Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Inkeriläinen Martti Rautanen

  • <center>Martti Rautanen 1868</center>
    Martti Rautanen 1868
  • <center>Martti Rautanen ja hänen vaimonsa Frida</center>
    Martti Rautanen ja hänen vaimonsa Frida
  • <center>Perhekuva</center>
    Perhekuva
  • <center>Lähetysaseman 40-vuotisjuhla</center>
    Lähetysaseman 40-vuotisjuhla
  • <center>Tiilitalon rakentaminen Ambomaalla</center>
    Tiilitalon rakentaminen Ambomaalla
  • <center>Ambomaan apostoli</center>
    Ambomaan apostoli
  • <center>Olukondan lähetysasema</center>
    Olukondan lähetysasema
  • <center>Martti ja hänen lapselapsensa Pikku-Martti</center>
    Martti ja hänen lapselapsensa Pikku-Martti
  • <center>Oubongan sairaala</center>
    Oubongan sairaala
  • <center>Viikunapuu</center>
    Viikunapuu
  • <center>Lähetysjuhla</center>
    Lähetysjuhla
  • <center>Revitty Aapinen</center>
    Revitty Aapinen
  • <center>Pojan hauta</center>
    Pojan hauta
  • <center>Olukonda 1899</center>
    Olukonda 1899
  • <center>Martti työhuoneessa</center>
    Martti työhuoneessa
  • <center>Martti-postimerkki</center>
    Martti-postimerkki
  • <center>Nakambale. -- Mies, joka käveli hattu päässä</center>
    Nakambale. -- Mies, joka käveli hattu päässä
  • <center>Martin syntymäkoti Inkerinmaalla</center>
    Martin syntymäkoti Inkerinmaalla
  • <center>Martti Rautanen ja Bernhard Björklund</center>
    Martti Rautanen ja Bernhard Björklund

Martti (Martin) Rautanen, oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri (10.11.1845 Tikanpesä, Inkerinmaa – 19.10.1926 Olukonda, Namibia).

Lapsuus

Rautanen syntyi köyhään perheeseen Inkerinmaalla, minne suku oli siirtynyt Savosta. Silti hän piti itseään venäläisenä. Vuoden 1863 kesäkuussa hän lähti äidin ja rippi-isän rohkaisemana Helsinkiin, vuotta aikaisemmin toimintansa aloittaneeseen Suomen lähetysseuran lähetyskouluun.

Lähetyssaarnaaja

Rautanen lähti 24. kesäkuuta vuonna 1868, siis kaksi viikkoa saarnaajaksi vihkimisen jälkeen, neljän työtoverinsa kanssa lähetyssaarnaajaksi lounaiseen Afrikkaan Ambomaalle, (nykyiseen Namibiaan). Matka tehtiin Hereromaan kautta, jonne tultiin huhtikuussa 1869 ja jossa vietettiin vielä yli vuosi, Ambomaalle miehet pääsivät vasta heinäkuussa 1870. Siellä suomalaiset saivat vakiinnutettua toimintaansa erityisesti kaakkoisen Ondongan heimon alueella.

Ensimmäiset ambomaalaiset papit

Ambomaalla Rautanen toimi yli viisikymmentä vuotta, 1880 Olukondaan perustamansa lähetysaseman johtajana, raamatunkääntäjänä sekä pitkäjännitteisessä opetus- ja kasvatustyössä: ensimmäiset ambomaalaiset papit vihittiin 1925. Rautasen käännöstyöstä kannattaa erityisesti mainita vuonna 1892 ilmestynyt ndongan-kielinen virsikirja.

Rautanen oli myös tunnustettu virsirunoilija ja kansatieteilijä, joka antoi arvoa ambomaalaisten omalle kulttuurille. Hän keräsi kasveja, teki säähavaintoja ja toimitti esineistöä mm. Kansallismuseoon.

Lempinimi Nakambale

Rautanen sai paikallisilta lempinimen Nakambale, joka tarkoittaa "sitä joka pitää hattua". Hän piti usein kalottia, jonka ambomaalaiset käsittivät palmukoriksi. Nakambale-sana tulee okambale-sanasta, joka merkitsee pientä koria. Rautanen tunnettiin Nakambalena niin hyvin, että nimi kirjoitettiin jopa hänen hautakiveensä.

Häntä kunnioitetaan Namibiassa erittäin paljon vielä nykyisinkin, vaikka hänen kuolemastaan on kulunut jo yli 90 vuotta. Rautanen meni vuonna 1872 naimisiin saksalaisen lähetyssaarnaajan Franz Kleinschmidt'in tyttären Friedan kanssa. Rautaset saivat yhdeksän lasta, mutta moni lapsista kuoli jo pienenä malariaan.

Vähän ennen kuolemaansa Rautanen vihittiin Helsingin yliopistossa teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.

Armas Kumpulaisen erinomainen kirjoitus

Martti Rautasesta on kirjoittanut myös Armas Kumpulainen 29.12.2010 Puheenvuoroon blogissa "Suomen kehitysavun juuret".

    Martti Rautanen oli tehnyt perusteellisen työpainoksen. Suomalaisten lähettien esimerkki on ollut myöhemmin vaikuttamassa Suomen kehitysyhteistyöhön. On menty sinne, missä hätä on, ei ole tuotu ihmisiä tänne. kirjoittaa Armas Kumpulainen blogissaan.

Kumpulainen oli lähdössä Namibiaa lähetyslentäjäksi 1972 piispa Leonard Aualan kutsusta, Kumpulaisen oman kirjoituksen mukaan silloin Etelä-Afrikka hallinnoi Namibiaa itsevaltaisesti eikä myöntänyt tulolupaa.

Savosta Inkerinmaalle

Tosi hienoa, että osuin Martti Rautasen tarinaan! Hänen suku oli siirtynyt Savosta Inkerinmaalle. Eli hän oli savakko, niin kuin voi sanoa minunkin suvustani Pohjois-Inkerissä, jonne oli joittenkin tutkijoitten mukaan siirtynyt paljon väkeä Savosta 1600-luvun alussa.

Mielenkiintoista on sekin, että Martti Rautanen piti itseään venäläisenä! Siitäkö se nimi "Martin", joka on mainittu wikipediassa. Lieneekö hävettänyt inkeriläisyys jo silloin 1863 Suomessa, kun hän tuli Helsinkiin Suomen lähetysseuran lähetyskouluun?

Olkoon niin tai näin! Me inkeriläiset voimme olla ylpeitä siitä, että meikäläinen, Martti Rautanen, oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön pioneeri.

Tähän loppuun laitan koko albumillisen lauluja Martti Rautasen teksteihin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kirjoittajan luvalla julkaisen tässä kommentin Fb:ssa.

Sampsa Mäkelä:

- Suomesta on ollut myöhemmin kristillistä lähetystyötä Neuvostoliiton ajan inkeriläisille.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kyllä.Se pitää paikkansa!

Minä huomasin sen vasta perestroikan aikana, kun Inkerin kirkko avattiin ja seurakuntiin alkoi tulla enemmän turisteja Suomesta.
Hieman salaa, turistit jakoivat kirkossa suomenkielisiä virsikirjoja ja raamattujakin. Se ilahdutti silloin kovasti monta inkeriläistä mummoa ja pappaa!

Kiitos kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

[On menty sinne, missä hätä on, ei ole tuotu ihmisiä tänne. kirjoittaa Armas Kumpulainen blogissaan.]

Viisaat sanat! Ei voi, esimerkiksi pieni valtio Suomi tai, joku muukin valtio, kutsua omaan maahansa kokomaailman hädässä olevia, vaan on mentävä "sinne, missä hätä on"!

Niinhän se pitäisi ollakin!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Hilkka!
Kiitos blogin suosittelusta! Sinulla on ollut hyvä "yksinpuhelu" - sarja. Minä taas olen joskus "yksi ja ainoa kommentoija!" omassa blogissani! Mutta en sure asiaa!

Hyvä on :
https://www.youtube.com/watch?v=G_kWBxj1d94
Hyvä on ( että yhdessä voimme ) - Petrus

Хорошо :
https://www.youtube.com/watch?v=JRmHIHfl_kA
Хорошо, когда вместе в общенье

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, Fb:ssa tykkääjille, blogin linkin jakajille kuin myös lukijoille.

Tehkäämme pitkäharppaus Martti Rautasen ajoista tähän päivään.

Inkeriläinen lähetystyön perinne jatkuu, mutta nyt se kohdistuu inkeriläisiin itsensä Inkerinmaalla.

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähettinä Inkerinmaalla toimii sukutaustaltaan inkerinsuomalainen Arvo Survo.

https://www.youtube.com/watch?v=A4unnE6eCGA
Arvo Survo. Päivä vain ja hetki kerralansa.

Tämän blogin suosituimmat