*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

ENSO

  • ENSO
  • ENSO
  • ENSO
  • ENSO
  • ENSO
  • ENSO
  • Vanhaa ensoa
    Vanhaa ensoa
  • Jääski
    Jääski

Kirja: ENSO

  • Antti O. Arponen – Reijo Miettinen
  • "Jääsken pitäjän teollisuuskeskuksen elämä 1800-luvulta syksyyn 1944
  • Kustantaja : Karjalan Kirjanpaino Oy
  • Saarijärvi 2002 597 s.

Sivuja kirjassa siis melkein 600... Niinpä lähdin tutkimusreissulle – Ensoon.

Enso / Svetogorsk – Энсо / Светогорск

Muuttaessani näille Kaakon-kulmille vajat kymmenen vuotta sitten kuulin ensimmäistä kertaa, että tuossa Venäjän rajan toisella puolella olevaa taajama Svetogorskia sanovat suomalaiset usein Ensoksi... Sitten taas Imatralla on Stora Enso? Miten nämä kaksi Ensoa liittyvät toisiinsa?

Blogi-kirjoituksissani kirjoitin monesti itsekin "Svetogorsk (ent. Enso)", koska luulin, että suomalainen Enso niminen kaupunki oli joskus olemassa... Mutta enpä taida olla ainoa, joka ei tiennyt tai ei tiedä vieläkään mitä se Enso-sana tarkoittaakaan.

Kirjan saatesanoissa Imatralla asuva eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen sanoo:

    Enso näet on ollut niin positiivinen ja erikoinen elämänkenttä, että sen esittely on tuiki tarpeellista. Siihen liittyy myös aika lailla tietämättömyyttä. Olen tavannut lukuisia ensolaisia, jotka eivät tiedä tai tunnusta olevansa jääskeläinen...

      Ollako ensolainen vaiko jääskeläinen...?

Nykyään mediassa niin lehdistössä kuin radio-ja tv-ohjelmissa esiin tulee aina Stora Enso eikä virallisissa puheissa mainita mitään Svetogorsk-Ensosta, joka muuten tänä vuonna 11-12 kesäkuuta juhli Svetogorsk / Enson perustamisen 130-vuotis juhlaa. Juhlimassa muiden muassa oli myös Imatran kaupungin virallinen delegaatio.

Svetogorsk / Enso 130 vuotta! Juhlan ilmoituslogossa nähdään kuvan Enso / Svetogorsk 130 vuotta. Энсо / Светогорск 130 лет!

Enso / Svetogorsk 130 vuotta. Энсо / Светогорск 130 лет!

Tämäkin tapaus antoi minulle aihetta tutkia asiaa joten, kun Enso kirja on sopivasti saatu käsiin niin tietoakin löytyy! – Ja löytyihän se vastaus!

Mistä Sana Enso On Saanut Alkunsa?

    Nuorempi väki ei tiedä, että Enso sana on alkuaan lähtenyt liikkeelle Karjalan kannakselta silloisesta Jääsken pitäjästä, josta suurin osa jäi viime sotien jälkeen Suomen itärajan taakse Neuvostoliiton puolelle.

    Virallisesti Enso-nimistä paikkaa ei ole koskaan ollut! Enso-Gutzeit Oy:n teollisuuslaitoksen ympärille vakiintunutta taajamaa sanottiin kuitenkin Ensoksi. Siitä oltiin 1930-luvulla tekemässä taajaväkistä yhdyskuntaa ja sen ympärille oltiin rakentamassa kauppalaa, mutta suunnitelmat romuttuivat sotaan.

Jääsken pitäjän asukkaat ovat siis ensolaisia?

Jääsken pitäjästä Wikipedia tietää kertoa:

    Jääski (ruots. Jäskis) on entinen Suomen kunta Vuoksen yläjuoksun varrella Etelä-Karjalassa. Pääosa Jääskestä (kirkonkylä nykyisin ven. Lesogorski) ja Enson tehdasyhdyskunta (nykyisin ven. Svetogorsk) jäivät 1944 Neuvostoliiton alueelle.

    Jääski. Perustettu 1869 ja lakkautettu / luovutettu Neuvostoliitolle vuonna 1948. Suomelle jääneet osat liitetty kuntiin Imatra, Ruokolahti ja Joutseno. Pääosin Jääsken kunnan varoilla perustettiinkin vuonna 1948 Imatran kauppala

Enso-kirjan mukaan Jääsken pitäjä oli vuonna 1939 Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta. Kunnassa oli asukkaita 20'800. Heistä puolet eli noin 10'000 – 11'000 asui Enson teollisuuskeskuksessa tai aivan sen tuntumassa.

Kunnia Enso-Sanan Keksimisestä Kuuluu Paroni Carl August Standertskjöldille.

Kirjan mukaan Enson teollisuusyhdyskunnan historia alkaa vuodesta 1887 jolloin paroni Carl August Standertskjöld (Adi) Kymenlaakson Inkeroisten puuhiomon johtaja (vuosina 1876 – 1885), ostaa 16 hehtaaria maata Vuoksen varrelta. Kauppaan kuului puolet Räikkölän kosken vesivoimasta. Paroni Adi perustaa puuhiomoon... Rakennustyöt alkoivat 1887 ja helmikuussa 1889 rahdattiin ensimmäinen puumassa hevosilla Viipuriin ja sieltä rautateitse Pietariin.

Enso Träsliperi Ab / Enson Puuhiomo Oy

Huhtikuun 15. päivänä 1889 pidettiin Enso Träsliperi Ab:n perustava kokous. Yhtiön nimi suomeksi oli Enson Puuhiomo Oy, mutta virallinen nimi oli ruotsinkielinen. Se oli oli ensimmäinen Vuoksen vesivoimaa teollisuustarkoituksiin käyttänyt yhtiö.

Enso Träsliperi Ab oli alkuaan puhdas perheyhtiö. Myöhemmin siihen liittyi muutamia perheen ystäviä osakkeen omistajiksi...

Siitä puuhiomosta lähti liikkeelle mekaaninen ja kemiallinen puunjalostusteollisuus, mistä kehittyi pian Vuoksenlaakson tärkein työllistäjä.

W. Gutzeit & Co

Paroni myi myöhemmin (v.1911) osakkeensa W. Gutzeit & Co:lle. Norjalainen teollisuusmies Hans Gutzeit oli perustanut Kotkaan 1872 Norjan sahan, joka valmistuessaan oli Suomen suurin.

W. Gutzeit & Co halusi laajentaa Enson tehtaita, mutta 1914 maailman sodan syntyminen hankaloitti toimintaa. Silti Ensossa aloitettiin uuden tuotteen, rakennuspahvin, valmistus ja hankittiin suuri kartonkikone 1913.. Ja kehitys jatkui.

Suomen valtio ottaa haltuunsa tämän Suomen suurimman yrityksen, kun ostaa W. Gutzeit & Co:n osake-enemmistön. Omistuksen muuttuminen aiheutti järjestelyjä yhtiön hallinnossa, mutta toiminta jatkui ennallaan, vieläpä jatkuvasti kasvaen...

Tämän metsäyhtiön nimi muutettiin vuonna 1927 Enso-Gutzeit Oy:ksi ja sen pääkonttori siirtyi Ensoon.

Maailman Lama Ja Sodat

Maailman lama koetteli Suomeakin 1930 ja Enso-Gutzeit Oy oli tiukoilla tehtaan laajentamisessa. Uudisrakentamisen ja yrityskauppojen myötä Enso-Gutzeit Oy kasvoi 1930-luvulla lamavuosista huolimatta Euroopan kolmanneksi suurimmaksi selluloosan valmistajaksi. Yhtiö oli myös Suomen suurin sahatavaran tuottaja.

Enso oli 1930-luvulla yli 10'000 asukkaan teollisuustaajamaa ja sen asukkaille antoi toimentulon Enso-Gutzeit Oy.

Sotien jälkeen käynnistyi Enso-Gutzeit Oy:n jälleenrakennustyö. Yhtiöstä kehittyi suomalaisessa mittakaavassa suuryritys, Suomen suurin yhtiö. Yrityskauppojen ja fuusioiden myötä yhtiöstä tulitähän päivään mennessä kansainvälinen metsäjätti.

Nimi ENSO on säilynyt. Stora Enso on nykyisin maailman toiseksi suurin metsäteollisuusyhtiö.

Ensolainen Vaiko Jääskeläinen

Näin Antti O. Arposen – Reijo Miettisen ENSO-kirjan avulla selvitimme metsäjätti Stora Enson historiaa ja taidamme nyt ymmärtää ovatko entisen Jääsken pitäjän asukkaan ensolaisia.

Kirjassa on yli 160 tarinaa ja yli 220 valokuvaa Ensosta. Jätän ne kaikki kirjan lukijalle.

Mutta lisään tähän loppuun vielä yhden ennen julkaisemattoman tarinan, jonka sain julkaistavakseni paljasjalkaiselta ensolaiselta, "pikku Pirkolta".

Helmi-Äiti Lähtee Ensosta

Kastetilaisuudessa Olivat Läsnä

  • Pastori Arvi Valkonen,
  • Pirkon äiti ja
  • Sirkka sisko ja
  • Pirkon vaija Juho Heinjoelta.

Isä ei ollut saapuvilla, kun oli saanut komennuksen Riihimäelle. Sota riehui kovalla voimalla. Tykit jyskivät kauheasti. Pakko evakointi oli Ensossakin käynnissä. Meilläkin oli kaikki pakattu, kun pastori saapui klo 8 illalla.

Se oli maanantai ilta. Pastori suoritti toimituksen. Äiti itse kantoi pienoisensa kasteelle. Sirkka sisko seurasi hartaana toimitusta. Vaija oli niin väsynyt ja rasittunut pitkien matkojen kulkemisen takia. Hän oli sotaa paossa. Hänen kotinsa oli jo silloin mennyt.

Se oli vaatimaton, mutta harras ja mieliin painuva tilaisuus, kun Pirkko lapsemme kastettiin omassa kodissa, Joka pari päivää sen jälkeen jätettiin.

Lähtö Ensosta

Kun pienokaisemme oli syntynyt 4 pv:nä kesäk 1944, oli sota syttynyt kannaksella, vaikka sitä ei silloin vielä osattu ajatella.

Kun pienokainen oli viikon vanha tiedettiin jo että sota riehuu jo täydellä voimalla. Rajapitäjät oli evakoitu. Yhä uusia pitäjiä jo evakoitiin. Ensostakin alkoi jo vapaaehtoisesti lähteä ihmisiä muualle.

18. pv. kesäk. alkoi pakko-evakointi Ensossa. Yötä päivää pakkasimme tavaroitamme. Tiistaina 20 pv. veimme tavarat vaijan hevosella rautatievaunuun. Joten ne samana päivänä lähtivät Ensosta.

Keskiviikkona 21 pv. läksimme me. Äiti, Sirkka ja pikku Pirkko kohti tuntematonta tulevaisuutta. Isä jäi vielä toistaiseksi Ensoon.

Matka Varpaseen

Jatkan tähän valokuvien paikalla kuvausta matkastamme, kun jätimme oman kodin Ensossa 21 pv. kesäkuuta 1944.

Matkamme alkoi ensin linja-autolla Vuoksenniskalle, sieltä tavara-roomuissa Saimaata pitkin päämääränä Ristiinan ranta. Matka kesti melkein vuorokauden. Se oli ikävä matka. Tykkien jylinä kuului taukoamatta. Aina oli mielessä se vaara, milloin saattaa vihollisen lentokoneet ilmestyä pommittamaan kulkuettamme. Sitten lisäksi tuli niin kylmä yö. Sirkka sairastui matkalla, mutta pikku Pirkko oli hiljaa kapaloissaan koko matkan.

Torstaina 22 pv. kesäk. saavuimme Ristiinaan. Siellä saimme syödä ja levätä. Äiti pesi pienen Pirkkonsa ja syötti. (Siellä oli ensiapuasema äitejä ja pienokaisia varten.) Hetken levättyämme, jatkoimme taas autolla matkaa Mäntyharjuun. Siellä oli levähdyspaikkana työväentalo, Mäntyharjun aseman luona. Samana iltana jatkoimme sieltäkin matkaa eteenpäin Varpasen koululle, jossa vietimme yön.

Seuraava päivä oli Juhannusaatto, kun äiti, Sirkka ja pikku Pirkko tulivat heille määrättyyn taloon "evakoiksi". (Tainan Myllylle.) Juhannusaatto vietettiin uudessa kodissa. Pirkko kävi ensimmäisen kerran saunassa sinä aattoiltana "Varpasen tädin saunassa".

Niin meni se kesä Varpasessa, kunnes syyskuussa tuli välirauha. Ja niin jäi oma koti Ensossa vihollisen puolelle. Se oli katkerata silloin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

60-luvun lopulla uutisoitiin laajasti suomalaisten ja neuvostoliittolaisten "Svetogorskin paperitehtaan" yhteisestä uudistamisprojektista. Uutisia tuli viikkotolkulla ennen kuin isäni sai ahaaelämyksen. "Hei, tuo Svetogorskhan on Enso!"

Enso Gutzeit on sittemmin muuttunut suomalaisuotsalaiseksi yhteisyritykseksi Stora Ensoksi, jonka pääkonttori sijaitsee edelleen Katajanokan kauhistellussa "sokeripalarakennuksessa", jonka kohdalta ei oikein kukaan tiedä miksi Alvar Aalto moisen rumiluksen piirsi. Harvat myöskään ymmärtävät miksi Aallon esitys hyväksyttiin kaupungin taholta.

Kun Neuvostoliiton romahdettua Svetogorskin tehdas myytiin amerikkalaiselle International Paper -konsernille jotkut Suomessa taivastelivat, että amerikkalaisyhtiö ostaa varastettua omaisuutta ja kun Karjala joskus palautetaan, Stora Enso alkaa vaatia omaansa takaisin.

Käytännön tilanne ja vahvemman mahti maailmassa sanelee kuitenkin kehitysta edellä juridiikan ...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Taisi kuitenkin jäädä selittämättä, mitä se enso tarkoittaa;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin se taisi tapahtua! :(

Ainakin yritin! Kiitos blogin suosittelusta!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Sana "Enso" voi tulla Japanista?

https://ja.wikipedia.org/wiki/%E5%86%86%E7%9B%B8

https://en.wikipedia.org/wiki/Ens%C5%8D

Jos tarkastelee Stora-Enson logoja voi todeta yhdennäköisyyttä tuon japanilaisen ympyrän kanssa.

https://www.google.fi/search?q=stora-enson+logot&t...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Saattaa olla jotain salaista symboliikkaa Энсо-sanan keksimisessä.
Venäjäksi wikissä: ЭНСО (яп. 円相, энсо, кит. юаньсян,)!
Keksijä on syntynyt Venäjällä Tula-kaupungissa jossa hänen isänsä oli suuren kivääritehtaan johtaja.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olikohan meillä silloinkin yhteyksiä Japaniin, kun tuo Enso=ympyrä keksittiin?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ainakin Venäjä sai tietää noin v.1701, että on olemassa sellainen maa kuin Japani.
Pietari suuri avasi Moskovassa japaninkielen koulun ja opettajaksi määräsi ensimmäisen Dembei nimisen japanilaisen, joka laivaonnettomuuden jälkeen pääsi Venäjän alueelle...Sitten v. 1739 venäläiset laivat etsivät merireittiä Japaniin...ja tietenkin löysivät" kertoo ven.kielinen Wikipedia

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #7

"Sitten v. 1739 venäläiset laivat etsivät merireittiä Japaniin...ja tietenkin löysivät"

Kaikkea ne venäläiset keksii!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #8

Etsivä aina löytää! Кто ищет,тот всегда найдёт!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

щи да каша, пища наша.

Moisen riimityksen muistan venäjänkielen opinnoistani koulussa.
(Me oppilaat tosin muutimme sitten vihkoomme tuon "наша" sanan "ваша" -sanaksi opettajalta lupaa kysymyättä ...)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #11

Kyllä se "каша" / puuro kelpaa "и нашим и вашим" / niin meikäläisille kuin teikäläisillekin! Johan sitä huttua keitetään noilta ammoisilta ajoilta, jolloin ihminen pystyi käsittelemään jyviä...joten puuro ei ole vain venäläisten ruokaa, vaikkakin tuo sanonta : "Kaalikeitto ja puuro - ruokamme" kuulostaa kivasti venäläisittäin.

Varmasti Enson jääskeläiset, vaiko Jääsken ensolaiset? tykkäsivät myös niin kaalikeitosta kuin puurosta!
Suomessa se on harakka, joka on vauvoille sitä huttua keittänyt jo ammoisista ajoista. :)

https://www.youtube.com/watch?v=bhmim2kkA_c
Harakka huttua keitt��

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinnitti huomiota tuossa koulutodistuksessa oppiaine:
"Leikissä ja voimistelussa ---- tyydyttävä (8)"

Oppilas osasi siis leikkiä tyydyttävän tasoisesti.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tämä on ensimmäisen luokan syyslukukauden koulutodistus.
"Tämä liikuntamuoto tunnettaneen nykyään satuvoimisteluna"- kertoo eräs suomalainen minulle tässä.

Esim."Jänis istuu maassa..." tai "jättiläiskävely..". Niin se varmaan meni?

https://www.youtube.com/watch?v=feTj-qGzigo
Jänis istui maassa

Tai vaikkapa : Pikku Myyn aamujumppa
https://www.youtube.com/watch?v=CYGIidFFE9E

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset