*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

80 Inkerin Kirkkoa

  • <center>Inkerin kirkko -lehti ilmestyy Suomessa</center>
    Inkerin kirkko -lehti ilmestyy Suomessa
  • <center>Ystävyysseurakunnat</center>
    Ystävyysseurakunnat
  • <center>Pyhän Marian kirkko Pietarissa on Inkerin pääkirkko</center>
    Pyhän Marian kirkko Pietarissa on Inkerin pääkirkko
  • <center>Ystävyysseurakunnat</center>
    Ystävyysseurakunnat
  • <center>Inkerin kirkon 400-vuotisjuhla</center>
    Inkerin kirkon 400-vuotisjuhla
  • <center>Ystävyysseurakunnat</center>
    Ystävyysseurakunnat
  • <center>Jumalanpalvelus</center>
    Jumalanpalvelus
  • <center>Ystävyysseurakunnat</center>
    Ystävyysseurakunnat
  • <center>Pyhän Marian seurakunnan lapsityö</center>
    Pyhän Marian seurakunnan lapsityö

Mitä tekemistä on Venäjän evankelis-luterilaisella kirkolla Inkerin Kirkon kanssa?

Inkerin kirkon syntymä

Inkerin luterilaisen kirkon juuret ovat peräisin 1600-luvun ajoilta, jolloin syntyi siirtolaisten muutto Suomesta Ruotsin valloittamille alueille Inkeriin. Ensimmäinen luterilainen kirkko ja seurakunta, Lempaalan seurakunta, oli perustettu vuonna 1611. Vuonna 1655 Inkerinmaalla toimi jo 58 evankelista seurakuntaa, joiden omistuksessa oli 36 kirkkoa ja joissa toimi 42 pappia.

Inkerinmaa ja kirkko ovat kokeneet nyt jo yli neljänsadan vuoden historiansa aikana useita valtiollisia ja sosiaalisia muutoksia.

Venäjän haltuun takaisin

Venäjä halusi takaisin Ruotsille menettämänsä alueet ja aloitti sodan (1656 – 1658), jonka hävisi. Se oli kohtalokas luterilaisille seurakunnille. Silloin kirkkoja ja pappiloita poltettiin, pappeja vangittiin ja vietiin Venäjälle, niin myös paljon luterilaista väestöä...

Suuri pohjan sota (1700 – 1721) pyyhkäisi yli Inkerinmaan. Pietari suuri sai takaisin alueensa ja antoi luvan perustaa sinne suomalais-ruotsalaisen luterilaisen seurakunnan, joka jaettiin sitten vuonna 1745 suomalaiseksi ja ruotsalaiseksi seurakunnaksi. Vuonna 1767 oli rakennettu Pyhän Marian kirkko Pietarissa, josta tuli Inkerin suomalaisten pääkirkko Venäjällä.Joka on uudistettuna ja toimii tänäkin päivänä Inkerin kirkon pääkirkkona. Kun Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjään vuonna 1809 Inkerin kirkon yhteys Suomen kirkkoon vahvistui. Hyvään alkuun päässyt kirkollisen elämän kehittyminen jatkui Inkerin kirkossa koko 1800-luvun ajan.

Inkerin Kirkon tuho

Venäjän Lokakuun vallankumouksen jälkeen tammikuussa 1918 kaikki kirkot menettivät julkisoikeudellisen asemansa ja koululaitos erotettiin kirkoista. Pappilat otettiin valtion haltuun. Pappien oli muutettava niistä pois. Käytännössä tämä merkitsi pappien pakenemista Suomeen...

Vähitellen seurakuntien elämä hiipui. Kirkot suljettiin ja otettiin muuhun käyttöön, papit vangittiin. Vuodesta 1938 vuoteen 1942 inkeriläisillä ei ollut pappeja eikä seurakuntia. Yksityistä hengellistä elämää ja maallikkovoimin toimitettuja kirkollisia toimituksia ilmeni heidän keskuudessaan. Jotkut papit päästyään vankilasta toimivat myös salaa pappistehtävissä. Neuvostovalta tuhosi perusteellisesti luterilaisen kirkon, koska se koettiin vaaralliseksi.

Inkerin Kirkon elpyminen

Gorbatsovin perestroikan aikana olojen vapautuessa Inkerin suomalaisten kansallisuus henki pääsi heräämään ja Inkerin kirkkoa ja inkeriläisyyttä elvytettiin.... Alussa avustus Suomesta Inkerin kirkolle oli ilahduttava piirre ja elätti toivoa parempaan tulevaisuuteen! Olin itsekin mukana puuhaamassa asioita ja talkootöissä ja sain kasteen Kupanitsan kirkon raunioilla.

Muistan kuinka oma äitini ja tädit ja muut sukulaiset iloitsivat siitä, että pääsevät pitkästä aikaa "omaan kirkkoon"! Kuinka linja-autot keräsivät iloista, vaikkakin iäkästä, suomenkielistä väkeä ja kuljettivat Puskinin kirkolle, joka alkoi ensimmäisenä pitämään jumalanpalveluksia Inkerin suomalaisille.

Ajattelimmekin, että Inkerin kirkot nostetaan raunioista, mutta toisin kävi. Apu kanavoituikin syvälle Venäjän sisämaahan...

Inkerin Kirkko Venäjällä

Nykyään Venäjällä toimivan evankelis-luterilaisen kirkon nimi on Inkerin kirkko?

Ymmärrän vielä, että Inkerissä toimivat seurakunnat, esimerkiksi Pushkinin-, Hatsinan-, Kelton- ja ylempänä mainittu Pyhän Marian kirkko Pietarissa ovat INKERIN kirkkoja, koska ne ovat Inkerin-maan alueella. Mutta millä perustella ympäri Venäjää jopa Ural-vuorten taakse Siperiaan on kirkoille annettu nimi "Inkerin kirkko", vaikka itse Inkerin alueella valtaosa entisistä kirkoista "lepäävät" muistomerkkien alla tai raunioissa, niin kuin näistä vanhin Moloskovitsan kirkko. – Ja täällä Suomessa ei ole yhtään Inkerin kirkon seurakuntaa!

Ystävyysseurakunnat

Ystävyysseurakuntasopimuksia yhteensä 93. Toiminnassa osallisena 219 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa ja 52 Inkerin kirkon seurakuntaa. Lisäksi joillakin seurakunnilla epävirallista ystävyystoimintaa.

Nyt siis ympäri Venäjää on rakennettu suomalaisten varoilla kuulemma 80 "Inkerin kirkkoa"! Niillä varoilla olisi varmaankin pystytty nostamaan Inkerin kirkon vanhimmat seurakunnat Inkerissä: Lempaalan ja Moloskovitsan kirkot ja vielä pitämään toimintaa yllä, ennen kuin ryhdyttiin rakentamaan uusia kirkkoja ympäri Venäjää!

Arvelen, että Suomeen muuttaneiden määräkin olisi ollut pienempi, jos elämälle olisi tarjottu muutakin merklitystä kuin rahan ja tavaran hankkiminen. – Mutta hyvä sekin, vai mitä?

Ai, niin?

Mutta missä viipyy Suomen "Inkerin kirkko"? Tännehän me Inkerin suomalaiset, siirryimme paluumuuttajina? Inkerin kirkkoa varten muistaakseni kerättiin rahaakin. Vai menikö se raha Inkerin kirkolle Volgan mutkaan tai Ural-vuorten taakse?

Jos näin. Hyvä niinkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Hyvä kertomus. Te luterilaiset suomalaiset muutitte pois ajettujen ortodoksien tilalle Inkerin alueelle. Asuitte siellä useita vuosisatoja, teitä ruvettiin kutsumaan muuttopaikkakunnan mukaan inkeriläisiksi. Melkoinen osa teistä on vihdoin päässyt onnellisesti takaisin lähtöpaikkaan, voisiko sanoa että kotiin. Miksi teidän pitäisi muodostaa erillisiä inkeriläisten seurakuntia tänne lähtöpaikkaan? Nythän te olette kotona, kotiseurakunnissa!

En tunne luterilaisen kirkon levittäytymistä Venäjälle, ehkä on pitänyt jostain syystä ottaa käyttöön tällainen kuvaava nimitys. Suomalainen kirkko oitis määriteltäisiin fasistiseksi ja imperialistiseksi, Inkerin kirkko taas on selvästi Venäjän sisäinen kirkko.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Leo Mirala kirjoitti: [Inkerin kirkko taas on selvästi Venäjän sisäinen kirkko],

- mielestäni kaikki evl-kirkot, jotka ei ole Inkerin maan alueella ovat evankelisluterilainen kirkko Venäjällä. Eikä niillä ole mitään tekemistä Inkerin kirkon kanssa. Suomalaiset avustusjärjestöt ovat määritelleet ne "Inkeri kirkoiksi".?
Kiitos kommentista ja hyvää yötä!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Minusta ei ole aika erotella vaan yhdistää ja luoda yhteyttä ja yhtenäisyyttä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #4

Niin se on, tulevaisuutta ajatelleen, ja sitä teemme... Mutta inkerinsuomalaisena haikailen entisestä Inkeristä, joka on siirtymässä kovaa vauhtia historiaan... Kirkot olivat satoja vuosia se paikka, joka piti kansaa yhtenäisenä. Kirkkojen elpyminen Inkerissä alkoi kerätä kansaa taas yhteen...

Mukavaa alkanutta päivää!

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Viola, olen ihmeissäni papin puheesta, mutta kyllä sen ymmärtääkin.
Mauno Koivisto päätöksellään antaa paluumuutto-oikeus tarkoitti hyvää, niin ainkin uskon.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Elle Marketta, paluumuutolla Neuvostoliitto/Venäjä pääsi vihdoinkin irti suomalaisista, vaikka täältäpäin katsottuna Mauno Koiviston teko oli hyvä. Ja sitä se jokaisen persoonan kohdalla on, koska ihmiset pääsivät vapaasti muuttamaan Suomeen ja luomaan itsellensä parempaa tulevaisuutta! Olen itsekin siinä mielessä muuttanut Suomeen.

Nyt kirjoittelen, kaukaa katsottuna jo entiseen Inkeriin, ajatelleen sen kohtaloa.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/37405-oliko...

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov

Jännä tuo näkökulma,että paluumuutolla Neuvostoliitto/ Venäjä pääsi vihdoinkin irti suomalisista.
Tänäpäivänä etenkin tämä nuorempi sukupolvi kovati pelkää Venäjän "kaappaavan" meidät.
Olen lukenut joskus jonkun venäläisen johtajan liekö itse Stalin lausahtaneen,
"hyvä ettei otettu noita suomalaisia, kun ne ovat niin itseppäinen kansa".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #10

Hyvin huomattu! Niin on sanottu monesti, että ovatpa sitkeitä! Lähetä heitä minne tahansa, he taas alkavat vetäytyä takaisiin kotiseuduilleen...

Eli Suomen ja Venäjän rajan vyöhykkeeltä piti saada pois suomenkieliset. Ja niin on tapahtunut! Kiva, että itse olen säilyttänyt suomenkielen ja pystyn nyt kirjoittelemaan ja keskustelemaan kanssanne!

Mukavaa joulun aikaa!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Miksi inkeriläiset eivät sitten muuta takaisin Pietrinseudulle, jos niin kovasti ovat sitä vastaan, että tänne kutsuttiin? En ymmärrä valitusta lainkaan. Onhan mahdollisuudet palata. Hyvää sillä mahdollisuudella muuttaa Suomeen vain tarkoitettiin. Inkeriläiset ovat ehkä kaksoiskansalaisia, joten muutto takaisin Venäjälle lie helppo.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Irja, eivät inkeriläiset ole sitä vastaan, että tänne kutsuttiin. En ole kaikkien inkeriläisten paluumuuttostatuksella tänne muuttaneiden, noin 70 000 edustaja, joten en puhu heidän puolesta. Tuon esille omia ajatuksia ja eikä ollut tarkoitus valittaa...

Aito inkeriläiset muuttivat alkuvaiheessa ja ei kenelläkään ollut mahdollisuutta jättää neuvostoliiton kansalaisuus ja, ei kukaan meistä muistaakseni ajatellutkaan...jätimme kaikki taakse.

Sitten lähtivät perässä "viisaammat" paluumuuttajat ja syntyi Suomen ja Venäjän välinen sopimus, jonka mukaan sai jättää myös lähtömaan kansalaisuuden, joten kahden maan kansalaisia on kyllä joukossamme paljonkin. Ja eikä heidän tarvitse "takaisin" muuttaa. He asuvat laillisesti niin siellä, kuin täälläkin.

Nyt puhutaan kuitenkin Inkerin kirkosta. Kiitos kun tulit keskustelemaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ilmari schepel! Suosittelit Irja Laamasen kommenttia, jossa hän "ehdotti" inkeriläisille takaisin muuttoa Pietarinseudulle!

-Ei sitä koskaan tiedä maailmanlaajuista historian kulkua!!!
Onhan kohtalo heitellyt meitä paikasta toiseen! Jos tänne Suomeen muuttaa vielä muutama satatuhatta "muukalaista", niin ehkä tuleville sukupolville tulee lähtö Suomesta ja minne muuallekaan, kuin Venäjälle! Meitähän on helpompi heittää kuin vahvempaa porukkaa.
Pysymme vielä ainakin, luvallanne!, turvallisesti täällä, uudessa kotimassamme, Suomessa! Hyvät Joulut!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Suosittelin, koska en minäkään pidä tuosta valituksesta. Nostalgia on OK ja siltä osin ymmärrän sinua, Viola (niin hävisi Petsamon suomalaisuuskin ja moni kaipaa; menetetystä Karjalasta/Viipurista nyt puhumattakaan). Takaisinmuutolle ei liene kuitenkaan minkälaisia esteitä. Piispa Aarre Kuukaupin vertailu (Stalin<>Koiviston Suomi) oli harkitsematon ja lähes mauton. Toinen kun oli mm. inkeriläisten likvidoija (tappaja) ja toinen pelkästään maahan kutsuja (hyvässä ja sinisilmäisessä uskossa, kylläkin)

Irja kirjoitti siis: "Miksi inkeriläiset eivät sitten muuta takaisin Pietarinseudulle, jos niin kovasti ovat sitä vastaan, että tänne kutsuttiin? En ymmärrä valitusta lainkaan."...

Mukavaa joulua ja с новым годом!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #14

ilmari schepel,
kiitos vastauksesta! Olet oikeassa! Minä vain olen heikompi ihminen kuin sinä ja monet muut. Elän menneisyydessä, se laahaa perässäni! En valita, väärin ymmärsitte! Enkä kaipaa sinne menneisyyteen takaisin!
Kiitos kommentista!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #15

Ihmiset lähti oman onnensa perhään, mutta inkeriläinen henki hajosi ja alko lopullisesti hävitä. Yksilöistä en puhu, vaan siittä kulttuurista. Tämä ei liity mihinkkään, mutta sillain mie katoin tämänki plokin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

Niin se on, että "Ihmiset lähti oman onnensa perhään, mutta inkeriläinen henki hajosi ja alko lopullisesti hävitä."

Sitä minäkin näissä kirjoituksissa yritän kertoa, mutta en osaa tarpeeksi hyvin kertoa...

Hilkkapien, Sinä teit yhteenvedon! Kiitos paljon!

Näin illan ratoksi kuunnellaanpa Inkerin kirkon papin, Arvo Survon esittämää omaa laulua Inkerin murteella: "Mie tulen takasii viel, Inkerini armain!"

https://www.youtube.com/watch?v=sNiDYrXlqOc

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Oletko tutustunut Kansalliskirjaston kokoelmassa olevaan "Uusi Inkeri" lehteen? Se alkoi ilmestyä 1906 ja oli inkeriläisten asialla. http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/bindi...

Lehdessä kirjoitettiin muun muassa: "Kansan tulee tietää mitä se tahtoo, mutta sen pitää myös oikeasti tahtoa mitä se tietää".

Yhdessä tammikuun alun jutussa on inkeriläisten orjuudesta. Onneksi se täällä vältettiin.

Lehti ilmestyi kolme kertaa viikossa. Kannattaa tutustua, sillä siellä on inkeriläisten ääniä ja elämää silloin ennen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos taas mielenkiintoisesta materiaalista!

"Uusi Inkeri"- lehti saapuikin osuvasti luettavaksi, nyt Uuden vuoden 2016 kynnyksellä!, vaikkakin 109 vuotta myöhemmin! :))

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie kirjotan tähän, että luin ja mie tunnen jotaki iloa aina inkeriläisjutuista. Oisko se Suomen Inkeriläiskirkko luterilainen vai ortodiksi? Ortodoksinen tuntuis tämän pakanan ja ulkopuolisen mielestä aijjolta ja niinko onnellisemmalta. Luterilaisuus on pappikeskeistä minusta ja sitte se pappi on virkamiesmäinen ylleensä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei,Hilkka! Kiva kun tunnet "...jotaki iloa aina inkeriläisjutuista"!

Uskonnosta. Ainakin minun sukupolvi ja kaikki nuoremmat eivät saanet millaistakaan uskonnon opetusta kouluissa. Se mitä kotona vanhemmat opettivat. Edesmennyt äitini synt.1913 ei enää päässyt rippileirille luterilaiseen kirkkoon, koska ne olivat suljettu ja kielletty.

Vaikka NL-ssa kirkko oli erotettu valtiosta, mutta ortodoksiset kirkot toimivat.Joten vaelsimme joskus salaa siellä...Nyttenkin käyn joskus ortodoksisessa jumalan palveluksessa.

Kirjassa "Inkerin kirkon neljä vuosisata" J.Sihvo ja J.Paaskoski SKS 2015, kirjoittavat : "...1800-luvulla vain yksi Inkerin kirkon papeista, mm.Tuutarin kirkkoherrana toiminut Jaakko Raski oli syntyisin Inkeristä.

Hänen arvionsa Inkerin uskonnollisesta tilanteesta 1800-luvun lopulla on varsin synkkä:
"Inkeriläiset eivät ole uskonnollisesti kovin syvällisiä, mutta sen sijaan kyllä vahvasti kirkollisia". Luulen, että se on periytynyt sukupolvesta toiseen...

Kiitos kommentista ja hyvää loppuvuotta ja onnea tulevalle uudelle 2016 vuodelle!

Teille tulee varmasti paljon työtä Joulupukin kanssa!? :))

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Niin mitähän tuo uskonnollisuus tarkottaa, jossoli luterilainen, joka arvion esitti, tiän hyvin, mitä se tarkotti.

Antheeks kaikki karjalaiset, mutta minusta karjalaiset on jotenki pinnallisia, net hälisee ja puhhuu ja itkee ja nauraa, olikohan inkeriläiset sen tyylisiä. Nyt kyselen hulluja.

Ja kiitos toivotuksista ja kyllähän joulumuorilla pittääki olla kiirettä, eikö vain. Tervetuloa joulupuuron syönthiin!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #18

Sanoisin niin, ettei inkeriläiset ole niin kuin karjalaiset! Kaikella kunnioituksella karjalaisuudelle! Sen verran kuin tunnen, niin inkeriläinen on saanut piirteitä varmaan siitä elämän kokemuksesta, mitä on tullut matkan varrelta. Ei paljon hymyile, eikä höpise. Pidättyväinen ja vaikeasti avautuva tunne-elämässä ja varauksella suhtautuva uusiin ihmisiin...Ainakin näin sanoisin vanhemmasta sukupolvesta. Nykynuoriso on varmaan toisenlainen. Monikulttuurisuus tarttuu.

Kiitos kutsusta joulupuurolle. Ai,ihan sinnekö korvatunturille?
Täytyy varata poronkyyti! :))

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #18

Karjalaiset nimenomaan ovat - pahimmillaan - keskittymiskyvyttömiä hölöttäjiä. Olen puoliksi (molemmat isoisät) karjalainen, joten tiedän mistä kirjoitan. Onneks mummot on olleet savolaesija, niim minusta tulj ies vähä oekkeemp immeine.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #21

Tuomo Kokko kirjoitti: [Onneks mummot on olleet savolaesija, niim minusta tulj ies vähä oekkeemp immeine.],

Itse olen kotoisin Pohjois-Inkeristä, jonne silloin 1600-luvun alussa muutti nimenoman savakkoja, eli savolaisia, joten minussakin on savolaisten geeniperimää...

Kuunnellaanpa savoksi "Satumaata" :

https://www.youtube.com/watch?v=9cKFcSxHo-8
Satumua (savoksi)

Käyttäjän ellelazarov kuva
Elle Marketta Lazarov Vastaus kommenttiin #23

Minulla oli inkeriläinen työtoveri. Hän oli vastuuntuntoinen, ahkera empaattinen, lämmin ihminen.

Hyvää joulun odotusta täältä Lahestaki.
Tämä kaupunki on varsinainen heimojen sekottimo. Meitä on täällä Suomen joka kolkalta ja maahan muuttajat ja itärajan takaa tulleet lisäksi.
Mutta me ollaan kaikki vaan lahtelaisia.

Kiitos Viola tuosta savolaisesta Satumaasta. Olipa mukava haaveilla savoksi tänä pimiänä joulukuun iltana.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #24

Kiitos, Elle Marketta!

Teillä päin on minunkin tuttavia, Hatsinasta aikoinaan muuttaneita Inkeriläisiä.
Savolaisessa murteessa on paljon sanoja joita meilläkin lausuttiin. Ymmärrän ja kiva kuunnella!
Oikein mukavaa päivänjatkoa ja lämpimät terveiset lahtelaisille! :))

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia Vastaus kommenttiin #21

Niin minun äitihän oli Viipurissa syntyny ja mummo Vienankarjalasta, mutta mummolla oli surumielisyys semmonen melankolia se päävire minusta, mutta äiti ehkä enämpi karjalainen, mutta itteppäinen eikä peläny mithään missään mielessä. Meni läpi harmaitten kivien ja aina ihmisten puolta. Mutta jotenki vain piän karjalaisia semmosina - hölöttäjinä mieki.

Äitin isä oli pohjalainen, Jalasjärveltä ja minun isä saksalaisperänen. Savolaisissakihan on se, että tahallaan puhuvat ihmisen ympäri ja nauravat mielessäänkö toinen ei tajua.

No nämät ei kuulu plokin aihheesseen, tiän ittekki! Hauskaa päivää Viola ja Tuomo ja kaikki!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #25

Hei, Hilkka!

On kiva joskus poiketakin "plokin aihheesta". Olet sinäkin saanut monikulttuurista geeniperimää! Oletkin hieno ihminen ja aina positiivisella mielellä. Kiva tavata sinua aina näillä foorumeilla.

Kaunis kiitos sinulle ja kaikille muillekin tämän blogin keskusteluun osallistuneille! Oikein mukavaa alkanutta päivää!

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Viola: "mielestäni kaikki evl-kirkot, jotka ei ole Inkerin maan alueella ovat evankelisluterilainen kirkko Venäjällä. Eikä niillä ole mitään tekemistä Inkerin kirkon kanssa. Suomalaiset avustusjärjestöt ovat määritelleet ne "Inkeri kirkoiksi""

Luultavasti näin minäkin sanoisin useimmissa tapauksissa, esim. Joshkar-Olassa ei Inkerin kirkon paikallisessa kirkossa näkynyt yleensä kuin marilaisia jaq venäläisiä ja tataareja, pari virolaista. Mutta eikös esim. Syktyvkarissa tilanne ollut ainakin aluksi toinen. Siellä oli inkeriläisiä siirrettynä, on kai vieläkin. Oli luonnollista, että heidän parissaan on Inkerin kirkon toimintaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Esa-Jussi Salminen kirjoitti:[Mutta eikös esim. Syktyvkarissa tilanne ollut ainakin aluksi toinen. Siellä oli inkeriläisiä siirrettynä, on kai vieläkin],

- Ehkä aluksi sattui jossain olemaan siirtolaisia. Esim. Saranskissa oli ainoa inkeriläinen, Arvi-eno. Nyt jo edesmennyt hänkin, mutta iloitsi kirkon avaamisesta ja oli käynyt siellä.
Mutta jos ihmiset kerääntyvät niihin Inkerin kirkkoihin missä kolkassa Venäjä tahansa ja saavat siitä hengellistä voimaa, niin hyvään tarkoitukseen ne ovat pystytetty sinne. En sitä vähättele.Puhun vain nyt nimestä ja pahoittelen sitä, että itse Inkerin alueella monet kirkot jäivät raunioihin. Toisaalta ei sielläkään ole enää paljon inkeriläisiä ja jumalan palvelukset pidetään useimmiten venäjänkielellä.
Kiitos kommentista.

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Leo Mirala, Inkerin kirkon levittäytymisestä Venäjälle kauemmas voi lukea Juha Väliahon kirjasta Volgan ja Uralin välillä ja Hannu Pelkosen kirjasta Voihan Venäjä! Lisäksi pari artikkelia löytyy Alkukodista numerosta 9:

http://www.helsinki.fi/hyy/skv/alkukoti/alkukoti9w...

Rajamaan rankaisemat – Katsaus
Inkerinmaan poliittiseen historiaan
Kerkko Paananen

Inkerin kirkko Keski-Venäjällä
Esa-Jussi Salminen

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Esa-Jussi!

Kiitos paljon linkistä! Viivyinkin "Alkukoti"-lehdessä...En ole lukenut sitä ennen. Ei kaikkea voi tietää ja saada! Kiva, että sinä itse olet kiinnostunut asiasta ja kirjoittelet tänne Puheenvuoronkin aiheesta.

Oikein hyvää joulun aikaa ja sinulle mukavaa fiilistä suomalais-ugrilaisen kansojen piirissä!

Käyttäjän Esa-JussiSalminen kuva
Esa-Jussi Salminen

Ai niin ja vielä on numerossa 11 sivulla 36 esittely ja arvioita Pelkosen kirjasta: http://www.helsinki.fi/hyy/skv/alkukoti/alkukoti11...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos paljon!
Ja hyvää yötä!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset