Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Arvi Kemppi

  • Arvi Kemppi
  • Arvi Kemppi
  • Arvi Kemppi
  • Arvi Kemppi
  • Arvi Kemppi
  • Arvi Kemppi
  • Arvi Kemppi

Inkerin Suomalainen Paluumuuttaja Arvi Kemppi. Kuka Hän On?

Tässä on taas esimerkki yhdestä tuhansista Inkerin suomalaisten paluumuuttajista. Jos tarkkaan katsotaan hänen referenssejään, niin ihmetyttää vähintään:

  • Arvi joutui 11 vuotiaana karkotetuksi perheensä kanssa Jakutiaan Jäämeren rannikolle.
  • Siirretty Pokrovskin kylään 15 vuotiaana Turvallisuuspalvelun (MGB:n) valvonnan alaiseksi.
  • Vapautui 23 v. karkotuksesta ja
  • rehabilitoitu 66 vuotiaana Jakutian Sisäasiainministeriön (MVD:n) 2.07.1997 päivätyllä päätöksellä.

Wikipedian mukaan Arvi Kemppi, 1931 Himakkala, Toksova, Neuvostoliitto – 2. lokakuuta 2008 Espoo, oli inkeriläissyntyinen suomalainen. Eläkkeelle jäätyään hän muutti 1990-luvulla Suomeen.

Laulajan ura.

Laulaja Puna-Armeijan Kuorossa

Arvi Kemppi kuului Neuvostoliitossa asuessaan lähes 30 vuotta Puna-armeijan kuoroon ja Suomessa asuessaan oli jäsen useassa kuorossa.


Puna-armeijan kuoro - On hetki (1971)

Katulaulajana Suomessa

Hän oli esittänyt vuosien mittaan metroasemilla ja kauppakeskuksissa inkeriläisiä kansanlauluja, joita hän levytti ennen kuolemaansa yhden albumillisen.

Arvi kertoo kokemuksistaan:


Arvi from Espoo

Äänilevy

Arvin albumin tuottajat Roope Ahola ja Antero Priha löysivät Kempin sattumalta Helsingistä Hakaniemen torilta, jossa hän esitti lauluja nauhalta tulleen haitarimusiikin säestyksellä.

Itse en tuntenut Arvi Kemppiä henkilökohtaisesti enkä osunut samoihin kuoroihin laulamaan täällä Suomessa, vaikkakin asuin samoina aikoina pääkaupungin seudulla välillä Espoossakin ja lauloin myös parissa kuorossakin ja eläkeläisten lauluryhmissä.

Asuinsijat Jakutiassa

Arvin kotipaikka Jakutiassa on sama, jonne oli viety tätini Toksovasta muitten Inkerin suomalaisten kanssa vuonna 1942. Samaan Jakutian Bulunskin piiriin, lähelle Tiksi -nimistä kaupunkimaista paikkaa. Se on yksi Laptevin meren (Jäämeren lahti) satamista.

Lopussa kuunnellaan Arvi Kempin esittämiä inkeriläisten kansanlauluja.

Olkaa hyvä! Пожалуйста!


Oi riiu riiu

ja


Tuoltapa näkyy se heilani talo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tiedätkö muten kuinka monta prosenttia Koiviston muuttokutsun jälkeen Suomeen asettuneista inkeriläisistä on ollut tuollaisia "supisuomalaisia" Arvo Kemppejä ja Viola Heistosia ja kuinka monta prosenttia käytännössä venäjänkielisiä ja mielisiä? Minä en tiedä, mutta kun asiasta on puhuttu aika paljon.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Inkerin suuri taiteilija Toivo Rännäli (26.10.1921 - 15.3.2012). Hänen tauluja oli näyttelyssä Pariisissa, Venetsiassa ja Pietarissa.
Kuoli Vantaalla 90 vuoden ikäisenä.

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/10...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka kirjoitti: [Tiedätkö muuten kuinka monta prosenttia Koiviston muuttokutsun jälkeen Suomeen asettuneista inkeriläisistä on ollut tuollaisia "supisuomalaisia"],
-En tiedä.Tuskinpa kuka muukaan tietää.

Osallistuin 3.4.2012 seminaariin ”Paluumuuton 20 vuotta: Näkökulmia venäjänkielisten kotoutumiseen", joka pidettiin Helsingissä Valotalon Eurooppa-salissa.
Siellä omassa puheenvuorossaan professori Inga Jasinskaja-Lahti kertoi tutkimuksestaan "Inkerinsuomalaisten paluumuuttajien integraatio Suomeen INPRES-projektin tulosten valossa". Tässä tuli esille, että 58 400 (nyt jo yli 72'000) venäjänkielisistä maahanmuuttajista 70 prosenttia on inkerinsuomalaisia.Eli laskelmieni mukaan inkerinsuomalaisia oli n. 40 800 !

Mutta moniko "aito Inkerin suomalainen", pitää enää itseään "suomalaisena"? Havaintojeni mukaan suurempi osa ovat venäläistyneet, koska eivät osanneet Suomea ja toiseksi mieluummin ilmaisevat itseään venäläiseksi koska huomattu on, että Suomessa suhtaudutaan venäläisiin paremmin kuin inkeriläisiin...

Samassa seminaarissa erikoistutkija FT Toivo Flink omassa puheenvuorossaan sanoikin : " Kun puhutaan Amerikan ja Kanadan suomalaisista, he ovat kantasuomalaisten mielestä niitä oikeita suomalaisia. Suomessa Inkerin suomalaiset ovatkin toisen luokan suomalaisia, koska heidän taustansa liittyvät Venäjään".
Näillä eväillä siis mennään! Kiitos kommentista!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102440-ovat...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Et siis myöskään tarkkaan tiedä vastausta kysymykseeni. Mainitsit, että "suurempi osa ovat venäläistyneet". Se viittaa siis siihen, että jonkin verran yli puolet?

En omalla kohdallani mitenkään pysty allekirjoittamaan väittämää, että "mieluummin ilmaisevat itseään venäläiseksi koska huomattu on, että Suomessa suhtaudutaan venäläisiin paremmin kuin inkeriläisiin...". Luulisin, että tässä on kyse jonkinlaisesta väärinkäsityksestä.

Samoin sitaatti "Suomessa Inkerin suomalaiset ovatkin toisen luokan suomalaisia, koska heidän taustansa liittyvät Venäjään" on varmasti kyllä hiukan kärjistetty. Voi olla, että asetelma on toisaalta kyllä jotenkin verrattavissa siirtokarjalaisiin ja heidän kokemaansa satunnaiseen halveksuntaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #5

Minä ainakin tiedän sellaisen inkeriläistapauksen, että perhe muutti Suomeen jonnekin Salon seudulle. Tyttö Anna oli murrosikäinen ja rakastui erääseen poikaan. Kaikki oli mallillaan, kunnes tuli Venäjältä kutsu, johon suomalaiset silloiset päättäjät yhtyivät, eli takaisin palautettavaksi koko perhe ja muu inkeriläisyhteisö

Tyttö oli Suomessa vain noin vuoden, sitten pakattiin junaan ja vietiin Siperiaan. Siellä oli niin isot uunit, että reestä suoraan voi laittaa rukuja pesään ja leipomuksien jälkeen uunissa saunottiin jälkilämmössä. Siellä leirillä oli myös suomalaisia inkeriläisten seassa ja suomalaiset rakensivat sinne suomalaisen saunankin myöhemmin.

Anna yritti karat Siperiasta monta kertaa, mutta aina saatiin kiinni. Kalkkivaunujen kalkki seivästettiin jotta siellä ei kalkin seassa voinut venäläisten tietämättä kadota. Sitten kolme naista meni vanub alle akseleiden päälle ja selvisivät näin sieltä tarkastusaseman ohitse. Kaivautuivat sitten myöhemmin sinne kalkin sekaan kun siellä oli lämpimämpää matkustella aina Pietariin saakka.

Pietarista Anna käveli kalkin kalpeana kotiseudulleen Inkerinmaalle, jossa hänen piti piileskellä, kun karkulaisia etsittiin. Anna oli kuitenkin saanut hyvän suojelijan, jonka onnistui pyytämään Annalle viikon aikaa etsiä oma synymätodistuksensa Pietarista.

Syntymätodistus löytyikin Pietarista ja Annaa ei palautettu Siperiaan, vaan hän sai jäädä piiaksi taloon jonka isäntäväki oli hänet neuvokkaasti partion kynsistä pelastaneet.

Sitten tulivat saksalaiset hyökkääjät ja Anna joutui sakaslaisten vankileirille, siellä hän toimi keittöllä tiskaajana. Annaa hävetti vielä vuosikymmenten jälkeen kertoa minulle, että hän eli kuin kissa kaapimalla astioiden reunoista ruokaa ja sai näin säästettyä oman ruokapalansa huonompiosaisille, joita oli vankileirin aidan toisella puolella.

Sota loppui ja Anna alkoi seurustella venäläisen miehen kanssa ja heille syntyi lapsi, elivät jossain työmaaparakissa ja vesi jäätyi talvella sisällä astioihin, jolloin Anna hermostui ja nappasi lapsen syliinsä ja meni sosiaaliviranomaisille valittamaan oloistaan, mutta mitään korjausta asiaan ei saatu.

Mieskin taisi kuolla ja Anna jäi yksin lapsensa kanssa. Hän pääsi kuitenmin töihin ja sai elämästään kiinni, lapsi kasvoi ja Anna tapasi paremman miehen ja eli hetken onneliista elämää, oli datsat ja kaikki. Oma asuntokin tuli maksetttua Petroskoin Kukkovkassa. Anna jäi eläkkeelle pääkirjanpitäjän paikalta, täysin palvelleena ison yrityksen tilejä tehneenä.

Hän luki lehdestä, että Koivisto on antanut mahdollisuuden inkeriläisille paluumuuttoon. Anna tarttui tilaisuuteen ja pani hakemukset vetämään. Muutto Hyvinkäälle onnistuikin nopeasti, jonne Anna muutti aikuisen poikansa kanssa.

Nyt pitää sitten jokaisen itse tykönään arvioida oliko oikein vaiko väärin?

Poika ei saanut Hyvinkäällä töitä, Anna itse oli eläkkeellä eikä hänellä ollut mitään päällekäypää hätää, mutta häntä huoletti poika, joka ei osannut suomea eikä häntä huolittu mihinkään tai kenenkään kaveripiiriin ei sopinut "ryssä".

Nyt on tilanne kai hiukan parantunut niistä alkuajoista, jolloin kaupan ovessa luki, että ainoastaan kaksi venäläistä kerralla. Nyt Imartan ja Lappeenrannan seutu suorastaan janoaa venäläisten käyntejä. Toista oli silloin Koiviston ollessa presidentti.

Onko siis tämä poika oikeutettu tullakseen suomalaiseksi, kun äiti on inkeriläinen ja isä venäläinen? Vai olisiko pojan pitänyt jäädä Petroskoihin, jossa hänellä oli kaikki ystävät ja äidin myös, vaikka siihen aikaan siellä oli hyvin ankeat olosuhteet kaikilla.

Totuus kai on se, että Anna ei olisi haaveillut koskaan Suomeen tulosta, jos Venäjällä olisi asiat olleet hiukan paremmin.

Suomalaisena tunnen kyllä olevani vastuussa Annan paluttamisesta silloin joskus, koska sehän tiedettiin jo Silloin Suomessa, että Siperia kutsuu inkeriläisiä sata varmasti.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #6

Niin, eli tuokin tapaus osoittaa, että poikaa "halveksuttiin" nimenomaan venäjänkielisenä "ryssänä" - ei suomenkielisenä inkeriläisenä. Ihmettelen kuitenkin, ettei äiti ollut opettanut hänelle suomea jo lapsuudessa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Ei kai ollut koskaan tarkoitus tulla Suomeen. Tapasin pojan muutaman kerran oli hiljainen ja hieman vetäytynyt. Anna sen sijaan oli eläväinen nainen, uskovainen, mutta otti meidän kanssa iltatotit hymyssä suin ja kertoi Siperiasta ja vankileiristä mitä ihmeellisempiä tarinoita. Lämmitti vielä termoskannusta eiliset kahvinperskeet ja luista keitteli keittoa. Oli tottunut vähään.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Juha, ehkä Jari Tervon kirjaesittely avaa tuota probleemaa hiukan.

"Kun Jari Tervo alkoi kirjoittaa uutta kirjaansa, hän ei tiennyt inkeriläisistä mitään. Tervo oli nähnyt mustavalkoisen filmin, jossa inkeriläiset lähtivät junalla iloisesti hymyillen Neuvostoliittoon.

– Halusin selvittää, miksi 50 000 inkeriläistä palasi 1940-luvulla Suomesta vapaaehtoisesti Stalinin ajan Neuvostoliittoon.

Tervo rakentaa tarinansa inkeriläiseen Simpukan kylään, jossa Aamu Karitsantytär syntyy. Karitsantytär vihitään papin virkaan ja hänestä tulee sukunsa matriarkka, naispuolinen johtaja.

– Hän on tavallaan selviytyjä. Karitsantyttären pitää muuttaa identiteettinsä inkeriläisestä venäläiseksi selviytyäkseen. Mutta loppujen se, mikä on pitänyt hänet hengissä, koituu hänen kohtalokseen".

Tuo viimeinen kappale tiivistää oleellisen, inkeriläisten oli pakko sopeutua ja se sopeutumien sitten katsotaan Suomessa venäläistymiseksi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #17

Ari Alsio kirjoittaa, viitaten Jari Tervon ilmaisuun inkeriläisten selviytymisestä Matriarka-kirjassaan :

[...Karitsantyttären pitää muuttaa identiteettinsä inkeriläisestä venäläiseksi selviytyäkseen],

- niinhän se oli Neuvostoliitossa ja mikä on kummallista, että tuhansien Inkerin suomalaisten kohdalla niin piti käydä Suomessakin?! Paradoksaalista kerta kaikkiaan!

Täytyy hakea Jari Tervon Matriarka-romaani. En ole lukenut vielä vaikka ole kirjoittanut Puheenvuoroon blogin "Onnistunut kansanmurha" Helsingin Sanomien Jari Tervon 20.2.2016 haastattelun pohjalta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

Juha Kuikka kirjoitti: [Et siis myöskään tarkkaan tiedä vastausta kysymykseeni.]
- En tiedäkään tarkkaan, koska en ole tutkija tai joku virkamies, jolla olisi tarkemmin tietoa. Tuskin yhdelläkään virkamiehelläkään!, ainakaan Suomessa, koska paluumuuttajia rekisteröitiin lähtömaan (meitä NL-tto/Venäjä) eikä kansallisuuden mukaan.

Huomasithan otsikon mainitussa seminaarissa? :
”Paluumuuton 20 vuotta: Näkökulmia venäjänkielisten kotoutumiseen"!

Minä arvioin asiaa täältä ruohonjuuren tasolta ja mitä käytännössä olen huomannut. Paluumuuttostatuksella tuli paljon muita kansallisuuksia eikä vain suomalaisia.

Esimerkiksi,minun ikäpolvessa, jolla isovanhemmat ja vanhemmat ovat olleet suomalaisia vielä on tullut Suomeen supisuomalaisia...mutta esim. paluumuuton alkuvaiheessa paluumuuttostatuksen sai henkilö ja sen perheenjäsenet, jolla yksi neljästä isovanhemmista oli suomalainen.
En kuitenkaan osoita ketään vastaan mitään syytöksiä, vaan pohdin asiaa kun se tuli eteen.

Kiitos kun tulit keskustelemaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mielenkiintoinen elämäkerta!

Kun huomasin, että sukuasi on ollut Toksovan seudulla, oletko Viola tutustunut toksovalaisen, Konkkalan kylästä kotoisin olleen inkeriläisen kirjailijan Juhani Konkan elämään ja tuotantoon? Häneltä on ilmestynyt monta tosi mielenkiintoista elämäkerrallista teosta. Mm. "Kahden maailman rajalla", sekä usean niteen Kulkuri-sarja.

Juhani Konkan suuri perhe hajosi vallankumouksen myrskyissä ja heti sen jälkeen ikävällä tavalla. Tsekan nahkatakkimiehet, joissa oli paljon tunnettuja pitäjän juoppoja ja varkaita, alkoivat terrorisoida maaseutua.

Juhani pakeni perheensä mukana nuorena poikana Suomeen ja eli täällä lopun elämäänsä. Suurin osa perhettä palasi valhelupauksiin luottaen takaisin Inkeriin, huonoin seurauksin.

Konkka oli erittäin arvostettu venäläisten klassikkokirjojen suomentajana.

Juhani Konkka ei lauleskellut "puna-armeijan kuorossa", vaan taisteli 15 vuotiaana poikana punaisia vastaan Pohjois-Inkerin Rykmentissä Inkerin vapauden puolesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En ole tutustunut toksovalaiseen inkeriläisen kirjailijan Juhani Konkan elämään ja tuotantoon? Kiitos vihjeestä.On tarkoitus tutustua.

Erittäin mielenkiintoista tuntuu se, että hän 15 vuotiaana poikana taisteli punaisia vastaan Pohjois-Inkerin Rykmentissä Inkerin vapauden puolesta.!!

Ennen perestroikaa Inkerin suomalaiset eivät oikein halunneet tulla näkyviin sen enempää kuin hyvä tuttava- tai sukulaispiiri, joten Suomessa emme löytäneet paljonkaan tuttavia, vaikkakin alkuperäiskotimme oli samoilta seuduilta.
Kiitos kun tulit keskustelemaan.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Menee hiukan sivuun blogin pääasiasta, mutta kiinnostaisi kuulla Viola, miksi, minä vuonna ja miten perheesi joutui lähtemään Lempaalasta? Miten kävi kodillesi? Kuinka jouduit, koko perheesikö?, Leningradin "piiritykseen"? Pakkosiirtoko? Vapaaehtoinen muuttaminen?

Oliko Pihkovan alue tuolloin (Neuvosto-)Viroa kun siellä asuit?

Mikä sai Sinut muuttamaan Suomeen koska olit hankkinut Neuvostoliitossa harvinaisen hyvän koulutuksen?

Olet saattanut nämä asiat jo blogeissasi kertoa, mutta en ole niitä ainakaan huomannut. Olen kiinnostunut Inkerin asioista senkin vuoksi, koska Rampasia asui aikoinaan Inkerissä.

Olisiko elämäsi tapahtumissa aineksia kirjaksi asti?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pertti Rampanen kirjoitti:[ Menee hiukan sivuun blogin pääasiasta..],
- ei se ihan sivuun mene! koska sen enempää, mitä olen kirjoittanut Arvi Kempistä, minulla ei ole tietoa, joten voimme jatkaa keskustelua, jos kiinnostaa inkeriläisyydestä yleisestikin ja voin kertoa omista kokemuksista lyhyesti, koska sitä riittäisi kirjaksikin, mutta ei ole kykyä kirjoittaa.

Jouduimme äkkilähtöön Oinaalan kylästä 8.syyskuuta 1941 (sota alkoi 22.6.1941). Mukana ei saanut mitään ottaa.Talo ja kaikki mitä siinä oli, myös kotieläimet jäivät.
Myöhemmin aikuisten kertomusten mukaan,sain kuulla, että oli luvattu, että vievät suojaan ja kohta takaisin, mutta emme koskaan enää saanet asettua vaikkapa lähellä sitä seutua.

Leningradin piiritys alkoi 8.9.41 ja juna, joka alkoi meitä härkävaunuissa kuljettaa kohti Siperiaa, oli viimeinen, joka pääsi piiritysrenkaan ulkopuolelle...Noin kuukauden päästä meidän majoitettiin eri paikkoihin Udmurtiassa.

Sodan päättymisen jälkeen meitä siirreltiin paikasta toiseen Leningradin alueella, sitten Viron kautta Pihkovan (Venäjää) alueelle metsätöihin. Me lapset siinä jo vartuimme ja halusimme opiskella.

Viisi inkeriläistä tyttöä lähdimme 1000 kilometrin päähän Arkangeliin opiskelemaan. Elokuun lopussa lähdimme matkalle ja kolmen päivän päästä olimme perillä ja sieltä lomalle pääsimme kesäkuun alussa ja taas syksyllä takaisin...Näin tässä hieman sitä ilmapiiriä, joka kosketti myös henkilökohtaisesti minuakin.

Muutin Suomeen, koska pidin itseäni kaikenaikaa suomalaisena ja halusin päästä omien heimolaisten pariin.

Kiitos kommentista ja kysymyksistä.Kirjoittaisin enemmänkin, mutta ei enempää täällä kertaa!

Esko Kärkäs

Hei Viola - kirjoitit: "Suomessa suhtaudutaan venäläisiin paremmin kuin inkeriläisiin..." Olen surullinen, jos tunnet näin. Minulle väite on täysin käsittämätön.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Huomenta päivää!

Asun Suomessa jo nelännesvuosisataa ja valitettavasti niin se tuntuu.Vai lieneekö se sitä, että suomalaisena luulin, että Suomessa tulen hyväksytyksi myös suomalaiseksi, mutta niin ei käynyt vaan sain henkilökohtaisestikin ryss-lyä päälleni.
Mutta en sen enempää lähde analysoimaan, koska en voi sitä mitenkään todistaa.
Olen nyt jo ajat sitten Suomen kansalainen ja ylpeä omasta uudesta kotimaastani. Olen varmaan niitten savakoitten jälkeläisiä, jotka sijoittuivat silloin 1600-luvulla tuonne Pohjois-Inkeriin.

Alempana videossa Inkerin suomalainen Eino Korpelainen, suurin piirtein ikäiseni, esittää omia lauluja Inkerin maasta ja kansan kohtalosta. Itse kääntää ne kuulijoille myös venäjäksi.

Olkaa hyvää! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?v=06XBLhN9aHM
Korpelainen Eino ja Tatjana Zhukova

Kiitos kommentista!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Voiko mahtava ploki rakas Viola ja keskustelu kans, kiitos ja iso syänmerkki! t. inkeriläisyysihhailija

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Aurinkoinen Hilkkapien!

Kiva kun piipahdit sivulleni! Tuot aina lämpöä sydämeeni!

Halaus sinulle ja syänmerkki myös! Kivoja talvimaisemia sinne missä liikutkaan! ja alempana videossa lisää! :))

https://www.youtube.com/watch?v=hkb1ikMYeYU
ОЧЕНЬ КРАСИВОЕ ВИДЕО!!!ЗИМНЯЯ СКАЗКА!!!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Kiitos Viola ja mie laitoin feispuukkiinki tuon videon!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #18

Kiitos itsellesi ja oikein mukavaa Joulunodottelun aikaa! Ja kohtahan se uusivuosikin on kynnyksellä!

Siinä videossa toivotellaankin jo etukäteen hyvää uutta vuotta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

: [Malmilla näkyi, muistan kauniin lauluäänen.]
kommentoi Fb-sivulleni Sirkka Mattila.
Kiitos kommentista!

Varmaan jäi monen ohikulkijan muistiin katulaulaja Inkerin suomalainen, Arvi Kemppi! Paluumuuttaja!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Inkerin maa on nyt tyhjennetty inkerinsuomalaisista ja täysin venäläistetty ja syykin voi olla yksinkertaisesti se, että Koivisto toimi naapurin ohjeistuksella. Maunoa on aina epäilty naapurin mielistelijäksi, joka näkyi myös Baltian maiden itsenäisyyspyrkimyksen aikana selkeästi.

Suomi imuroi inkeriläiset Suomeen, Inkerinmaa vapautui venäläisten omaksi alueeksi Inkerinmaaksi ilman ainuttakaan inkeriläistä, eikä suomalaiset pitäneet inkeriläisiä suomalaisina. Venäjä sanoo Kiitos Mauno.

Mitä ihmeen pahaa itse inkeriläiset ovat tehneet, jotta olisivat ansainneet tämän. Ovathan savolaisetkin suomalaisia ja karjalaiset, miksi eivät sitten inkeriläiset?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ari Alsio, kiitos!
Olet tehnyt lyhyen ytimekkään yhteenvedon Inkerin kansan kohtalosta.
Kiitos myös kaikille keskusteluun osallistujille, blogin suosittelijoille,lukijoille ja linkin jakajille!

Kuunnellaanpa vielä Arvi Kempin esittämä laulu
"Pappani talo, kivinen talo".

https://www.youtube.com/watch?v=XRBA_OBRIP0

Pappani talo, kivinen talo
Heilani talo puinen
Pappani talo, kivinen talo
Heilani talo puinen

Ei ole tyttö poikien tuttu
Vaikk on naurusuinen
Ei ole tyttö poikien tuttu
Vaikk on naurusuinen

Ei tämä tyttö, ei tämä tyttö
Käy joka rentun rekkeen
Ei tämä tyttö, ei tämä tyttö
Käy joka rentun rekkeen

Ennen ko tulee liinakkovarsa
Pappani talon etteen
...
...

Istutin oksan, vaahteran oksan
Taisikin olla tammi
Istutin oksan, vaahteran oksan
Taisikin olla tammi

Harvoin mä sua nähdä saan,
mut muistella useammin
Harvoin mä sua nähdä saan,
mut muistella useammin

Istutin oksan, vaahteran oksan
Taisikin olla leppä
Istutin oksan, vaahteran oksan
Taisikin olla leppä

Ei ole heila suutarin sälli,
vaan se on talon seppä
Ei ole poika tyttöjen tuttu,
vaik on naurusuinen

Istutin oksan, vaahteran oksan
Taisikin olla tammi
Istutin oksan, vaahteran oksan
Taisikin olla tuomi

Heilani haastaa kahta kieltä
venäätä ja suomi
Heilani osaa kahta kieltä
venäätä ja suomi

Heilani jätti, hyvästi jätti
jätti niin mukavasti
Heilani jätti, hyvästi jätti
jätti niin mukavasti

Takas lupas tulla, omanani olla
elämäni loppuun asti
Takas lupas tulla, omanani olla
elämäni loppuun asti

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Ovathan savolaisetkin suomalaisia ja karjalaiset, miksi eivät sitten inkeriläiset?"

Inkeriläiset ovat suomalaisia, mutta oman äidin puoleni rajakarjalaiset eivät samassa mielessä edes ole suomalaisia. He olivat uskonnoltaan ortodokseja ja puhuivat karjalan kieltä - ei suomea, kuten inkeriläiset puhuivat.

Violan kotipitäjä Lempaala olisi kuulunut luontevammin Suomen osaksi kuin Suojärvi tai Salmi Laatokan pohjoispuolella. Tosin nekään eivät olisi luontevasti kuuluneet Venäjään, vaan omaan Karjalan valtioon.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kaunis laulu tämäkin. Kyllä näitä kuuntelee mielikseen kaikemaailman himppien, hömppien ja pömppien rääkymän tai ulvoman kamalan räminämusiikin sijaan; jota tulee lähes tauotta joka radiokanavalta.
Kuunnelkaa hyvät ystävät Arvia YouTubesta!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tässä olisi mielenkiintoinen Arvi Kempin esittämä laulu
"Las mie laululle lähemmä"

https://www.youtube.com/watch?v=_xar1QSOyKE
Las mie laululle lähemmä

Laulun sanat :
Las mie laululle lähemmä
Virren töille työntelemää

Virren töille työntelemää
Virren töille työntelemme

Laulut pieleksi pihoille
Tammet keskelle tanterille

Tammet keskell tanterille
Tammet keskell tanterille

Tammelle tiihoiset hiuksiset
Joka oksille omenan

Joka oksal omenal
Joka oksal omenal

Omenalle kultapyörä
kultapyörälle käköinen

Kultapyöräl käköinen
Kultapyöräl käkönen

Kun käki kukahdelloo
Niin syvän sykähdellöö

Niin syvän sykähdellöö
Niin syvän sykähdellöö

:::::::::::::::::::::::

Mielenkiintoista verrata Arvin laulaman laulun sanat Kalevalan runoihin!

KALEVALA
Neljäsviidettä runo

Sanoi vanha Väinämöinen,
itse lausui, noin nimesi:
"Tuoss' on koppa kanteletta,
emäpuu iki-iloa.
Mistä naulat saatanehe,
vääntimet perittänehe?"

Kasvoi tammi tanhualla,
puu pitkä pihan perällä,
tammessa tasaiset oksat,
joka oksalla omena,
omenalla kultapyörä,
kultapyörällä käkönen.

Kun käki kukahtelevi,
sanoin viisin virkkelevi,
kulta suusta kumpuavi,
hopea valahtelevi
kultaiselle kunnahalle,
hope'iselle mäelle:
siitä naulat kantelehen,
vääntimet visaperähän!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pitkä vokaali trokeen lopussa ei kuulu Kalevalan mittaan.

Siinä on ns. kieli uudistunut;)

Virren töille työntelemää

Vir-ren / töil-le / työn-te/le-mää
Virhe: pitkä vokaali säkeen lopussa. (Lisäsääntö 4)

virren töille työntelemmä olisi kalevalainen loppu vokaali.
Vir-ren / töil-le / työn-te/lem-mä

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #27

Ari, kiitos!
Olet noissa trokeeissa asiantuntija, mitä en voi sanoa itsestäni, mutta ei kaikkia asioita voi tunteakaan.
Kalevalamitta onkin omalaatua, vaikka "kielihistoriallisin perustein kalevalamitan on arveltu syntyneen jo ennen ajanlaskun alkua"-sanoo wikipedia.

Kirjoitat "ns.kieli uudistunut."? Olisiko voinut olla niin, että kansalliseepoksen kokoojat saivat kuulla laulun silloin kansan syvyydestä niin kuin Arvi laulaa ja sitten muotoilivat ja uudistivat kielen. Esim. raamatun kieltäkin on muutettu paikoittain ajan myötä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

Kaikki on näin joulun alla mahdollista;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #29

Niin, kaikki on mahdollista joulun alla! Pääsi Arvi Kemppikin ilahduttamaan meitä Lauluillansa!

Hauska laulu kuinka anopille minijä saunaa lämmittää...Tänään olikin saunapäivä. Lieneekö monelle anopille noin käynyt? :))

https://www.youtube.com/watch?v=DLaF_XDhh44
El se ennen miun emoni

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset