Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Petroskoin Väinämöinen

  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>Toivo Väinönen. Inkeriläinen savakko.</center>
    Toivo Väinönen. Inkeriläinen savakko.
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>.</center>
    .
  • <center>Sirkka Riikka. Kantele-yhtyeen kantava voima.</center>
    Sirkka Riikka. Kantele-yhtyeen kantava voima.

Petroskoin Väinämöinen. Tämmöisen kunnianimen sai Suomessa neuvosto-karjalainen lahjakas kanteleen soittaja Maksim Gavrilov (1919 – 1997).

Gavrilov syntyi karjalaiseen talonpoikaisperheeseen ja valmistuttuaan 7-luokkaisesta koulusta alkoi harrastajana aktiivisesti työskentelemään vapaaehtoisena Kantalahden kulttuuritalon toiminnassa.

Siellä hän kuuli vuonna 1936 ensimmäistä kertaa Kanteleen soittoa. Konsertti teki häneen valtavan ja pysyvän vaikutuksen; erityisesti siitä syystä, että kappaleet esitettiin karjalan omalla kielellä.

Sen jälkeen hän pääsi opiskelemaan... ja siitä se alkoi...

Kanteleen soittaja Maksim Gavrilov

Gavrilov oli Karjalan tasavallan kansallisen Laulu- ja tanssiryhmä Kantele'en yksi ensimmäisistä taiteilijoista. Hän oli monipuolinen artisti.

  • Kanteleen soittaja,
  • tanssija,
  • koreografi,
  • säveltäjä ja
  • kirjailija.

Hän on kirjoittanut monia karjalan kielen musiikkikappaleita ja lauluja ja hän muun muassa sävelsi musiikkia Suomalaiselle teatterille näytelmään "Niskavuoren nuori emäntä" (1940). Hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja mm.

  • "Pohjoisten loitsujen musiikki" / «Под музыку северных рун»,
  • "Kantele" / «Кантеле» ja
  • "Elämä on laulu" / «Жизнь с песней».

Gavrilov oli "Kantele"-yhtyeen taiteellinen johtaja, Karjalan kansallisen kulttuurin edistäjä, yksi Karjalan kanteleensoittajien yhdistyksen perustajista ja I ja II Kansainvälisen Kantele-festivaalin osallistuja Petroskoissa (1994, 1996).

Hän oli saanut Karjalan autonomisen sosialistisen tasavallan (1947) kuin myös Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan (1970) kunnioitetun taiteilijan nimen.

Kerta kaikkiaan merkittävä julkisuuden henkilö ja kasanedustaja, vaikka oli lähes kouluttamaton.

Lisää tietoa venäjänkielellä tämän linkin takana.

Vieraili Suomessa

Taiteellinen lahjakkuus vei hänet Moskovan, Varsovan, Budapestin ja Berliinin konserttisaleihin. Yhdessä suomalaisen kanteleensoittajan Samppa Uimosen kanssa Gavrilov matkusti läpi koko Suomen. – Itämeren rannikolta Lapin tundraan. – Sanomalehdet Suomessa, kutsuivat tätä kanteleensoittajavirtuoosia "Petroskoin Väinämöiseksi".

Oman Onnensa Seppä

Syrjäisestä Karjalan kylästä syntyisin olleena, lähes lukutaidottomana ja ilman musiikkikasvatuksen alkeita mutta aktiivisella ja uteliaalla asenteella ja monivuotisella kovalla työllä hän raivasi itsellensä elämänmittaisen uran musiikin parissa.

Yli 40 vuotta elämästään Maksim Gavrilov antoi Neuvosto-Karjalan "Kantele"-yhtyeelle, ja suosikkisoittimensa, kanteleen, hän piti vierellään elämänsä loppuun asti.

Tässä tekstitetyssä videossa Maksim Gavrilov kertoo elämästään!
Olkaa hyvä! Пожалуйста!

Максим Гаврилов. Я Жизнь Посвятил Кантеле.
Maksim Gavrilov. Kanteleelle Olen Elämäni Omistanut.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Viipurin Väinämöiset vandalismin kohteena.

-Viipurin Monrepoon puistossa, sen kaukaisimmassa sopukassa, soittelee kantelettaan järjestyksessä kolmas Väinämöinen. Väinämöisen patsas on seissyt tai istunut samalla isolla kivellä jo lähes 200 vuotta, mutta ei koskaan rauhassa. Väinämöisten tarina on kiehtova: siihen liittyy niin mystiikkaa, symboliikkaa kuin Väinämöis – ihanteen muutosta, mutta valitettavasti myös välinpitämättömyyttä ja vandalismia.

Faktaa on kuitenkin se, että tihutöiden vuoksi Monrepoon puistossa seisoo tällä hetkellä jo kolmas versio Väinämöisestä – joka sekin sai osansa ilkivallasta vain viikko pystyttämisensä jälkeen vuonna 2007." Kertoo Viipuri-portaali:

http://wiipuri.fi/viipurin-vainamoiset/#close

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala, kiitos blogin suosittelusta!

Kantele-laulu- ja tanssiyhtyeen 80-vuotisjuhlan merkeissä Kantele-talolla Petroskoissa pidettiin tapaaminen yhtyeen entisten artistien kanssa.

https://www.youtube.com/watch?v=u8I5vO68b1c
Kantele 80: Tapaaminen yhtyeen veteraanien kanssa

Mukavaa illanjatkoa!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Missä päin tai missä kylässä tuo Maksim oli syntynyt?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Максим Иванович Гаврилов родился в семье крестьян-карелов в д. Княжная Губа Беломорского района.

Maxim Ivanovich Gavrilov syntyi Knyazhnaya Guban kylässä Belomorskyn alueella.

Kiitos blogin suosittelusta!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eli hän oli siis vienankarjalainen. Kanteleen soittaminen on tainnut juuri Vienassa säilyä Etelä-Karjalaa ja Aunusta paremmin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

En tiedä missä päin kantelen soittaminen olisi säilynyt paremmin, mutta alempana videossa olisi nykyisen "Kantele" yhtyeen tanssijat Pohjois-Karjalasta

Olen nähnyt täällä karjalaisten esiintymisessä samanlaiset liikkeet. Kädet kauniisti nostettuna ylös.

https://www.youtube.com/watch?v=daaQlqZnNEY
Национальный ансамбль песни и танца Карелии «Кантеле» - "Танцы Северной Карелии"

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Aimo Remes, kiitos blogin suosittelusta!

Ottaisimmeko vähän vanhemmat tanssit Karjalasta, eli 1920-luvulta?
Pääsisimmekö vauhtiin mukaan?

https://www.youtube.com/watch?v=acmygeKQP2w
Карельские танцы 1920 гг

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tietoa Samppa Uimosesta, jonka kanssa aikoinaan Gavrilov matkusti läpi koko Suomen.

Samppa Samuel Uimonen(19.4.1927-18.5.2001) syntyi Sortavalan maalaiskunnan Laatokan saarella Tulolan saaressa jossa hän myös aloitti kohti soittouraansa...Samppa oli evakkona Haapavedellä kahteen otteeseen...

Samppa Uimosen tyyli soittaa ja erityisesti improvisoida rikastutti koko Suomen kanteleperinnettä...Samppa Uimonen saavutti kaksi kanteleensoiton Suomen mestaruutta.

Samppa teki kanteleen ja Kalevalan tunnetuksi maailmalla mm Venäjällä, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa... kävi kiertueellaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa... Saksassa

Olen lisännyt blogin karusellin loppuun kolme kuvaa Samppa Uimosesta. Yhdessä hän on Vienankarjalaisen Kalevalan kanteleyhtyeen jpg kuvassa

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Petroskoissa järjestetään vuodesta 1994 kahden vuoden välein Kansainväliset Kantele-kansanmusiikkifestivaalit.

Videossa festivaali vuodelta 2014. Festivaali kokosi 30 yhtyettä lähes 300 muusikkoa ja soittajaa, jossa myös Suomesta sähkökantele muusikot Anttu Koistinen ja Olga Shishkina...

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

Viestit Karjala :

https://www.youtube.com/watch?v=IXMWcponnJU
X Kantele-kansanmusiikkifestivaali avattu Petroskoissa

Mukavaa illan jatkoa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Maksim Gavrilovin aikalainen oli kanteleen soittaja INKERILÄINEN Toivo Väinönen (24.4.1918—18.4.1985)

Väinönen oli yksi ensimmäisistä näyttelijöistä Petroskoin Kantele-yhtyessä ja esiintyi Maksim Gavrilovin kanssa.

Toivo Väinönen (Тойво Потапович Вайнонен) oli syntynyt talonpoikaisperheeseen Savotankylässä (Жоржино) Tosnon piirissä Leningradin alueella, eli INKERISSÄ, jossa asui aikoinaan inkeriläisiä savakoita; eli 1600-luvulla Savosta muuttaneita.
Vuonna 1882 joittenkin lähteitten mukaan kylässä oli 6 talonpoikasperhettä ja luterilaisia asukkaista 15 miestä ja 12 naista. Joten Toivo Väinöstä voimme pitää inkeriläisenä! Hienoa!

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%96%D0%BE%D1%80%D...

Olen lisännyt hänen nimensä blogin kuvakaruselliin.
Olkaa hyvää, jos kiinnostaa! Пожалуйста, если интересует!
-----------

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vielä Petroskoin Kantele-yhtyeen liittyeen.

Yksi ensimmäisistä yhtyeen taiteilijoista oli Sirkka-Riikka (Sirkka Andreevna Rikka (1912-2002). Erinomaisesta lauluänestä hän sai nimen Karjalan Satakieli / Карельский Соловей.

Sirkka-Riikka syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Amerikassa. Lapsuuden ja nuoruuden hän vietti Detroitissa.Vuonna 1932 hän muutti Aarne-miehensä kanssa Petroskoihin.Hänen osuutensa "Kantele-yhtyeen" historiassa on merkittävä.

Hän oli saanut Karjalan tasavallan kunnioitettavan taiteilijan nimen (1943) ja Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan (1957) kansan taiteilijan nimen. Hänestä tuli Karjalan musiikkikulttuurin edustaja. Sirkka-Riikka muutti Suomeen 1990-luvun puolivälissä. Asui viimeiset vuodet Kankaanpäässä.

КАРЕЛЬСКИЙ СОЛОВЕЙ

http://history.kantele.ru/rikka-sirkka/

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B8%D0%BA%D...

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Avasitpa kerrankin; taas näkemyksiäni historiaan, nimenomaan Karjalan historiaan ja siinä lisäksi inkeriläisten historiaan.
Osa sukuani on Karjalan kannakselta Viipurinläänin Pyhäjärven pyhäkylästä; kalastajia ja kauppiaita, siitä kait sielunvammani, kaupankäynti ja kalastus.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos ja hieno juttu! Olet saanut perinnöksi kauppiaan ja kalastajan taidot!

Miten muuten, oletko tehnyt joskus sepra-kauppaa?
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/20...

Ja kertoisitko kuinka ison kalan olet saanut?
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/19654...

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Sepra-kauppa kuoli, ennen kuin olisi ollut mahdollisuutta osallistua; olin yksinkertaisesti liian nuori.
Tuo suurin kala; liian usein niitä esitellään sankarin elein julkisuudessa. Kuitenkin, kun olen pakotettu saaliskirjanpitoon, seuraavia lukuja löysin:
Hauki, 14,5 kg
Kuha 15,2 kg
Meritaimen 23 kg
Merilohi 18,2kg
Toutain 16,5 kg
....
Kaikki kalat olivat punnittu virallisella vaaàlla (oma), verestettyjä ja suolistettuja.
Esimerkiksi kuhan paras painoluokka on 2-4kg; siitä saa parhaan fileeraussaannon.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #15

Olet alan asiantuntija, mutta miten Garra Rufa - kalan suhteen? Onko sitä näkynyt niilä vesilla, joilla itse kalastat? Oletko polskutellut jalkoaja niitten vastaanotolla? :)

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/1...

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola Vastaus kommenttiin #16

Olipas erikoinen kala; piti ihan googlen kautta tutustua. Toisaalta, onhan meilläkin kotoisasti tunnettu nuo iilimatohoidot mutta todella erikoinen kala näyttää olevan. Kiitos vinkistä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #17

Kiva, kun tykkäsit uudesta tuttavuudesta! :)

Mukavaa päivän jatkoa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kommentti kopioitu Fb:sta

Erik Gullman sanoo:

"Samppa Uimosen luona muistan saaneeni yksityiskonsertin, jossa oli toisena karjalainen soittaja, tyylistä päättäen saattoi olla tämä mies, joka tapauksessa ikimuistoinen konsertti"

Kiitos, Erik Gullman, kommentista! Aivan varmasti se henkilö oli Maksim Gavrilov, koska Samppa Uimosen kanssa hän matkusti läpi koko Suomen. Hienoa, että sait kuulla niin kuuluisia molempia kanteleen soittajia ja vieläpä yhdessä!

Käyttäjän Kalle kuva
Kalle Pohjola

Tuolla Koillismaan perukoilla; Hietajärvellä, oli minulla joskus 25 vuotta sitten tilaisuus kuulla vienalaista kanteleensoittoa. Harmikseni muistan vain, että Huovinen hän oli, etunimeä en enää muista, se oli Domnan pirtillä Ritva ja Pentti Huovisen aikaan; kesäjuhlat kaiketi. Hieno tapahtuma ja soittaja oli Penttiä varmaan 10-15 vuotta vanhempi, eikä Penttikään mikään pikkupoika ollut; starikka mikä starikka.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En löytänyt netistä Huovisen nimistä kanteleensoittaja, mutta löysin Kantele-yhtyeeseen liittyvää mielenkiintoista tietoa.

VIOLA MALMI ja hänen äitinsä HELMI MALMI.

Helmi Malmi oli Karjalan tanssitaiteen ja KANTELE-YHTYEEN perustajien joukkoon kuulunut balettimestari ja hänen tytär Viola Malmi (14.3.1932 -15.3.2010), jonka panos Kantele-tanssikokoelmalle oli merkittävä.

Viola Malmi omisti elämänsä karjalaiselle kulttuurille. Karjalan kansantanssin elvyttäjänä häntä nimitettiin tanssialan LÖNNROTIKSI, sillä hän keräsi talteen karjalaista tanssi-, juhla- ja leikkiperinnettä ja julkaisi niitä käsitteleviä kirjoja Venäjällä ja Suomessa.

Hän on ohjannut tansseja muun muassa Suomalaisen teatterin näytelmissä Kalevala ja Kanteletar, toiminut Oriveden kansantanssikurssien opettajana.
Viola Malmi ja Kantele-yhtye kävivät 28.5.1988 Tampereella, jossa Viola Malmi piti kurssin suomalaisille kansantanssijoille.

Viola Malmi elvytti myös inkeriläisiä röntyskä - tansseja ja toi RÖNTYSKÄ-ryhmän esiintymään Suomeenkin.

Näin ne kulttuurit kohtaavat toisiaan ja kulttuurin edustajat tekevät kansojen välistä yhteistyötä. Niin se pitää ollakin. Hienoa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Fb:stä luvalla kopioitu kommentti:

Anja Hänninen kirjoittaa: Maksim Gavrilov oli valloittava persoona.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin suosittelijoille ja lukijoille, niin myös fb:ssa tykkääjille ja linkin jakajille.

Kuunnellaanpa kanteleensoittajaa ja laulajaa Ida Elinaa.

https://www.youtube.com/watch?v=sGq3oVNZVew
Ida Elina - Laivat

Laulun sanat:

Laivat ne yössä jyskyttää
Ympärillään hämärää
Lyhtyinä pimeään
Ja aika, se soutaa eteenpäin
Hyvää vauhtia jo näin
Melkein kyydistä jäin
Se siivillensä hakee lentäjää
Olet luona kun vaihtuu sää
Olet luona kun vain minä jään
Kun marraskuiset tuulet sydämeeni hengittää
Etten pelkäis pimeää
Myrskyt kun ympärillämme riehuu
Laivat karille ajautuu
Ja aika seisahtuu
Silloin jos antaa tuulen kohdata
Voi vanhan haudata
Nähdä kasvonsa
Ja jotain uutta muovautuu
Tuulen kuulen nousevan
Ja mulle laulavan
Pian aamu aukeaa
Pelko joka kerran vei
Enää kiinni saa mua ei
Koska nähnyt olen myrskyn taa

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset