*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Vieraslajit Stop EU:n alueelle!

  • <center>Siperian maaorava</center>
    Siperian maaorava
  • <center>Pesukarhu</center>
    Pesukarhu
  • <center>Persianjättiputki -- (Heracleum persicum)</center>
    Persianjättiputki -- (Heracleum persicum)
  • <center>Iso-orava -- Orava, jolla yllään vielä pieniä osia talviturkistaan</center>
    Iso-orava -- Orava, jolla yllään vielä pieniä osia talviturkistaan
  • <center>Nutria</center>
    Nutria
  • <center>Armenijanjättiputki -- Kaukasianjättiputki Tampereen Lapinniemessä</center>
    Armenijanjättiputki -- Kaukasianjättiputki Tampereen Lapinniemessä
  • <center>keltamajavankaali -- American Skunk Cabbage, Yellow Skunk Cabbage</center>
    keltamajavankaali -- American Skunk Cabbage, Yellow Skunk Cabbage
  • <center>Täplärapu -- Signal Crayfish (Pacifastacus leniusculus)</center>
    Täplärapu -- Signal Crayfish (Pacifastacus leniusculus)
  • <center>punakorvakilpikonna -- Red-eared slider</center>
    punakorvakilpikonna -- Red-eared slider
  • <center>Villasaksirapu</center>
    Villasaksirapu

"EU vieraslajien kimppuun" otsikolla kirjoitti lyhyesti asiasta Uutisvuoksi 3.10.14. Tiina Räikkönen. "EU hyväksyi 29.9.2014 asetuksen haitallisista vieraslajeista.

    Asetuksessa kehotetaan jäsenmaita luomaan luettelo haitallisimmista vieraslajeista, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja levittäminen on EU:ssa kielletty.

    Suomessa on arvioiden mukaan noin 160 haitallista vieraslajia. Vielä ei tiedetä, kuinka moni niistä päättyy EU:n vieraslajiluetteloon.", kirjoitti UV vuonna 2014.

Nyt se selvisi. Uutisvuoksen Anssi Kemppinen kirjoitti 11.12.2015: "Supit torjuttavien joukkoon".

Suomen lajit

EU:n jäsenmaat ovat lyöneet lukkoon luettelon torjuttavista vieraslajeista. Listalle päättyi kaikkiaan 37 lajia, joiden maahantuonti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyjä.

Luettelossa on viisi Suomen luonnossa esiintyvää vieraslajia.

Kasvit:

  • persianjättiputki,
  • armenianjättiputki ja
  • keltamajavankaali.

Vieraslajit kuriin: jättiputki, Varsinais-Suomen ELY-keskus:

Selkärangattomat:

  • täplärapu ja
  • villasaksirapu.

Näiden lisäksi luettelossa on

  • supi, eli pesukarhu,
  • siperian maaorava,
  • iso-orava,
  • punakorvakilpikonna sekä
  • nutria, eli rämemajava.

Suomelle turkistarhauksen kannalta tärkeä minkki ei sisälly ainakaan nyt vieraslajiluetteloon. Myös täpläravun pyynti ja käyttö voi edelleen jatkua."

Joten ollaanpa tarkkoja! Siistitäänpä EU:n alue vieraslajeista! Sen kun jättiputkia tunnistamaan ja viikatteella kaatamaan pois tai juurineen repimällä.

Jättikoiranputki se viimeinen rikkaruoho. Marko Vanhanen:

Entä jos tuleekin vastaan lenkkipolulla eksyksissä pesukarhu! Miten erotetaan se omasta supisuomalaisesta karhusta? Tai miten ne saalistetaan pois metsästä jos vielä tämän EU:n päätöksen jälkeenkin luvatta vaeltavat täällä? Vakavaksi alkoi mennä! Vai mitä?

No ei sentään! Kyllä me yhteisvoimiin pärjäämme! Kaikesta huolimatta, oikein mukavaa viikonvaihdetta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (36 kommenttia)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sanoinhan minä jo vuonna 2010, että jättiputki on "vaarallinen maahanmuuttaja"!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/38506-jatti...

Silloin oli vain yksi jättiputki. Jos uskoo wikipediaa, niin suomalaiset erehtyivät tuomaan sen jo 100 vuotta sitten koristekasviksi...

Miten tänne eksyivät nyt EU:n direktiivissä mainitut "persianjättiputki" ja "armenianjättiputki"? Miten niitä erottaa toisistaan? Ja kannattaako erotella, sen kun viikate käteen ja leikkaamaan pois! kun aikamoinen riesa niistä on!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Niitä jättiputkia on täällä lähistöllä. Luulisin, ettei viikate juuri auta niiden hävittämisessä, täytyy varmaan juurineen ottaa. Mutta parasta jättää asiantuntijoiden huoleksi, ne voivat polttaa ihoa pahastikin.
Jättibalsameita eli häpykannuksia on täällä yritetty hävittää talkoovoimin.
Luulisin, että niitä muitakin jättiputkia on ollut ennenkin, lajeja ei vain ole eroteltu niin tarkkaan.
Tuhohyönteistulokkaita lienee useita.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Tulevat kaupungin puisto-osastolta kaivamaan ne ylös kun soittaa, tai ainakin tulivat heti Pyynikille, joka tosin on luonnonsuojelualuetta.
Jättiputkia myytiin muistaakseni vielä ainakin 80-luvun alussa taimistoissa, ja komea koristekasvihan se on jos ei päästä leviämään. Meillä oli ja leikkasin kukinnon lattiamaljakkoon, eikä se ainakaan varjon puolella kasvaessaan polttanut käsiä, vai johtuikohan lajikkeestakin, jota en muista.
- Leviämisestä ei silloin ollut tietoa, minä vaan aina leikkasin komean kukinnon takapihalta lattiamaljakkoon, ja seuraava asukas oli sitten hävittänyt sen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #6

Sinä et ehkä ole niin herkkä myrkylle. Kuten tässä videossakin sanotaan ihmiset reagoivat eri tavalla. Minulla vuoti nenää monta päivää kun kerran Lapissa erehdyin suihkuttamaan Offia päälleni.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Netissä lukee näin:

Jättiputken kasvineste aiheuttaa aurinkoisella säällä iholla palovamman kaltaisia vammoja. Herkät ihmiset voivat saada hengenahdistusta ja allergisia oireita jo kasvuston lähellä ollessaan.

Se kasvoi varjossa talon takana ja siitäkin kai johtui ettei aiheuttanut iholla mitään, ja onkohan lajikkeissakin eroa. Sitä en tosin tiedä kun otin kukinnon pohjoisen puolelta takaovesta sisään.

https://www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/3514

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Astmaatikon on parasta pysyä loitolla.
Luulisin, että kaupungin työntekijöt ovat tietoisia näillä nurkilla kasvavista jättiputkista. Se kasvaa luonnonpuistossa johon on läjitetty puutharhajätettä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #6

Seija Nylund kirjoitti: [Jättiputkia myytiin muistaakseni vielä ainakin 80-luvun alussa taimistoissa, ja komea koristekasvihan se on jos ei päästä leviämään.],

- niin moni varmasti osti niitä koristekasviksi, mutta eivät arvanneet ja tuskin myyjäkään tiesi varoittaa asiasta!

Nyt sen tuhoamiseen tuskin riittää kapasiteettia kaupungin puisto-osastolta tulla kaivamaan ne jokaisen pihalta ylös. Omakotitalon pihat varmasti jokainen omistaja hoitaa itse kuntoon.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17

Viola,

Vaikka ei leviämisestä niin olisi luullut taimistoissa huomatun että se kasvi polttaa. Ostin joskus 80-luvulla kun se omakotitalo valmistui, vuotta en muista enkä seurannut kauanko niitä oli myynnissä.

Joku voimakaskasvuinen tatarkin kuuluu torjuttavien listaan. Maalla on kookas ulkomaista alkuperää oleva tatarlajike, joka ei juurikaan leviä, jotta lajista pitäisi olla varmuus ennen kuin tontilleen ottaa.

http://www.uutisvuoksi.fi/Uutiset/2008/07/03/Nyt%2...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

Kiitos linkistä, Seija!
Lainasin sieltä: "...Tatarten torjunta vaatii aikaa ja sitkeyttä"!

EU:n direktiivissä tatar-kasvia ei mainita, mutta kaikkien muidenkin vieraslajien torjunta vaatii samaa, eli aikaa ja sitkeyttä.

Ai, sekin on kotoisin Itä-Aasiasta asti ja levinnyt maailmalle puutarhan koristekasveiksi! Onneksi tatar-kasvit eivät ole myrkyllisiä, mutta kuitenkin vievät elintilaa alkuperäisiltä luonnonkasveilta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jättipalsami? Onko sekin niin vaarallinen? Hain sen kuvan ja tietoa:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5...

Sekin on karannut puutarhoista luontoon,mutta ei taida olla niin vaarallinen, koska sen nuoret versot on käytettävissä parsan lailla. Kuitenkin vieraslaji Suomessa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #10

Se on kova leviämään ja tukahduttaa muita kasveja, täällä sitä nyhdättiin talkoolla puron varsilta. Siemenkodat ovat jänniä; kun vähän kosketta siemenet lentävät kin pyssystä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #16

Niin, kasvi on vapaa levittämään omia siemeniään "kuin pyssystä", kysymättä keneltäkään lupaa!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Veikkaan, että aika moni avaa tämän blogin EU:n alueelle tulevista vieraslajeista ajatellen, että tässä listataan "irakilaiset, afganistanilaiset, syyrialaiset j.n.e."

Mutta toki tämä oli parempi tällaisena. Hyvin mielenkiintoinen myös.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Viola tuntien sellainen tulkinta ei olisi tullut mieleenkään.
Valitettavasti(?) ihmislajeja ei ole enää kuin yksi.
Jos mielessäni lajittelenkin niin ei luokitus mene kansallisuuden mukaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Täytyy myöntää, että täällä Vapaavuoron puolella huoleni lienee ollut hiukan turha. Mutta jos tuolla otsakkeella olisi pukattu Puheenvuoron puolelle, niin sitten kylläkin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka kirjoitti : [Veikkaan, että aika moni avaa tämän blogin EU:n alueelle tulevista vieraslajeista ajatellen, että tässä listataan "irakilaiset, afganistanilaiset, syyrialaiset j.n.e.],

-Välähti minullakin sellainen ajatus, että kirjoituksesta voisi saada sellaisen "salaisen" viestin...!:)

En ainakaan lähtenyt vertailemaan kasvis- ja eläinkuntaa ihmiskuntaan. Vaikka muuten jokaisessa kasvi- ja eläinlajissa on oma geeniperimä. Päästyään maahan se etsii parempaa mahdollisuutta selviytyä ja laajentua...

Mutta kuitenkin kaikki tulokkaat ovat aina vieraita maassa...ennen kuin kotiutuvat...Ei jokaisen kohdalla se onnistu.
Jättiputki tuntuu onnistuvan tosi hyvin!

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vieraslajeja ja vieraslajeja, me itsekin olimme joskus viraslaji, kun esiesi-isämme astuivat ensiertaa tälle rakkaalle maaperälle. Minusta evoluutio kulkee, ja jos vieraita lajeja tulee niitä aikansa vastustetaan ja sitten niistä tulee vakioasukkeja, kuten supit ja minkit osoittavat. Täplärapu taitaa olla jo enemmistö rapukannassamme, samoin rusakko on vieraslaji, kuten Laukon-peura ym...

Lupiinia ja balsameita vihataan aivan turhaan. Kyllä Suomi muuttuu jatkuvasti vieraita tulee ja menee näin se evoluutio kulkee.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Mutta tiesitkö tämän?:

Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hento, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsamin valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttiita eroosiolle. Maa, jota monivuotinen kasvillisuus ei sido, päätyy sadevesien myötä vesistöihin ja voi olla uhka esimerkiksi taimenten kutusoraikoille ja kuoriutuville kalanpoikasille.

http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39158/show

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Seija,jos minulta kysyt, niin en tietenkään tiennyt. Tällaiset asiat ovat tiedossa asiaan perehtyneillä.

Linkistä lisää tietoa, että "Euroopan komission rahoittaman DAISIE-tietokannan mukaan jättipalsami kuuluu Euroopan 100 pahimman vieraslajin joukkoon". Ainakaan Suomen kohdalla sitä ei mainita. Ehkä täällä sitä esiintyy huomattavasti vähemmän kuin muualla Euroopassa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #21

Viola, on sitä täälläkin kun #13 linkkiä katsot, mutta saattaa silti olla vähemmän kuin muualla Euroopassa. Tarjottiin kerran kylässä siemeniä, jotka poksahtelivat metrien päähän. En onneksi ottanut.

Riittääkin että olen julistanut sodan kotimaiselle pelto-ohdakkeelle, mustaa muovia on :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #22

Toivottavasti voitat sodassa pelto-ohdaketta vastaan. Se on vaikeasti hävitettävänä. Kaunis kukka siinäkin:

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...

Piikkistä Marianohdaketta pidetään lääkekasvina:

http://magneettimedia.com/wp-content/uploads/2014/...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ari Alsio kirjoitti : [Minusta evoluutio kulkee, ja jos vieraita lajeja tulee niitä aikansa vastustetaan ja sitten niistä tulee vakioasukkeja, kuten supit ja minkit osoittavat.]
-Niin, evoluutio kulkee ilman sitä, että odottaa viranomaisilta lakia määräämään minne kukin, esim. kasveista ja vaikkapa hyönteisistä...ym.kuuluu! Luonnossa on luonnon laki ja se ei tunne valtakunnallisia rajoja.
Ihmiskunnassa kuitenkin siihen voi vaikuttaa enemmän. Vai voiko?

A.A. [Vieraslajeja ja vieraslajeja, me itsekin olimme joskus vieraslaji..],

-Niin, näin voimme "vieraslajeiksi" vertailussa sanoa maahanmuuttajista, jotka tulevat vierasta maasta ja kulttuurista. Tulokas on aina vieras, jota ensin vastustetaan, mutta sitten heistä tuleekin vakioasukkaita. Itsekin olen esimerkkinä.

A.A.: [Kyllä Suomi muuttuu jatkuvasti vieraita tulee ja menee näin se evoluutio kulkee.],
- Niin se on! Tänä päivänä tuleekin aika paljon vieraita...ja Suomi on jo, näin silmiemme edessä, muuttumassa...

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yksikin minkki saaressa voi tuhota koko vesilinnuston.
Maailman pahin tuholainen on kuitenkin ihminen. Taitaa olla evoluution tuottama vieraslaji koko planeetalla.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Suomelle turkistarhauksen kannalta tärkeä minkki ei sisälly ainakaan nyt vieraslajiluetteloon."

Eipä kai tarvitsekaan, lintukannoille tuhoisaa villiminkkiä saa vapaasti metsästää lukuun ottamatta ajalla 1.5.-31.7. naaraita, joilla on poikasia.

http://riista.fi/wp-content/uploads/2013/04/Metsästysajat-2015-2016.pdf

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Turhat nurmikotkin vievät paljon tila luonnonkasveilta. Kauniita kukkia ja mustikanvarpuja on hävitetty kulahtaneiden nurmikoiden tieltä. Niiden "hoitaminen" kuluttaa paljon energia turhaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Luonnon hyödylliset kasvit alkavat olla jo selviytymisvaikeuksissa niin turhien nurmikoitten kuin vaarallisten vieraslajien leviämisen edessä!
Kiitos, Margareta, kun tulit keskustelemaan!

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

"Entä jos tuleekin vastaan lenkkipolulla eksyksissä pesukarhu!"

"Näiden lisäksi luettelossa on
•supi, eli pesukarhu,"

Olisikohan supikoira ja pesukarhu menneet sekaisin? Supiksi kutsuttuja idästä tulleita supikoiria täällä luonnossa on, mutta ei tietääkseni Amerikan mantereiden pesukarhuja.

Edit: pesukarhu on englanniksi raccoon, supikoira raccoon dog

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Wikipedia tietää kertoa :

"Pesukarhut eli supit (Procyon), puolikarhujen suku (Tämä sanan käyttö perustuu erään intiaanikielen pesukarhua tarkoittavaan sanaan.

Supikoira (Nyctereutes procyonoides), koiraeläin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Supi

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Juu, siitä supista nimityksenä molemmille, supikoiralle ja pesukarhulle se sekaannus varmaan johtuukin, mutta ei niitä pesukarhuja tule täällä vastaan, tsekkasin wikipediastakin:

Pesukarhua yritettiin 1900-luvun alussa istuttaa Suomeen, Inkoon Hättön saarelle. Kokeilu ei kuitenkaan onnistunut.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pesukarhu

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Näin yks päivä villisian, rymisteli pellon yli. Niitä tulee Venäjältä kuulemma. Milläs ne pysäytetään, rautaa vaan rajalle taas?

Meriötököitä ei pysäytä kukaan eikä mikään. Liejutaskurapu leviää rannikollamme valtavaa vauhtia ja kukaan ei vielä tiedä miten invaasio vaikuttaa meriekosysteemiin. Monet kalat syövät rapuja, mutta ravut mätiä ja kotiloita, joilla on akvaariosta tutusti myös meressä putsarin toimi.

Toinen kova syrjäyttäjä on mustatäplätokko. Syrjäyttää alkuperäiskansalaisen mustatokon. Mikä muuttuu niin ehkäpä ei muu kuin että tokoilla on jatkossa se täplä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Villisikaa saa metsästää Suomessa ilman pyyntilupaa.Villisikojen määrä tuplaantunut Etelä-Karjalassa Yle uutiset 10.7.2014.Ei rauta rajalla pysäytä niitä.
Kaakkois-Suomen riistakeskuksen riistapäällikkö Erkki Kiukaksen mukaan villisian liha on erittäin hyvää syötävää.
Mutta varoitukseksi: Lappeenrannassa on löydetty sijoissa esiintyvä brusellabakteeri aiheuttaa eläimissä sairauden, joka voi tarttua ihmiseen. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa noudattamaan hyvää hygieniaa, kun käsitellään villisikojen ruhoja ja lihaa:

http://www.kouvolansanomat.fi/Online/2015/08/14/La...

Mustatäplätokko
Neogobius melanostomus. Aikamoinen matkustaja Mustalta ja Kaspianmereltä asti ja vuodesta 2005 sitä on tavattu myös Suomen rannikkovesissä. Komea muuten:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mustat%C3%A4pl%C3%A4...

Liejutaskurapu (Rhithropanopeus harrisii) on alkujaan pohjoisamerikkalainen, pienikokoinen taskurapulaji, joka on 2000-luvulla kotiutunut myös Suomen rannikkovesiin. Krabik amerykański:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Liejutaskurapu#/medi...
Kiitos kommentista. Seikkailin sen ansiosta hieman wikipediassa.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Wikipediaa voisi näköjään hieman tarkentaakin liejutaskuravun osalta. Sitä löytyy Saaristomerellä jo ainakin Paraisilta Kustaviin, kenties leveämminkin. Joka vuosi nähtävästi leveämmin. Alusta asti niitä oppivat hyödyntämään ahvenet. Viime keväänä sain myös niitä nauttineita siikoja, jotka kirjattiin uutena lajina rapujen ravintoketjuun. Lajeja on jo aika monta, muutamat täällä päin tutkivat asiaa.

Minua on mietityttänyt että millaistahan ravintoa rapu on. Pienet ravut näyttävät sulavan siinä missä mikä tahansa, mutta isompien kuoret viipyvät mahan täytteenä ilmeisen pitkään. Tällä voi olla vaikutusta ahventen kasvuun. Toisaalta ahvenen ravintoketjusta on kadonnut komponentteja, joita taskari saattaa onnistuneesti paikata. Ehkä saamme asiaan joskus valaistuksen. Tänä kesänä ahven jäi ilmeisesti kylmän alkukesän johdosta niin syvälle, että rapuja on löytynyt mahoista aiempaa vähemmän.

Suurin huolenaihe lienevät kotilot. Jos ravut hävittävät ne, levöittyminen saattaa karata käsistä ja rakkolevä etenkin saa taas kyytiä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #35

mikael jaakkola kirjoitti : [Wikipediaa voisi näköjään hieman tarkentaakin liejutaskuravun osalta.],

Ymmärrän niin, että jokainen voi lisätä jotain uutta tai hyödyllistä tietoa sinne tai vaikkapa kyseenalaistaa olevaa tietoa.

Vedenalaisessa maisemassakin on oma erilaisten eläinlajien taistelu reviiristä ja elinoloista. Kuulemma eri lajeja esiintyy vedessä 2,2 miljoonaa...
Joten työtä riittäisi niittenkin lajien pelastamiseksi, jos vieraat lajit siellä hääräävät...
Eniten vaaraa niin maalla, vedessä kuin ilmassakin taitaa luoda itse ihminen?

On se ihmeellistä, että liki kolmekymmentä vuotta sitten tapahtunut Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus lisäsi villieläinten määrää onnettomuusalueella, selviää tuoreesta tutkimuksesta...:
"Tshernobyl – ihmisistä vapaa suojavyöhyke eläimille":

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/20...

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Toissakesän matkalta kirjoittelin raportin kotipitäjäni Salmin Kirkkojoelta. Eipä kylästä ollut jäljellä kuin "Stalinin myrkyllinen kosto", jättiukonputki. En tiedä miten laajoilla alueilla sitä on aikoinaan viljelty Neuvostoliitossa. Luulisin että se on levittäytynyt kaikkialla missä sitä on viljelty. Nyt kun Venäjällä 90 prosenttia peltoalasta on viljelemättä, niin se leviää helposti.

http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/MATKAKUVIA/Petro...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Vaikuttavat kuvat jättiukonputki-metsiköstä Venäjällä.
En sen enempää kommentoi, koska Venäjä ei kuulu enää minun reviiriin. Olin tehnyt pesäeroon jo Neuvostoliiton aikoihin.
Kiitos linkistä ja kommentista!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitän kaikkia tähän keskusteluun osallistuneita ja blogin lukijoita!

Kun olemme luonto-aiheessa, niin kuunnellaanpa "Metsäkukkia"
Lasse Pihlajamaan soittamana:

https://www.youtube.com/watch?v=s2AUqIz7qzE
Lasse Pihlajamaa - Metsäkukkia (1957)

Mukavaa sunnuntaita!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset