Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Mannerheim Ja Pietari

  • Mannerheim Ja Pietari
  • Mannerheim Ja Pietari
  • Mannerheim Ja Pietari

Mannerheim Ja Pietari

Sain käsiini Arto Tuomisen kirjan "Sankarikaupunki Pietari" 1. painos 2018

      Painopaikka Petro Ofsetas, Vilna
      Arvo Tuominen ja Reuna Oy, Kouvola

Takakannesta lainattua:

    Tuominen kertoo kaupungin historian Yhden Talon kautta, esittelee halvan hutikan kuppiloita, analysoi Pietarin ja Moskovan katkeraa suhdetta sekä Mannerheimin elämää keisarinaikaisessa Pietarissa ja myöhempää suhdetta Leningradiin. Tuominen kuljettaa lukijaa kaupungin ja sen historian läpi ikään kuin elokuvan päähenkilönä.

Hieman yli 190-sivuiseen kirjaan mahtuu yllättävän paljon kaupungin historiaa. Sen perustamispäivästä nykypäivään asti.

Minä valitsin tähän kirjoitukseen luvun "Mannerheim ja Pietari."

Mannerheim Ja Pietari

Mannerheimista (1867 — 1951) on aina kiva kirjoittaa, koska hänen niin kuin myös Suomen Tasavallan kohtalot ovat, voi sanoa, sinetöity Pietarin kaupunkiin.

Marsalkka Mannerheimista olen jonkin verran lukenut ja kirjoittanut muutaman bloginkin ja aihe edelleen kiinnostaa. Niinpä lähdin matkaan katsomaan mitä kertoo Arto Tuominen marsalkka Mannerheimin nuoruuden elämästä keisarillisessa Pietarissa.

Metropoli Houkutteli

Ennen vallankumousta vuosina 1909 — 1917 Pietari oli vetovoimainen metropoli, joka imi suomalaisnuoria puoleensa. Monet pystyivät luomaan Venäjällä upean uran. Esimerkiksi yli 400 upseeria yleni kenraaleiksi. Yksi heistä oli Mannerheim. Hän lähti 20-vuotiaana nuorukaisena syksyllä 1887 opiskelemaan Nikolajevin ratsuväen opistoon, joka sijaitsee Lermontovski prospekt 54:ssä. Se oli tulevan marsalkan sotilasuran ensimmäinen revanssi, sillä Mannerheim oli potkittu aiemmin pois Haminan kadettikoulusta. Se osoittautui myöhemmin onnenpotkuksi.

Nuori Mannerheim Oli Levoton Tyyppi

Mannerheim oli ilmeisen levoton tyyppi, sillä hän esimerkiksi vaihtoi Pietarissa asuinpaikkaa parin vuoden välein.

Kaikki ne rakennukset, joissa Mannerheim Pietarissa eli, opiskeli, työskenteli, rakasteli ja juhli, ovat edelleenkin olemassa, ja kiitos siitä kuuluu ironista kyllä Mannerheimin niin suuresti vihaamalle kommunistivallalle, joka säilytti Pietarin eräänlaisena tsaarinajan ulkoilmamuseona.

En luettele nyt kaikkia nuoren Mannerheimin asuinpakkojen osoitteita. Esimerkiksi otetaan tämä Moika 29. Se oli sijainniltaan paras. Kyseessä oli palatsimainen rakennus, joka käsitti 13 huonetta ja tallitilaa 11 hevoselle. Ironista kyllä, nykyisin siinä toimii Japanin konsulaatti. Mannerheim osallistui Venäjän kannalta onnettomaan Japanin sotaan, jossa tuhoutui muun muassa koko Itämeren laivasto.

Mistäpä nuorella Mannerheimilla oli varaa palatsimaiseen kotiinsa?

Kaikki Hoitui Suhteilla

Niin kuin nykypäivänäkin maassa kun maassa, monet asiat hoituvat suhteilla. Mannerheim siinä mielessä taisi olla onnen poika! Hän saapui Venäjälle osaamatta kieltä. Venäjän kieli piti saada heti aluksi haltuun. Niinpä Mannerheim luki kaupungilla liikkuessaan kaikki näkemänsä kyrilliset kyltit ja omaksui niistäkin kieltä, jonka virheettömän taidon hän sittemmin saavutti. Samaa ei voi sanoa suomen kielen tasosta, kirjoittaa Tuominen.

Mannerheim pääsi opiskelemaan keisarilliseen Nikolajevin ratsuväenopistoon ikään kuin myöhäisenä kastelahjana, sillä hänen kummitätinsä Alfhild Scalon de Coligny - (KUVA tallennettu) järjesti opiskelupaikan suhteillaan koulun johtajaan kenraali Bildingeriin. Eikä se jäänyt viimeiseksi kerraksi kun Mannerheim suhteilla pelasi.

Keisarilliseen henkikaartiin, Chevalier-kaartiin, Mannerheim eteni niin ikään kummitätinsä vapaaherratar Scalon de Colignyn suhteilla. Lisäksi urakehitystä edesauttoivat Albert-enolta saadut vipit ja ennakkoperintö von Julineilta," sillä palkka oli surkea, mutta elämä kallista.

Elämä Kallis

Piti ylläpitää sotilaspalvelijaa, osallistua näyttävästi seuraelämään ja asua edustuskelpoisissa puitteissa. Palvelus oli kuitenkin paljolti operettiupseerin hommaa, asepuku oli komea, puitteet upeat, juhlia riitti, sotilaspalvelija veti saappaat jalasta ja naiset ihailivat.

Sotilasura Meni Hyvin

Sotilasuralla meni hyvin, Mannerheimista tuli eversti, mutta perhe-elämän puolella oli siis ilmeisiä vaikeuksia. Hänen tyttärensä myöhemmin ihmettelevätkin, miksi Mannerheimia pidettiin Suomessa sankarina, kun Pietarissa häntä pidettiin hameenhelmojen perässä juoksijana. Anastasia Mannerheim kertoi lasten eläneen talon yläkerrassa ja vanhempien alakerrassa. Isää kuitenkin Anastasian mukaan näkyi harvemmin kotosalla.

Hevoset Ja Naiset

Mannerheimilla oli elämässään kaksi suurta rakkautta, hevoset ja naiset. Hänet tunnettiin hyvänä ratsastajana, ja hän voitti 1890-luvun alussa useita Pietarin ratsastusseuran palkintoja.

Japanin sodan jälkeen Mannerheim palasi Pietariin, jonka katuja hän ei pitkään ennättänyt mittailla, kun tuli lähtö Aasiaan tutkimusmatkaksi naamioidulle vakoiluretkelle. – Ja palkkiona siitä reissusta ura urkeni kenraalimajuriksi.

Älyttömät Velat

Mannerheimin isot velat hoituivat järkiavioliitolla.

Mannerheim avioitui 1892 Pietarissa 21-vuotiaan varakkaan Anastasia Arapovan kanssa. Avioliiton järjesti kukapa muu kuin kummitäti Scalon de Coligny. Avioliittoa voi luonnehtia Mannerheimin puolelta liiketoimeksi, sillä heti häiden jälkeen hän maksoi huomattavat velkansa pois vaimonsa rahoilla. Mannerheim sijoitti niitä myös esimerkiksi Nokian osakkeisiin siinä määrin, että hänet valittiin yhtiön hallitukseen.

Kabareeravintola Kulkukoiran Kellari (Бродячая Собака)

Tästä kannattaa mainita.

Kulkukoira-kabaree (1911 – 1915) oli vertaansa vailla oleva spektaakkeli, monien uusia ilmaisukeinoja etsineiden 1900-luvun alun taiteilijoiden kohtaamispaikka. Sen asiakkaisiin lukeutuivat muun muassa teatteriohjaaja Vsevolod Meyerhold, runoilijat Anna Ahmatova, Vladimir Majakovski, Marina Tsvetajeva, Boris Pasternak, Sergei Jesenin, Osip Mandelstam ja Aleksandr Blok. Säveltäjät Sergei Prokofjev ja Ilja Sats ja balettitanssija Tamara Karsavina.

Prima ballerina Tamara Karsavina
esiintyy Pietarissa vuonna 1909:

Paikan kanta-asiakkaisiin kuului myös ... ja tietenkin ... Carl Gustaf Mannerheim.

Tämä kabareravintola Kulkukoira veti puoleensa aikalaiskuvausten mukaan dekadentteja, homoseksuaaleja ja kaikenlaisia tavanomaisesta poikkeavia tyyppejä, ja jossa vallisi hämmästyttävä tasa-arvo, ystävyys ja sisäinen vapaus, joka sai Venäjän taide-elämän nousuun.

Vuonna 2001 ravintola Kulkukoira (Podval Brodjatsei Sobaki) avattiin uudelleen samassa tilassa. Ravintolan nykyinen versio on kuitenkin hyvin keskiluokkainen verrattuna alkuperäiseen, kirjoittaa Tuominen

Lähtö Pietarista

Muistelmissaan Mannerheim kuvasi lähtöään Pietarista vuonna 1917:

      ”Kolmikymmenvuotinen palveluni keisarillisessa armeijassa oli päättynyt. Olin sen aloittanut suurin toivein avarassa, vieraassa Venäjän maassa, ja kun silmäilen taaksepäin tuohon aikaan, minkä olen kulkenut tsaarin univormussa, myönnän kiitollisena, että toiveeni olivat täysin toteutuneet. Olin päässyt suurempiin oloihin, jotka olivat tarjonneet väljempiä näköaloja kuin mihin minulla 1800-luvun viimeisillä vuosikymmenillä olisi ollut mahdollisuutta Suomessa.”

Bolshevikit Olivat Pilanneet Hauskanpidon Pietarissa

Mannerheimin kohdalla kyseessä oli kuitenkin myös henkilökohtainen revanssi, sillä bolsevikit olivat pilanneet hänen hauskanpitonsa Pietarissa. Marsalkka kaipasi hautaan asti esimerkiksi Grand Hotel Europen aamiaista, jossa kananmunatkin oli keitetty niin oivallisesti, ettei moista taitoa missään muualla esiintynyt.

Tuomisen tulkinta Mannerheimin sodista ja hänen suhteesta Leningradiin ei mahdu tähän kirjoitukseen, joten jätän ne jaksolle kaksi.

Kirjaa on helppo lukea, "Arvo Tuominen porautuu pohjoiseen kulttuuripääkaupungin sieluun ironisella otteella, joka ei jätä ketään kylmäksi-kuten ei Pietarikaan." Ja erityisesti helppo lukea niille jotka tuntevat hieman Pietarin (ent. Leningradin) maisemia, arkkitehtuuria ja historiaa.

Suosittelen lämpimästi luettavaksi Arvo Tuomiseen kirjaa "Sankarikaupunki Pietari". Mannerheim ja Pietari on siitä vain yksi luku.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaakko Korpi-Anttila, kiitos blogin suosittelusta!

Kaunis hymy myös silloisen Pietarin Priima-ballerinalta Tamara Karsavinalta! :)

http://imgur.com/PRu5hAZl.png

Tämän blogin suosituimmat