvä koulutus ja kokemustakin olla puolustus­linjan pää­suunnittelijana, joten uskon, että hän oli se henkilö, joka viime kädessä päätti mitä ja miten minne laitetaan. Kun wiki­pediassakin mainitaan nimettömiä "ruotsalaisia upseereita", "saksalainen eversti" jne.

Ratkaisevaan on, että Manner­heimin linja teki tehtävänsä, pysäytti venäläiset joukot. G. Manner­heimin johdolla tietenkin!

Miten Fabritius jatkosodan jälkeen?

Jatko­sodan jälkeen syksyllä 1944 Fabritius oli mukana saksalaisten masinoimassa aseellisessa vastarinta­liikkeessä, jonka tarkoituksena oli vakoilu sekä aseellisen vastarinnan järjestäminen Saksan tuella jos Neuvosto­liitto miehittäisi Suomen. Fabritius toimi lopulta hankkeen johdossa yleis­organisaattorina

Tammi­kuussa 1945 hän lähti salaa Saksaan saksalaisella sukellus­veneellä yhdessä SS-joukoissa palvelleiden Lauri Törnin ja Jalo Solmu Korpelan kanssa. Fabritius toi mukanaan saksalaisille tiedot Suomen armeijan uudesta organi­saatiosta ja neuvosto­joukkojen määrästä maassa..

Saksassa Fabritiukselle annettiin pika­kurssina tiedusteluun liittyvää erikois­koulutusta, ja hän palasi saksalaisella lento­koneella Suomeen 21. helmikuuta hyppäämällä laskuvarjolla yhdessä saksalaisen yhdys­miehen kanssa Porin lähelle Pomarkun Valk­järven jäälle.

Valpo pidätti kevättalvella 1946 Fabritiuksen, Törnin ja muita sala­liittoon osallistuneita henkilöitä.

Heitä vastaan käynnistettiin maan­petos­oikeuden­käynti mutta Fabritius kuoli vankilassa syksyllä 1946 hoitamattomaan munuais­sairauteen oikeuden­käynnin ollessa vielä kesken. Kaikkiaan jutun yhteydessä pidätettiin 50 henkilöä joista oikeuteen joutui 23. Kuritus­huone- ja vankeus­tuomioita langetettiin lopulta 11 henkilölle.

Yksi Ihmiskohtalo Tuhansien Joukossa

Mannerheim-linjan bunkkeri -- SK 16 -- Uhrasivat henkensä isänmaan puolesta vapaus taistelussa -- 1939 / 1942

Näin siis kävi Manner­heimin puolustus­linjan pää­suunnittelijalle ja monelle muullekin, jotka jostain syystä halusivat palvella niin oman maan kuin myös vihollisenkin armeijassa!?

Tämäkin tarina on yksi Suomen historian sivuista. Suomalaisten henkilöiden kohtaloista.

Mutta Manner­heimin linja pysyy vielä, vaikka sodan jälkeen bunkkerit oli räjäytetty. Ihmiset ovat kuitenkin kiinnostuneet historiasta ja Venäjällä suunnitellaan yhteis­työtä suomalaisten kanssa, jotta voitaisiin käyttää tätä entistä maittemme välillä ollutta puolustus­linjaa rauhan­omaisesti. Jo nyt on entisöity joitain bunkkereita ja laadittu turisteille reittejä. Turistit ovat vierailleet bunkkeri­linjalla niin Venäjältä kuin myös Suomestakin päin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Mannerheimin-linja on sotilaallis-historiallinen muistomerkki! Ja noita bunkkereita ei niin vaan saa pois linjalta, joten ehkä olisi hyvää hyödyntää ei vain nykypäivän matkailijoita varten, mutta ehkä tulevia sukupolviakin varten!
Mannerheimin-linja kun historiallisesti liittyy niin Suomen kuin Venäjän menneisyyteen. Toivottavasti se jää rauhanomaiseksi muistomerkiksi!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mielenkiintoista asiaa Viola! Toivoisin tällaisia blogeja lukevan historiasta kiinnostuneiden nuortenkin.

Mannerheim-linjasta sen verran, että neuvostojohto vaati rajansiirrossa 1939 luovutettavaksi maa-alueen, johon kuului Mannerheim-linjan länsiosa. Suomalaisten olisi pitänyt hylätä puolustukselliset linnoitetut asemansa ja jättää ainoalle potentiaaliselle viholliselle vapaa hyökkäyskaista Viipurin rantatien suuntaan. Tällaista järjettömyyttä keksii esittää vain bolshevistinen moraaliton johto!?

Mahtavaksi ei voi kyseistä puolustuslinjaa oikein nimittää. Betonibunkkereita ja -korsuja oli, kuten kuvista näkyy Summan-lohkolta, mutta niitä oli auttamattoman vähän. Kevyesti panssari- ja piikkilankaestein suojattua taisteluhautaa oli suuri osa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pertti Rampanen kirjoittaa:
[Toivoisin tällaisia blogeja lukevan historiasta kiinnostuneiden nuortenkin.],

- niin toivoisin minäkin! Hyvä olisi, että nuorempi sukupolvi ottaisi omaan tulevaisuuteen myös tietoa menneisyydestämme!

Kiitos kommentista ja blogin suosittelusta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Aiheeseen liittyvä video:
https://vimeo.com/251988617
Mannerheimin linja: Summakylä (Sk-16, Sk-2 bunkkerit)

Линия Маннергейма, укрепрайон Суммакюля: Командный пункт Sk-16, ДОТ Sk-2, полевое кладбище

Mannerheim-linja, vahvistettu bunkkeri Summan kylässä: Komentokeskus Sk-16, DOT Sk-2, kenttähautausmaa

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos blogin keskusteluun osallistujille, Fb-ssa tykkääjille ja linkin jakajille, kuin myös lukijoille!

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Käyttäjän jrusanen kuva
Jari Rusanen

Johan Fabritius oli oman aikansa edustaja, isänmaallinen patriootti. Nykyisin hänet luettaisiin mielipiteittensä perusteella armotta äärioikeistolaiseksi, jopa natsiksi.

Se, olisiko vankeudessa, puna-Valpon käsissä, kuolleen Johan Fabritiuksen kuolema ollut estettävissä, kiinnosti ihmisiä aikanaan paljon. Hänen munuaissairautensa oli myös Valpon tiedossa, mutta sen hoitaminen jäi - tai jätettiin - retuperälle. Nykyisin tuollaisesta sairaan kohtelusta joutuisi linnaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin julmaa se voi olla joskus ihmisen suhtautuminen toiseen ihmiseen! Aika nuorena Johan Fabritius kuolikin 56-vuotiaana!

Kiitos kommentista!

Tämän blogin suosituimmat