Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Hella Wuolijoki

  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki
  • Hella Wuolijoki

Käteeni sattui pieni taskukirja "Enkä Ollut Vanki". Kirjoittanut Hella Wuolijoki. Kirjan ensimmäinen painos oli tehty vuonna 1944.

Kirjailija Hella Wuolijoki

Kirjailija ei ollut minulle ennestään kovinkaan tuttu, mutta tästä pienestä taskukirjasta, joka perustuu hänen elämänsä tositapahtumiin avautui minulle erittäin mielenkiintoinen persoona.

Wikipedia tietää kertoa:

    Hella Wuolijoki (1886 – 1954) syntyi Virossa, hänen tyttönimensä oli Ella Maria Murrik.

    • Kansalaisuudeltaan virolais-suomalainen,
    • elämäntyönsä hän teki Suomessa...
    • Tunnettu suomenvirolainen poliitikko,
    • näytelmäkirjailija,
    • Yleisradion pääjohtaja,
    • liikenainen ja
    • NKVD:n vakooja.

    Talvisodan aikana toimi rauhanneuvottelijana, mutta jatkosodan aikana hänet tuomittiin vankeuteen maanpetoksesta. Hän nai suomalaisen poliitikon Sulo Wuolijoen, josta erosi vuonna 1923.

    Kirjailijanimet muun muassa - Juhani Tervapää ja - Felix Tuli.

Näin paljon mahtuu tähän persoonaan!, joten kirjoitukseni ei ole ainoastaan "ENKÄ OLLUT VANKI"-kirjan arvostelua vaikka sitäkin hieman, mutta enemmän halusinkin tietää kirjailijasta ja jakaa tietoa asiasta kiinnostuneille, joten voin sanoa, että pyrin tässä enemmänkin näytelmäkirjailijan Hella Wuolijoen esittelyyn.

Yksi Nainen Monta Totuutta

"En Ollut Vanki" kirjan takakannesta lainattu:

    "Helsingin sotaoikeuden syyttäjä vaati 1943 kirjailija Hella Wuolijoelle kuolemantuomiota desantin auttamisesta. Hänet tuomittiin elinkautiseen maanpetoksesta. Kun Vuolijoki vapautettiin Moskovan rauhansopimuksen jälkeen syksyllä 1944, hän oli ehtinyt olla vankilassa 16 kuukautta"

Enkä Ollut Vanki

"Enkä Ollut Vanki" on Vuolijoen – kirjailijan, poliitikon ja liikenaisen – muistelmateos tuolta ajalta.

Kirjassansa Wuolijoki kertoo, että Valtiollisen Poliisin uhkaamaa kuolemantuomiota ei kumminkaan tullut ja että hän sai elinkautisen kuritushuonetuomion, josta ennätti kärsiä vain kolmatta kuukautta.

    "Olin viettänyt koko vankeutensa ajan yksityissellissä ja sain kävellä joko yksin tahi rikosvankien mukana ja melkein koko tämä kirja on kirjoitettu vankilassa, vankilasensuurin Damokleen-miekan alla. En saanut milloinkaan tavata muita poliittisia, paitsi silloin kerran, kun pommituksessa särkyivät lukot ja seinät ihmisten väliltä.Sellini metallipöytään oli kaiverrettu: "Toveri, älä lannistu...” Vartijat olivat koettaneet raapia pois niitä sanoja, mutta ne paloivat siinä sittenkin kuin tulikirjoitus. Kuinka monta tuntematonta tuskaa lienevät nuo sanat helpottaneet... Ikkunan takana on vapaus. Vanki katselee ikkunasta vapautta,pientä palasta taivasta ristikon takaa... niin kovin pientä palasta korkeudessa, johon vastapäätä oleva kivimuuri ei ulotu. Vanki hengittää ikkunan kautta avaruuteen."

Mietteitä Kuolemasta

    Minut uhattiin teloittaa nimettömänä ja haudata jäljettömästi... Ne, jotka pitivät minua vangittuna, koettivat saada minut vakuutetuksi kohtaloni vääjäämättömyydestä... Ei ole helppoa kuolla edes elämän, ei edes rauhankaan puolesta... kun on niin kovin utelias suhteessaan elämään. Lähteä noin vain maailman teatterista ennen viimeistä näytöstä... ennen auringon nousua...

Vankila

    Tiedän, ettei minun pitäisi unohtaa – kenenkään ei pitäisi unohtaa, miten elämää kuristetaan vankilassa. Mutta sitä kuristetaan myöskin muualla, erikoisesti sellaiseen aikaan, jolloin sota suorittaa miljoonien ihmisten joukkomurhaa.

Vangilla Ei Saa Olla Tunteita Eikä Tahtoa

Yhteiskunta on luovuttanut elävän ihmisen rautaan ja kiveen kytkettäväksi, riistänyt häneltä tunteen ja tahdon ja tarmon – kaiken sen, mikä tekee ihmisen ihmiseksi.

Vangin jokainen askel on määrätty ja riippuu vartijan mielivallasta ja mukavuudesta. Vanki ei voi auttaa itseään kivikammiossaan.

Vankien Vartija

Ei ole vaikeampaa ja kaameampaa virkaa kuin vanginvartija. Yhteiskunnan olisi siihen virkaan valittava kaikkein inhimillisimpiä, sydämellisimpiä ja uhrautuvaisimpia ihmisiä, kun kerran se antaa heille siksi suuren vallan toisten ihmisten ylitse.

Wilde sanoo vartijoista Reading-balladissaan:

    Se, jonka tehtäväksi ja tuomioksi
    on tullut vartijan toimi,
    sen on asetettava lukko huulilleen
    ja naamio kasvoilleen,

    sillä muuten hän ehkä saattaisi
    koettaa sääliä tai lohduttaa,
    ja mitä hyödyttäisi Ihmisen Sääli
    Murhaajan luolassa...

Lakkasin Pelkäämästä Kuolemaa

    Ja sitten minä lakkasin pelkäämästä kuoleman ajatusta ja aloin valmistaa itseäni siihen tietoisesti, kaikkine ajatuksineni, koko järkineni. Aloin kiirehtiä työtäni, käyttää hyväksi jokaisen minuutin muistiinpanojeni kirjoittamiseen.

Valmistauduin matkalle... kulkemaan sitä tietä, jota miljoonat olivat tässä sodassa kulkeneet.

En Ollut Yksin. Laulu kulki mukana.

    Niin huomispäivänä kansat
    on veljet keskenään...

Tämä laulu oli tullut Wuolijoelle Saattajaksi. Mukaan matkalle kuolemaan.

    Minun saattajakseni tuli – laulu: Laulu otti minua kädestä ja kuljetti minua kuin äiti... se silitti päätäni ja rohkaisi: "Tule, lähdetään yhdessä!” Me kuljimme hymyillen, käsi kädessä aseitten eteen...

    Välistä yöllä heräsin kylmän hien vallassa, koska olin unohtanut lauluni sanat. Mutta ne muistuivat mieleeni taaskin, ja miljoonain ihmisten voitonvarmat askeleet seurasivat meitä uuteen maailmaan... En ollut yksin!

Enkä Ollut Vanki

Minä – vanki... Olen antanut suggeroida itseni vangiksi. Kuka kykenee vangitsemaan minut...? He luulevat vanginneensa minut... Eilen illalla, kun kirjoitin muistelmiani, soutelin Eino Leinon kanssa sinisilkkisellä Kukkialla ja huiskutin airollani vettä hänen notre-damelaisille hirviönkasvoilleen laulaen Thulen Kuningasta... Miten voi vangita minut, joka koko päivän voin maata kauniin mielikuvan auringossa..?

    Vankilatuomioon johtaneet tapahtumat veivät vahvana naisena tunnetun Vuolijoen tilanteeseen,jossa oikeita valintoja ei ole.

Hella Wuolijoki. Kuka Hän On?

Iltasanomat kirjoittaa otsikolla "Oliko Hella Wuolijoki huipputehokas vakoilija vai hyväksikäytetty höpsö?" 19.03.2016

Virolainen Opiskelijaneito

Lehtikirjoituksen mukaan Wuolijoen kaksoiselämä käynnistyi jo 1905 jolloin Virosta Suomeen muuttanut opiskelijaneito innostui vallankumousaatteista... Hän tapasi silloin myös yhden elämänsä suurista rakkauksista Meier Trilisser:n (”Anatolijin”), gruusian-juutalaisen vallankumouksellisen, josta tuli vallankumouksen jälkeen pelätyn salaisen poliisin OGPU:n varapäällikkö... Wuolijoki kertoi myös, kuinka Trilisser oli järjestänyt tapaamisen itse Stalinin kanssa... Loppujen lopuksi Trilisser oli vangittu, lähetetty Siperiaan ja ammuttu.

Ehdolla Viron Lähetystöön Lontooseen

1930-luvulla Wuolijoki oli ehdolla Viron lähetystön lehdistöavustajaksi Lontooseen. Englannin turvallisuuspalvelut kiinnittivät asiaan huomiota ja se siirrettiin sotaministeri Winston Churchillille, jonka mukaan ”meidän pitää voimakkaasti vastustaa matkustusluvan myöntämistä tälle naiselle".

Englantiin asettui kuitenkin Hellan sisar Salme, joka oli Kominternin agentti koodinimellä”Maud”.

Vakooja Ja Hallituksen Asiamies

Vakoojana ja hallitusten asiamiehenä toimineen Hella Wuolijoen ansiorekisterinsä on vakuuttava.

Talvisota (1939 – 1940)

Talvisodan rauhanteossa Wuolijoella oli merkittävä rooli. Hän oli ehdottanut ulkoministeri Väinö Tannerille tapaamista neuvostolähettiläs Aleksandra Kollontain Tukholmassa tunnustellakseen tietä rauhaan talvisodassa. Lehtikirjoituksen mukaan Wuolijoki saattoi toimia omasta aloitteestaan, mutta melkein loogisempaa olisi, että hän olisi saanut kehotuksen Moskovasta. Rauhaan tie joka tapauksessa vei.

Jatkosota (1941 – 1944)

Kesäkuussa 1941 Wuolijoki pystyi välittämään Moskovaan tuoreeltaan Suomen hallituksen keskusteluja Saksan tulossa olevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon. Hänen koodinimi Moskovassa oli ”Poet” ja hänen raportti kertoi myös saksalaisdivisioonista, jotka olivat siirtymässä Norjasta Pohjois-Suomeen. Wuolijoen lähteenä oli ainakin entinen puolustusministeri Juho Niukkanen, joka tuskin vuoti tietoja tahallaan.

Wuolijoki tuomittiin jatkosodan aikana maanpetoksesta elinkautiseen. Lehtikirjoituksen mukaan talvisodan ansiot olivat pelastamassa häntä kuolemantuomiolta.

Välirauhan jälkeen hänet vapautettiin ja tämä monilahjakkuus ehti tehdä vielä uuden uran kansanedustajana ja Yleisradion pääjohtajana.

Valpo Jäljillä

Etsivä keskuspoliisi / Valpo oli kuitenkin jäljillä... Ensimmäinen raportti Hella Wuolijoesta on jo vuodelta 1918 kun hän oli järjestänyt punavankien kirjeenvaihtoa kotiin. Vankien joukossa oli lyhyen aikaa myös Wuolijoen puoliso, Sdp:n entinen kansanedustaja Sulo Wuolijoki. Valpo epäili Hella Wuolijokea sekä Britannian että Neuvostoliiton agentiksi.

Liiketoiminta Ja Politiikka

Wuolijoella oli ollut 1920- ja 1930-luvuilla laajaa liiketoimintaa Neuvostoliitossa. Liiketoimet olivat aina yhteydessä myös politiikkaan. Tuolloin "hän loi hyvät suhteensa myös maan poliittisiin päättäjiin. ja käytti poliittisia suhteitaan myös omien liiketoimiensa edistämiseksi... Liiketoiminta puolestaan palveli suoraan Neuvostoliiton taloudellisia valtapyrkimyksiä Suomessa. Wuolijoki piti Helsingissä 1920-luvulla salonkia, jossa vierailivat niin kulttuuri-ihmiset, eri puolueiden poliitikot kuin diplomaatitkin.

Yhteys NKVD'een

Wuolijoki piti aktiivista yhteyttä NKVD:n (Kansan komissariaatin sisäasiainministeriö VSFNT) tiedusteluverkostoihin koko maailmansotien välisen ajan. Wuolijoki pyrki NKVD:n toimeksiannosta säilyttämään kaiken yhteiskuntakelpoisuutensa Suomessa.

Lisäksi hän laati Neuvostoliiton lähetystölle Helsingissä säännöllisiä poliittisia tilannekatsauksia. Myös Neuvostoliitossa häntä epäiltiin vielä 1930-luvun loppupuolella Britannian asiamieheksi.

Oliko Wuolijoki huipputehokas vakoilija vai hyväksikäytetty höpsö?

Mielestäni ei ainakaan mikään höpso!, jota olisi voinut käyttää hyväksi!

Pikemminkin ehkä hän pystyi käyttämään hyväksi tietoja, joita sai poliitikoilta ynnä muilta pyörittämässään salongissa ja hänellä oli vapaa pääsy vallan kabinetteihin niin Suomessa kuin Neuvostoliitossa.

Hänellä oli hyvät suhteet Neuvostoliiton suurlähettilääseen Ruotsissa, Aleksandra Kollontainiin, joka oli ainakin niinä aikoina maailman ensimmäinen naisdiplomaatti ja mainittakoon, että hän oli ainoa Neuvostoliittolainen merkittävä poliitikko Stalinin terrorin aikana, joka säilyi hengissä. Lienekö siihen vaikuttanut Kollontain naisellinen viehätysvoima ja miksi ei sitten Hella Wuolijoenkaan, että Stalin olisi vaikuttanut Wuolijoen vapauttamisen vankilasta?

Myöskään ei minkäänlaisen "höpsö":n nimi olisi päässyt Englannin sotaministeri Winston Churchillin huulille! ja ei ainakaan olisi pystynyt pitämään liiketoimintaa Neuvostoliitossa, joten voimme oikeasti sanoa, että Wuolijokea voi pitää Idänkaupan pioneerina.

Miljonääri Ja Toisinajattelija

Tietenkin kaikki tämä oli mahdollista, koska hän oli miljonääri ja pääsi vapaasti matkustamaan ja luomaan suhteita ulkomailla ja samaan aikaan olemaan Suomessa taloudellisesti luotettava kumppani.

Mielestäni Wuolijoki oli rohkea itsenäinen toisinajattelija! Monipuolinen lahjakkuus joka ajoi omaa asiaa valtiosta riippumatta... mutta ne, jotka ajoivat valtion asiaa tuomitsivat hänet vankeuteen. Kuka oli se joka vapautti hänet kuoleman tuomiosta, no ei ainakaan itse "talvisodan ansiot"!

Siis, tällaisena persoonana näen minä Hella Wuolijoen!

Niskavuoren naiset 1958

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hella Wuolijoki ristiriitainen persoona kerta kaikkiaan! Syntyperäinen virolainen. Työnsä tehnyt Suomessa. Miten häneen suhtaudutaan Virossa?

"Hella Wuolijoen jalanjäljillä" Tarmo Virtanen blogissaan Lahen uutisia 20. toukokuu 2014 :

"Suomen historian kiistellyin kulttuuripersoonallisuus-poliitikko-afäärinainen Hella Wuolijoki (1886-1954) elää tänäänkin Viron maaperällä arvostettuina, perinteisinä dokumentteina: hänen synnyinpaikkansa, asuinsijansa, muistolaattansa, koulurakennuksensa, läheistensä hautasijat ja hänestä kirjoitetut tieteelliset tutkimukset ovat sellaista kulttuurista ravintoa, etten moista ole ennen edes uumoillut löytäväni kenestäkään suomalaisesta maamme ulkopuolelta (vain Hellan yhden ystävän, Eino Leinon muistomerkin löysimme aikanaan sattumalta Roomasta)."

http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/05/hella...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kulttuuripersoonat ajautuvat helposti harhateille, koska heillä ei ole taiteellisesta perusluonteestaan johtuen kykyä hahmottaa poliittisia realiteetteja, vaan niitä katsotaan ideologisten silmälasien läpi. 1960 ja 1970 -luvun vaihteen taistolaispiirien suomalaiset kulttuuripersoonat toteuttivat samaa kaavaa kuin Hella Wuolijoki.

Arvostan kuitenkin Hella Wuolijoen kirjallista tuotantoa, eritoten Niskavuori -sarjaa kerronnallisen taitavuuden vuoksi.

Hella Wuolijoen nimitys Yleisradion pääjohtajaksi osoittautui kuitenkin virheeksi eikä hän siinä toimessa kauaa saanut ollakaan. Kerrotaan, että hänellä oli myös ongelmia alkoholin käytön kanssa virka-aikoina.

Hella Wuolijoen Vappu-tytär avioitui ammattidiplomaatti Sakari Tuomiojan kanssa, joka oli mm. kokoomuksen presidenttiehdokkaana vuoden 1956 vaaleissa. Heidän poikansa Erkki Tuomioja puolestaan valitsi isoäitiään likeisemmän poliittisen suuntauksen ja on pitäytynyt siinä koko elämänsä ajan takkiaan kääntämättä. Taitaa olla edellen 60-luvulta lähtien nukkavierussa samettipikkutakissa sama piece-pinssi.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka kirjoitti: [Kulttuuripersoonat ajautuvat helposti harhateille, koska heillä ei ole taiteellisesta perusluonteestaan johtuen kykyä hahmottaa poliittisia realiteetteja, vaan niitä katsotaan ideologisten silmälasien läpi.],

- tässä nousee kysymys ideologian ja politiikan suhteesta yhteiskunnassa. Kumpi sääntelee yhteiskunnassa? Politiikka ideologiaa vain päinvastoin?

Hella Wuolijoen tapauksessa hän ei liittynyt kommunistiseen puolueeseen, eli joutui "muokkaamaan" omaa ideologiaa, että olisi poliittisesti luotettava persoona.

Kiitos kommentista.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Marxin mukaan ideologia on sivuseikka. Historiaa ohjaavat talouden lainalaisuudet. Leninin etujoukkoteoria ei ole marxilainen, se pohjautuu Marxin täydelliseen väärinymmärtämiseen, ts. neuvostoliittolainen leniniläinen marxismi, kuten se pitäisi kääntää, oli silkkaa faecesta.

terv. vanha kansandemokraatti, ei kommunisti.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #8

En muista enää niin syvällisesti Marxin näkökulmaa ideologiaan, vaikka olin saanut Neuvostoliitossa kasvatuksen marxilais-leniniläisen ideologian hengessä. Siis,"vanha kansandemokraatti" näkee sen nyt "silkkana..pthyi!"

Marx ei ollutkaan niin helposti ymmärrettävissä, jos Leninkään ei ymmärtänyt, joten turhaa yrittääkään ottaa selville Marxin näkökulmaa ideologiaan, että pystyisin väittämään jotain vastaan.
terv. vanha neuvostoliittolainen, ei kommunisti. :)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

piece?

onko tämä ironiaa, pitäisi olla toki peace

Kuulemma professori Iversenin oppilaat (sinimustat?) 30-luvulla professorin PAX-pinssiä mukaillen laittoivat rintaansa Fazerin PIX-keksipakkauksen palan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pekka Roponen kirjoitti 12.11.2016 19:33:

"onko tämä ironiaa, pitäisi olla toki peace?"

- niin se pitäisi olla, mutta minä "luin" kuitenkin sen "rauhan-pinssi".

Tuossa se rauhan-pinssi komeilee Erkki Tuomiojan samettipikkutakissa:

http://static.iltalehti.fi/julkkislista/erkkituomi...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tämä aihe, josta kirjoitin on yksi pieni sivu Suomen historiassa. On aikomus lukea vielä Erkki Tuomiojan kirjan "Häivähdys punaista" (2006) jossa hän kertoo omasta vallankumouksellisesta isoäidistään Hella Wuolijoesta ja hänen sisarestaan Salme Pekkalasta.
Kirja sai Tieto-Finlandia-palkinnon.

http://www.ripella.fi/image_view.php?name=8/laajak...

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Voin suositella Erkki Tuomiojan elämäkertaa äidinäidistään. Seurasin muuten äskettäin Kirjamessuilla historioitsijan ja ex-ulkoministerin Erkki Tuomiojan esiintymisiä. Siitä voi lukea tästä: http://timouotila1.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuu...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos linkistä. Mahtava kulttuuritapahtuma nuo Kirjamessut!
Anteeksi,sieppasin blogistasi kuvan, jossa kirjailijat Erkki Tuomioja ja Henrik Meinander ja keskustelua vetämässä Antti Blåfield :

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/file...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Asiallinen teos Timo Uotila, mutta kyllä Erkki Tuomiojan kirjan otsikko on aivan vääränlainen: "Häivähdys punaista".
Hella Wuolijoen elämän tiedostaen, josta pätkiä Viola Heistosen blogissakin, otsikossa punaisen väriskaala olisi pitänyt olla paljon syvempi kuin pelkkä häivähdys.
Hyvä kirjailija Hella kieltämättä oli.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Punaisen väriskaala voisi olla mielestäni ehkä purppuranpunainen, niin kuin kansanvälisessä vallankumouksellisessa lipussa.

Venäjäksi käännetylle kirjalle on annettu kaunis vaaleanpunainen väri.
http://www.suomesta.ru/wp-content/uploads/2014/11/...

Erkki Tuomioja. Häivähdys punaista. Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa.
Venäjäksi:
Эркки Туомиоя. Лёгкий розовый оттенок (kevyt vaaleanpunainen sävy): Хелла Вуолийоки и её сестра Салме Пеккала на службе у революции.
http://www.suomesta.ru/2014/11/19/tuomioja-wuolijoki/

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Kiitos Viola taas paljon olet tietoa Hellasta koonnut. Olen katsonut hänestä tehdyn elokuvan. Pidin sitä konstailevana, asia jäi vähän sen jalkoihin.
Totta on, että Niskavuoren vaha emäntä on tutumpi kuin Hella itse.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Elle Marketta, kiitos itsellesi kun piipahtelet sivulleni!
Olet katsonut varmaan Juha Wuolijoen elokuvan Hella W?
Minä en. Alempana on sen mainos.

https://www.youtube.com/watch?v=wTnH5_BP82w
Juha Wuolijoen Hella W -elokuvan traileri

Pekka Iiskonmaki
Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ai, niin ajattelet virolaisista? Mielipiteen ilmaisu on vapaa.

Pekka Iiskonmaki

#13
En ymmärtänyt, mutta Hella Vuolijoki oli virolainen kommunisti ja toimi Suomessa vakoojana Neuvostoliiton piikkiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

Minä kyllä ymmärsin miksi kirjoitit noin edellisessä kommentissa!Halusin vain lisää arvoisan kommentoijan ajatuksia tänne! Kiitos kun palasit.

Niin se on, että vakooja oli, mutta kunnioitetaanhan Wuolijokea niin Suomessa kuin Virossakin kirjailijana.
Suomesta päin hän vakoili, entä oman synnynmaan Virosta päin? En tiedä.

Asia kiinnosti hieman minuakin, kun luin Tarmo Virtasen blogin, jossa hän mm.kertoo :
"Suomen historian kiistellyin kulttuuripersoonallisuus-poliitikko-afäärinainen Hella Wuolijoki (1886-1954) elää tänäänkin Viron maaperällä arvostettuina, perinteisinä dokumentteina: hänen synnyinpaikkansa, asuinsijansa, muistolaattansa, koulurakennuksensa...jne."
http://lahenuutisia.vuodatus.net/lue/2014/05/hella...

Ehkä Virossa häntä ei kukaan näe vakoojana!, joten miksi pitäisi virolaisten hävetä? Solidaarisuudestako?

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #17

Hän on kotoisin etelä-Virosta. Omaa sukua Murrik ja häntä ei arvosteta Virossa, joka on toinen kotimaani.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hella_Wuolijoki

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #18

Kiitos paljon! Se lisää tietoa Hella Wuolijoesta ja kommentoijasta!
Jatkamme kuitenkin eteenpäin "solidaarisuus" merkeissä...!

p.s. Noin pari vuotta asuin itsekin Virossa. Paikan nimi VÖRU.Katsoin karttaa. Se on etelä-Virossa ja lähellä Valgamaan maakuntaa, Ella Maria Murrikin syntymäseutua.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #19

#19
Mulgit elävät osoittain Vörussa. He ovat aikoinaan Savosta Ruotsin kuninkaan toimesta sinne toimitettu.

Setud on siinä naapurina, mutta heistä valtaosa jäi Venäjän puolelle rajaa.

https://et.wikipedia.org/wiki/Mulgid

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #26

Mielenkiintoista niiltä seuduilta, ainakin minulle.
Mulgikeel:
http://www.mulgimaa.ee/mulgimaast/mulgikeel/

" Viljandilla on ollut Viron historiassa merkittävä ja keskeinen asema. Se toimi 1800-luvun puolivälisssä kansallisen heräämisen keskuksena.
Viljandimaata kutsutaan myös Mulgimaaksi, jossa puhutaan vielä paikoitellen omaa mulgi-murretta. Mulgit ovat tunnettuja vahvasta itsetunnostaan, joka pohjautuu vaurauteen ja viljaviin peltoihin...
Ahkeruus, vauraus ja omanarvontunto ovat yhä hyveitä Mulgimaalla. Ei ihme, että niiltä seuduilta putkahti maailmalle Hella Wuolijoki...

http://villaottilia.blogspot.fi/2011/04/viljandin-...

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #29

Ennen Viron kielireformia ei pohjoisvirolainen ymmärtänyt etelävirolaista.

Etelässä puhuttu kieli oli hyvin lähellä suomen kieltä. Pohjoisessa oli saksan ja ruotsin kieli vaikuttanut 700 vuotta kieleen.

Kielireformi toimitettiin siten, että kouluissa alettiin opettamaan pohjoismurteella ja sanomalehdet alkoivat ilmestymään pohjoisviron murteella.

Käytännössä ne olivat eri kielet. Ei siis murteet.

Liivin kieli oli vielä vuonna 1000 valtakieli latvian monilla alueilla ja se on hyvin lähellä suomen kieltä.

Suomessa valittiin kirjakieleksi hämeen murre. H.J Erkko toimi tässä asiassa aktiivisesti.

https://fi.wikipedia.org/wiki/J._H._Erkko

Virossa taas Carl Robert Jakobson
https://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Robert_Jakobson

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #30

Wikipediassa kerrotaan:

"Laajasti levinneen uutisen mukaan mukaan kielen viimeinen syntyperäinen puhuja, Viktor Berthold, kuoli vuonna 2009, mutta todellisuudessa viimeinen liivin äidinkielinen puhuja oli Grizelda Kristiņa, joka kuoli 103-vuotiaana 2. kesäkuuta 2013[1]."

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #32

Olen joskus lukenut liiviä ja kyllä siitä saa n. 90% selvää. Minua auttaa sujuva viron kielen osaaminen ja suomen kielen osaaminen.

Latvian kieltä osaan vain alkeet.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

Seuraavaksi kuoleva itämerensuomalainen kieli tulee olemaan vatja.

Ote Wikipediasta:

"Vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli. Vuonna 1998 vatjaa äidinkielenään puhuvia ihmisiä oli enää 30–40 ja he asuivat Inkerissä kolmessa kylässä Laukaanjoen alajuoksulla. Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan vatjankielisiä oli vielä 62. Kaikki puhujat ovat hyvin iäkkäitä ihmisiä eikä kieli siirry enää lapsille, joten on suuri uhka, että kieli sammuu kokonaan lähivuosina. Vatjalaiset ovat aina olleet suhteellisen pieni kansa eikä heitä arvioida olleen 1800-luvullakaan enempää kuin 5 000. Viimeisimmän väestölaskennan mukaan vatjaa (vodian) osasi Venäjällä peräti 774 ihmistä[2], mikä poikkeaa voimakkaasti aiemmin esitetyistä luvuista."

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #34

Suomen aulius olla vuosisatoja Ruotsin maakunta on ollut heimoillemme tuhoisaa.

Jäänteenä ja takaisin kaipuuna on edelleen pakkoruotsi kouluissa, jota ei voi järjellä selittää.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

S.postini tuli kommentti ja lähettäjän luvalla siirrän sen tänne:

"Viola kiitos, taas kokosit hienon blogin Hella Vuolijoesta, kävin katsomassa Wikipediasta, milloin Hella aloitti kirjallisen työn, Niskavuori sarja alkoi 30-luvulla ja vielä viimeisen Niskavuoren julkaisi 1954 vuotta ennen kuolemaansa. Mahtava ja lahjakas nainen.
Niskavuorielokuvat olivat minun lapsuudessa suosittuja, samoin niitä näytelmiä esitettiin erilaisilla amatöörinäyttämöillä ja kesäteattereissa, ne koskettivat perinteisellä suomalaisella maalaisidyllillään, niissä oli aina voimakas nainen ja vähän renttu mies. Brechtin kanssa kirjoitti herra Puntila ja hänen renkinsä Matti näytelmän, mutta sen taisi Brecht julkaista omalla nimellään, mistä Vuolijoki ei tietenkään pitänyt, sellaista muistelen lukeneeni."

Kiitän kommentista!

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Hyvä blogi Viola!

Tulee vaan mieleen, kun lukee Hella Wuoijoen oleskelusta Valpon vankilassa, että olisiko Hella vaihtanut vankeutensa, joka oli täysin ansaittu, siihen kohteluun joka tuli tuhansien suomalaisten työläisten osalle Neuvostoliiton Gulagissa. Ja ilman muuta syytä kuin etninen syntyperä? Olivatko siellä vartijat inhimillisempiä ja sydämellisempiä kuin tyhmät, julmat suomalaiset vartijat?
Tiesikö H.W. noista hirmutöistä? Jos tiesi, mitä teki aatetoverien pelastamiseksi? Tuskin mitään, niin hyvät välit hänellä oli neuvostojohdon edustajien kanssa.

Hellan oma muistelus on varmasti hyvin subjektiivinen.
Kerttu Nuortevaa ja Wuolijokea koskien kannattaa lukea Lounelan-Kassilan teos "Kahden naisen sota".
Tai Ohto Mannisen kirja Kerttu Nuortevasta.
Näistä voitte päätellä oliko Hellan tuomio oikeutettu. Minusta ehdottomasti oli!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tuskin H.W. mitään teki "aatetoverien pelastamiseksi..Neuvostoliiton Gulagissa"!Samaan tien olisi joutunut itse sinne. Hän pystyi pitämään hyvät välit niin neuvosto johdon kuin myös Suomen johdon kanssa. Kunnes joutui vankilaan...
En ole lukenut kirjaa "Kahden naisen sota":vuosisadan vakoilutarina.Tekijät :Lounela, Pekka ja Kassila, Matti. Tämä lisää mielenkiintoa koko tarinaan.
Kiitos kommentista!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Olipa seikkaperänen ja huolella tehty ploki, kiitos Viola, siese ossaat. Hella Vuolijoki olikyllä aikanainen, aikunen nainen ja aivan ihmeellinen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ja myös maanpetturi, joka ansaitsi tuomionsa.
Sitä ei muuksi muuta, että Hella oli erittäin hyvä kirjailija.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Tuomion kannalta en ees viitti perehtyä siihen, siis joo mie katon niinko ilmiönä sitä, mie en jaksa tuomita kethään, sei ole minun asia, eikä oiken ees arvostella, paitsi, että vielä unisempana tullee hallitus haukuttua, sori heille ja nyt hyvvää yötä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #24

Kiitos Hilkka kommenteista ja blogin suosittelusta!Nyt minunkin on lähteä nukkumaan. Hyvää yötä ja huomiseen! :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille,blogin suosittelijoille ja lukijoille!
Laulu "Lännen lokari" sopii blogin päätteeksi. Ainakin H.W.teki sen kuuluisaksi ellei se sitä ollut jo aiemmin?

https://www.youtube.com/watch?v=P59U0jFMxxo
Hiski Salomaa - Lännen lokari

"Amerikansuomalaisen Hiski Salomaan (oik. Hiskias Möttö) tunnetuimpia kappaleita on Lännen lokari.Laulu on hänen säveltämänsä ja sanoittamansa...
Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki rikkoi 1940-luvun lopulla toimittajien nähden Salomaan Lännen lokari -levyn, koska hän vihasi laulua...". wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/L%C3%A4nnen_lokari

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset