Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

OHTINKA Maitotyttö – Молочница Охтинка

  • <center>Inkeriläinen maitotyttö</center>
    Inkeriläinen maitotyttö
  • <center>Maitotyttö 1660 – Jan Vermeer tai Johannes Vermeer van Delft. Hollantilainen taidemaalari Delftin kaupungissa.</center>
    Maitotyttö 1660 – Jan Vermeer tai Johannes Vermeer van Delft. Hollantilainen taidemaalari Delftin kaupungissa.
  • <center>Maitotytön patsas Neva-puistossa Pietarissa</center>
    Maitotytön patsas Neva-puistossa Pietarissa
  • <center>Holmogorilainen lehmä</center>
    Holmogorilainen lehmä
  • <center>Sumussa Nevan yli soutaen</center>
    Sumussa Nevan yli soutaen
  • <center>Jules Dupré – Molochnica</center>
    Jules Dupré – Molochnica
  • <center>Inkeriläinen maitotyttö</center>
    Inkeriläinen maitotyttö
  • <center>Kuivattua kalaa torille myytäväksi</center>
    Kuivattua kalaa torille myytäväksi

Inkeriläinen maitotyttö – Молочница Охтинка

Runoilija Aleksander Puškinin Venäjän kirjallisuuden klassikossa "Jevgeni Onegin", kuvailee Pietarin kaupungin talvista aamua ja Ohtenkaa, Maitotyttöä:

...

А Петербург неугомонный
Уж барабаном пробужден.

Встает купец, идет разносчик,
На биржу тянется извозчик,

С кувшином охтенка спешит,
Под ней снег утренний хрустит.

А.С. Пушкин, «Евгений Онегин»

Vapaasti käännettynä:

...

Levoton Pietari on herätetty
Rummun pärinällä

Heräilee kauppias, saapuu torimyyjä,
on liikkeellä vossikka,
hitaasti matkalla töihin.

Maitokannuineen maitotyttö kiirehtii.

Aamuinen lumi narskuu
Hänen askeltensa alla

A. S. Pushkinin "Jevgeni Onegin"

Kun Pietari Suuri perusti Nevan suistoon Venäjän uuden pääkaupungin 1703 keskelle Inkerinmaata, sen alle jäi paljon inkeriläisiä kyliä ja se vei myös paljon ihmishenkiä. Mutta toisaalta kaupunki antoi monia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja parantaa elintasoa. Pääkaupungin asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseksi syntyi myös kokonaan uusia toimialoja ja Pietarin läänin alueella tapahtui eri talouden alojen erikoistumista.

Yksi tärkeistä toimialoista, jotka paransivat Inkerin suomalaisten elintasoa Pietarin lähiöllä oli maidon tuotanto.

Ohta – Охта

Maidon tuotanto keskittyi alkuvaiheessa Pietarin lähiöön, Ohta-nimiseen kylään. Ohta on historiallinen alue, joka sijaitsee Nevan pohjoisen sivuhaaran Ohta-joen rannoilla. Ohta-joki laskee Nevaan. Nykyään alue kuuluu Pietarin Krasnogvardeyskin piiriin (Punakaartilaisten piiri).

Joittenkin väitteitten mukaan OHTA-alueella asui silloin vain suomalaisia, jotka pitivät karjaa. Alueella ei ollut paljon viljelymaata, mutta he tuottivat maitoa koska heillä oli hyvin lypsäviä lehmiä, hollantilaisia eli niin sanottuja holmogorilaisia. Yhä useammat Inkerin tilojen omistajat alkoivat tuottaa ja myydä maitotuotteita pääkaupungin markkinoille, ja niin kuin kertovat historioitsijat, pystyivät toimittamaan maitoa koko kaupungin tarpeiksi.

Maitotyttö

Maidon toimittivat perille inkeriläiset naiset, joita sanottiin Maitotytöiksi – Молочница (sanasta Moloko-maito). Koska he tulivat Ohtasta, niin saivat lempinimen "Ohtinka! – "Онтинка". Pian heistä tuli Pietarin katukuvan olennainen osa.

Maitomyyjät olivat naisia, jotka kaikissa olosuhteissa ja joka päivä varhain aamulla matkasivat Neva joen yli kaupungin toreille tai toimittivat maitoa suoraan pietarilaisten taloihin. Tuoretta maitoa toimittivat vain maatilat lähikylistä. Kauempana, 50 virstan päässä pääkaupungista sijaitsevat tilat, toimittivat kermaa, smetanaa, raejuustoa ynnä muuta.

Vielä 1930-luvun lopulla lähialueelta maitomyyjät, kävelivät jalkaisin raskaitten maitopeilarien kanssa kantaen niitä olkapäiden varassa olevalla kantovartaalla (коромыслом – Mikä mahtanee olla suomenkielinen vastine?) ja toimittivat maidon suoraan kaupunkilaisten koteihin.

Muistomerkki

Vuonna 2003 Pietarissa Neva puistossa on paljastettu muistomerkki, veistos, jossa on nuori nainen kannu kädessä. Se on pystytetty siihen paikkaan, josta silloiset ohtinkalaiset Maitotytöt kantoivat maitoa Pietariin ylittäen Nevan joko talvella jäätä pitkin tai kesällä veneillä.

Äidin kanssa maitotyttönä

Ei niistä päivistä ole loppujen lopuksi pitkä aika. Isoisäni ja myös äitini veivät maito- ja muita tuotteita Pietariin myytäväksi. Paluumatkalle ostettiin sitten jotain muuta tarvittavaa. Vielä sodan jälkeenkin Inkeristä kyläläiset, jotka onnistuivat asumaan lähellä Pietaria ja joilla oli lehmät veivät vanhan tavan mukaan junalla tai linja-autolla myytäväksi torilla rahkaa, smetanaa... tuskin voita enää kukaan...

Olin minäkin noin 10-11 vuotiaana Maitotyttö. Sota oli jo loppunut. Naapurin emäntä oli valmistanut smetanaa ja rahkaa myytäväksi Pietarissa (silloin vielä Leningrad). Hän ei kuitenkaan itse päässyt lähtemään.

Yhdessä äitini kanssa veimme nämä valmiit tuotteet matkustaen linja-autolla Pietariin. Tarkoitus oli viedä tiettyyn osoitteeseen. Muistan hyvin kuinka korkean kerrostalon käytävä oli tosi pimeä ja pelottava. Me jäimme alas odottamaan, että joku tulisi ... en muista tarkkaan, mitä sitten tapahtui, mutta saimme kuitenkin tehtävän suoritetuksi...

Niin oli ennen vanhaan. Entä miten nyt? Nyt saa myös maitotuotteita vaikka kotiovelle ... kaupasta tilattuna.

Hyvä niin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ohtasta, Ohtinkasta ja Ohtinskajasta tuli mieleen tuo surullisen kuuluisa Ohta-tsentr:

http://ilmari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48790-karhu...

Onneksi pietarilaiset saivat sen estetyksi! Kun nyt klikkaat www.ohta-center.ru , niin siinä lukee: Проект закрыт. Новый проект "Лахта центр"..ja siinä on edelleen mukana tuo kamala torni. Oliko kyse pelkästään nimen vaihdosta? Ensimmäinen kivi on muurattu ja homma käynnissä: http://www.proektvlahte.ru/ru/status/timeline/

P.S. Kysyit: "коромыслом – Mikä mahtanee olla suomenkielinen vastine?
Suomalainen sana on "ies" tai "niskaies". Esimerkiksi: "hän kantoi vettä ikeellä".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos kommentista ja huomautuksesta!
Tietenkin taidemaalari itse Jan Vermeer ja hänen maitotyttö v.1658 ansaitsivat kunnianosoitusta ja aikomus oli kirjoittaa taidemaalarin nimen, mutta ei kannata kirjoitella ja vielä laatia blogeja öisin...

Tuo "Лахта центр" taitaa olla "Bashnya-Gazproma".

https://russian.rt.com/inotv/2009-11-25/Bashnya-Ga...

"Коромысло" tuliikin mieleeni, että meikäläisittäin se on "niskakorento", eli hän kantoi vettä "korennolla".

https://fi.wiktionary.org/wiki/korenko

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minulle taason jäänyt ikimuistoisena mieleen maidonhakureissu maitotilalta Lapissa. Ensimmäisenä kimaltelevana pakkasaamuna soudin joen yli viisivuotiaan veljentyttäreni kanssa. Maidosta tehtiin sitten leipäjuustoa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Minulle on jäänyt ikimuistoihin kun evakossa Uralilla Udmurtiassa saimme kolhoosin meijeristä, varmaan ilmaiseksi, heramaitoa. Lieneekö matka ollut sinne pari kilometriä.Äitini oli töissä, joten minä 8-9 ikäisenä jouduin hakemaan sitä. Kannoin sitä ehkä parilitraisessa maitopullossa. Ei ihan tavallisessa.

Tämä pullo oli maitotölkin muotoinen kulmikas neliskanttinen. Pullon kulmissa oli ikään kuin jalat. Jalkojen varassa pullo oli vaakatasossa. Korkki oli pullon päällä. Selässäni reppumuotoisessa säkissä liikkumisessa "jalat" kääntyivät selkää vasten ja sattui hirveästi. Saunassa äitini ihmetteli niitä mustelmia. Ehkä sitten sain jonkun muun astian...

Mutta heramaito oli tosi tarpeen...Veljeni oli pieni ja ruoasta oli kova pula tai suoraan sanoen joskus näimme nälkää...jos perunaa (isoisä hankki kenkiä paikkaamalla)sattui olemaan pöydällä mutta ei siihenkään joka kerta suolaa...

Tämmöisiä muistoja tuli mieleeni. Kiitos kommentista! Mukavaa illanjatkoa!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Minulle taas on jäänyt ikimuistooni, miten torveja nuo kaupunkilaiset osaavat olla:

Heinävedellä (Valamon vuokratilalla) minulla oli 1970- ja 1980-luvulla muun muassa 300-350 lammasta. Naapurimaitotilan kanssa oli sovittu, että ostan aina ternimaitoa pakastimeen (tuttipullokaritsoille). Kerran tilan isäntä Tapani Leskinen soitti, juuri kun meillä oli vieraita Helsingistä (pariskunta), että nyt sitä olisi taas tarjolla. Kerroin pariskunnalle, että lähden hetkeksi pois hakemaan ternimaitoa.

Hesalaisrouva katseli minua pitkään ja kysyi vakavasti: "Kuule, minkänäköiset eläimet nuo ternit oikein ovat?"....

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #5
Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #6

Tämä ei ole vitsi vaan totta. Tällaisia tolloja oli olemassa ainakin 1980-luvun alussa (veikkaan, että vieläkin moni kaupunkilainen on täysin hukassa maaseutuelämän suhteen).

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

Arvoisan Hesalaisrouvan tyyliin. Lapselta kysyttiin mistä maitoa saadaan, niin lapsi vastasi: Kaupasta.

Kaupasta saakin nykyään ison valikoiman maitotuotteita. Varmasti enemmän kuin silloin Inkerissä.

Lasten laulu englanniksi:
https://www.youtube.com/watch?v=X6uZd1jP_ZM
Mrs Cow - The Farm Song for Kids, Children's Music

Iloinen lasten laulu venäjäksi:
https://www.youtube.com/watch?v=AztJV1CKjDg

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Lapsuudessani Turussa oli maitokauppa muutaman korttelin päässä josta maito haettiin maitokannulla. Se oli pieni kivijalkakauppa jossa maitoa mitattiin litran mitalla tonkasta. Kermaa oli pienemmässä tonkassa. Lisäksi myytiin voita ja pari juustolaatua.
Yhtenä kesänä oltiin täysihoidossa pienessä saaressa, jossa oli yksi aika kiukkuinen lehmä. Jouduin juomaan lypsylämmintä maitoa, se oli kamalaa.
Oletko kirjannut evakkomuistojasi? Olisi kiinnostavaa kuulla niistä enemmänkin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #10

Vielä 1970-80-luvulla ostelin maitoa jota kuljetti säiliöauto ja kupeessa oli isoilla kirjaimilla kirjoitettu "МОЛОКО". Keräännyimme siihen jonottamaan ja myyjä säiliöauton hanasta mittasi jokaiselle sen mukaan minkä kuka halusi. Yleensä astia otettiin sellainen että sen täyttäminen oli helppoa. esimerkiksi 2-3-litrainen ja myyjä täytti vaan sen.Tarvittaessa hänellä oli se litra mittakin.

Minun evakkomuistoni ovat blogeissani. En ole erikseen minnekään kirjoitellut.
Kiva kun huomaat vaatimattomat kirjoitukseni ja tulet usein kommentoimaan.Kiitos!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä en ole sellaista tolloa tavannut, mutta voin kuvitella, ettei nuorempi sukupolvi välttämättä tunne ternimaitoa vaikka sitä saa kauppahallista ostaa. Senvertaa hintavaa etten raaski osta vaikka siitä tehty uunijuusto (ruotsiksi "kalvdans") on herkkuni.
Kaupunkilaiset taas pitivät maalaisia "landepaukkuina"
Jos kertoisin hakevani kyytönmaitoa voisi olla relevanttia kysyä millainen elikko kyyttö on.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Muistelen että korennolla kaksi ihmistä kantoi välissään vaikkapa vesisaavia. Sitten oli ämmänlänget, hartioilla poikittain ehkä metrinen puu jonka päissä vesiämpärit.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tällä inkeriläisten korennolla onkin monta nimeä. Tuo on kiva, nuo ämmänlänget. Tuohon voin lisätä, että ne vesiämpärit roikkuivat niin että ämpärin sangasta voi pidellä ämpäriä kiinni, ettei vesi läikkyisi.

http://cdn01.ru/files/users/images/9a/9e/9a9e905f9...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ensimmäisen kuvan maitotyttöhän on ihan Violan näköinen!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sehän olenkin minä! :), vaikkakin entisessä Elämässä! Ai,sinä tunnistit? Kiva! satoja vuosiahan on kulunut siitä...! Oi, niitä aikoja!!! :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitän kaikkia keskusteluun osallistuneita!

Vielä yksi kuva Ohtinkasta Pietarin torilla :
http://www.kabinet-auktion.com/files/images/galler...

Kulkukauppias-Korobeinik olivat aikoinaan myös tuttu näky toreilla.
Illan ratoksi kuunnellaanpa musiikkia:

https://www.youtube.com/watch?v=C9M2H9nTGCk
Коробейники - Korobeiniki

Mukavaa loppuviikkoa!

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Maitotyttärenä sain mieki kläppinä olla, jossoli lehmät ummessa, meät läpit lähetethiin hakkeen maitoa naapurista ja niissä seikkailuissa oli harmiaki. Pikkuveli saatto uittaa henttarin ojassa ja pimeä pelotti. Niin oikeasthaan sei ois ollu läppien homma, mutta ei kukhan aikunen kerta kaikkihaan kereny, käsitän kyllä.

Kiitos rakas Viola ja olipa ihania kuviaki ihan jo tuola alussa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos, Hilkkapien!
Kaikki me olemme maitotyttöjä!:)
Hieman humppaa!
https://www.youtube.com/watch?v=nJoDz5Xwsuk

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Viola, minunkin kotona lapsuudessani oli lehmä. Ajattele asuin Helsingissä, tosin kaupungin laita-alueella. Kovasti tykkäsin silloin vasta lypsetystä maidosta. Herttamme oli välillä myös ummessa, kun vasikoi ja sitten tuli ternimaitoa ja ihanaa juustoa. Kanelin kanssa sitä nautittiin. Muistan ikuisesti Hertan kevät riemun, kun pääsi ensi kertaa ulos. Ähkytkin muistan. Niitä helpotettiin tekemällä kylkeen reikä ja laittamalla reikään jokin pilli. Sitä kautta taisivat liiat höyryt tulla ulos.

Kerran Hertta söi pihalla olleen trasselin. Pojat, minua 15 ja 16-vuotta vanhemmat korjasivat kavereiden kanssa moottoripyöriä pihalla eivätkä aina muistaneet korjata jälkiään, joten siitä tuli lehmälle myös vaiva.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kaikenlaista sitä tapahtuu! Muistan...ihan pienenä jolloin meillä oli montakin lehmää. Nimetkin...mansikka, mustikka,omena ja taisi olla lystikka...Kerran tottuneesti juoksin läävään jossa Amalia täti auttoi lehmää synnyttämisessä vasikkaa. Säikähdin ja riensin ulos huutamaan apua!...

Myöhemmin ei koskaan enää ollut meillä lehmää, mutta "köyhän lehmiä"-kilejä/vuoheja jouduimme pitämään. Lyyti täti opetti minua lypsämäänkin, mutta hän oli kuitenkin päälypsäjä. Maito oli tosi rasvaista. Siitä tehtiin rahkaa.

Ehkä sopii tähän lisätä "köyhän lehmästä" blogi, jossa Berta-mummo ja Dunja-kili nyky Inkeristä:
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/18...

Mielenkiintoista videossa lehmät uivat päivittäin noin kolme kertaa laitumelta toiselle. Paimenta tarvitaan vain aamulla ja illalla, että lehmät tulevat ajoissa iltalypsylle...Hienoa!

https://www.youtube.com/watch?v=YprwmGHSozk
Cows swim , плавающие коровы ,Uivat lehmät

Kiitos kommentista!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset