Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Venäjän Vappu – Jo vuodesta 1703

  • Venäjän Vappu – Jo vuodesta 1703
  • Venäjän Vappu – Jo vuodesta 1703
  • Venäjän Vappu – Jo vuodesta 1703
  • Venäjän Vappu – Jo vuodesta 1703
  • Venäjän Vappu – Jo vuodesta 1703

Vap­pu. Tä­mä tou­ko­kuun juh­la on pe­räi­sin jo Pie­ta­ri Suu­ren a­joil­ta vuo­del­ta 1703. Täl­löin, tou­ko­kuu­n en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä, Suu­res­sa poh­jan so­das­sa Pie­ta­ri Suu­ri val­loit­ti Ne­van suis­tos­sa o­le­van Niensc­hants-lin­noi­tuk­sen Ruot­sil­ta.

Nyt Ve­nä­jäl­lä Vap­pu­a vie­te­tään "­Työn ja ke­vään­tu­lon juh­lan" -ni­mel­lä.

Neu­vos­to­lii­ton ai­ka­na tee­mat ja is­ku­lau­seet vaih­tui­vat po­liit­tis­ten tuul­ten mu­kaan. Näin­hän lie­nee nyt­kin. A­jat muut­tu­vat ja Vap­pu sen mu­ka­na.

Me­ri­tais­te­lu

Suu­ren Poh­jan so­dan ai­ka­na (1700–1721) t­saa­ri val­loit­ti 1. tou­ko­kuu­ta 1703 ruot­sa­lai­sen Niensc­hants-lin­noi­tuk­sen Ne­van suus­sa. Seu­raa­vi­na päi­vä­nä ruot­sa­lai­set y­rit­ti­vät saa­da ta­kai­sin lin­noi­tuk­sen, mut­ta e­päon­nis­tui­vat.

Wki­pe­di­a ker­too täs­tä tais­te­lus­ta. Mie­len­kiin­tois­ta se­kin:

    Me­ri­tais­te­luu­n o­sal­lis­tui­vat kak­si ruot­sa­lais­ta lai­vaa: kym­men­tyk­ki­nen "­Ge­dan" ("­Pi­ke") lai­va ja kah­dek­san­tyk­ki­nen "Ast­rild" ("S­tar") lai­vat. Näi­tä vas­tas­sa o­li­vat kol­mi­sen­kym­men­tä ve­net­tä so­ti­lai­neen, joil­la o­li vain mus­ke­tit ja kä­sik­ra­naa­tit a­see­na. Ve­nä­läi­set on­nis­tui­vat sa­laa lä­hes­ty­ä lai­vo­ja nii­n, et­tei­vät nii­den ty­kit pys­ty­neet sii­hen a­lu­ee­see­n am­pu­maan.

    T­saa­ri Pie­ta­ri I o­li hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tais­te­lus­sa mu­ka­na. Hän o­li yk­si en­sim­mäi­sis­tä, jot­ka nou­si­vat Ast­rid-lai­van kan­nel­le; kir­ves yh­des­sä ja k­ra­naat­ti toi­ses­sa kä­des­sä.

Voit­to­a juh­lit­tiin ko­vas­ti. Se o­li Ve­nä­jän en­sim­mäi­nen me­ri­tais­te­lu Ne­van suis­tos­sa. Kak­si ruot­sa­lais­ta lai­vaa, jot­ka Pie­ta­ri suu­ri sai saa­lik­si, vaik­ka­kin huo­nos­sa kun­nos­sa, o­li­vat o­ras­ta­va al­ku Ve­nä­jän I­tä­me­ren lai­vas­tol­le.

Vi­ral­li­nen Va­pun juh­la

Vuon­na 1711, T­saa­rin käs­kys­tä, kau­pun­geis­sa a­let­tiin viet­tää va­pun juh­laa ­ke­vään tu­lon ja Py­hän Kol­mi­nai­suu­den päi­vän kun­ni­ak­si. Juh­li­a var­ten t­saa­ri ra­ken­nut­ti puo­li­sol­leen Ka­ta­ri­na I:l­le pui­sen pa­lat­sin puis­toi­nee­n, E­ka­te­rin­gof­'in. Kei­sa­rin ja hä­nen vai­mon­sa kuo­le­man jäl­keen tä­mä pe­rin­ne kes­key­tet­tiin. Se el­pyi taas kei­sa­rin­na E­li­za­beth­'in ai­ka­na ja ku­kois­ti Ni­ko­lai I ai­ka­na, mut­ta t­saa­rin kuo­le­man jäl­keen pe­rin­ne sam­mui.

Vuon­na 1890 Ve­nä­jän kei­sa­ri­kun­nan vap­pu­a juh­lit­tiin Var­so­vas­sa kan­sain­vä­li­se­nä so­li­daa­ri­suu­den päi­vä­nä, jol­loin la­kos­sa o­li 10'000 työn­te­ki­jää.

Vuo­si 1891:

Vuon­na 1897 tu­li mu­kaan po­li­tiik­ka ja Va­pun luon­ne muut­tui. Va­pus­ta tu­li mie­le­no­soi­tus­ten päi­vä. Vuo­si­na 1912-1914 lak­koi­hin ja mie­le­no­soi­tuk­sii­n o­sal­lis­tui jo y­li 400'000 kan­sa­lais­ta.

Vap­pu­na hel­mi­kuun val­lan­ku­mouk­sen jäl­keen vuon­na 1917 mil­joo­nat työ­läi­set o­sal­lis­tui­vat a­voi­mes­ti en­sim­mäis­tä ker­taa­ is­ku­lau­sei­neen "­Ka­pi­ta­lis­ti-mi­nis­te­rit a­las!!", "­Kaik­ki val­ta neu­vos­toil­le!", "Im­pe­ri­a­lis­ti­nen so­ta lo­pe­tet­ta­va!" ... Ja nii­n e­del­leen.

Sit­ten jo vuon­na 1918 al­ka­en vap­pu­juh­lan val­mis­te­lu­a var­ten o­li va­lit­tu i­sois­sa kau­pun­geis­sa ko­mis­si­ot, joil­le kuu­lui kaik­ki jär­jes­te­ly­toi­min­ta ja jol­la o­li vie­lä muu­ta­mi­a a­la­ko­mis­si­oi­ta­kin. Käs­kyt tu­li­vat Mos­ko­vas­ta.

Is­ku­lau­seet muut­tui­vat vuo­si vuo­del­ta sen mu­kaan kuin hal­li­tus­val­ta­kin...

Ker­ran kir­joi­tin blo­gin Vap­pu Neu­vos­to­lii­tos­sa. Первомай в СССР. O­mi­a muis­tel­mi­a.

Vuo­na 1990 vi­ral­li­nen Vap­pu­juh­la jär­jes­tet­tiin vii­mei­sen ker­ran Neu­vos­to­lii­tos­sa ja pi­an tä­män jäl­keen ko­ko neu­vos­to­jär­jes­tel­mä ro­mah­ti.

Työn ja ke­vään juh­la­päi­vä

Vuo­des­ta 1992 läh­tien päi­vän vi­ral­li­se­na ni­me­nä on ol­lut Työn ja ke­vään juh­la­päi­vä, jo­ka tie­tys­ti oi­keut­taa kan­sa­lai­sen viet­tä­mään va­paa­ta myös 2.5. Työn päi­väs­tä läh­tee­kin Ve­nä­jäl­lä oi­ke­as­taan sel­lai­nen ki­va va­paa­put­ki, jo­ka jat­kuu­ ai­na noin 11.5. as­ti, kos­ka seu­raa­va vii­kon­vaih­de on Voi­ton päi­vän juh­lat.

Ei­len o­li Mos­ko­vas­sa Työn ja ke­vään juh­la­päi­vä. Jos ver­ra­taan sii­hen Vap­pu­päi­vään, jo­ka on b­lo­gis­sa­ni tuol­la y­lem­pä­nä, täs­sä vi­de­o:

Vuo­si 2015:

Oi­kein hy­vää Va­pun­jäl­keis­tä vii­kon­vaih­det­ta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (117 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Niin se vain Vappu muuttaa muotoaan, tsaari perustaa tuleville vallankumosmielisille juhlan. Nykyisin ja jopa minun lyhyen elämini aikana se on myös muuttunut.

Penskana katselin kadunvarresta kun vasemmisto marssi, oli huimat kulkueet.

Sitten nuorukaisena alkoivat myös keskustalaiset ja kokomuslaiset pitää omia vappujuttujaan.

Nyt vanhempana kansalaisena huomaan, että vappujuhlat ovat aika pliisuja, juodaan enemmän skumppaa ja sidukkaa, kuin puhutaan epäkohdista. Mutta sitähän se tsaari kai eniten tarkoittikin, että juhlitaan kevättä. Joka nyt onkin jo käsillä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Työläisten kansainvälinen juhlapäivä (ransk. Fête du Travail) sai alkunsa Yhdysvalloissa 1800-luvulla. Toukokuun ensimmäinen oli Yhdysvalloissa ollut vanhastaan moving-day, päivä, jolloin työsopimukset oli uusittu ja työpaikkaa vaihdettu. (Wikipedia)

Kuten aina kilpajuoksu lännen ja idän välillä on noin sata vuotta;))

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

http://sv.wikipedia.org/wiki/Nyen

Pietari: Perustettu 28.9. 1638. Nimi vahtunut moneen kertaan, tällä hetkellä taas St. Peterburg, "Pyhän Pietarin linnoitus"

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo valloituspäivä on ongelmallinen, koska Venäjällä käytettiin eri kalenteria kuin Ruotsissa. Olisi hienoa, jos voisit esittää lähteen tuolle "Pietari I:n Vapulle".

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund

Venäjän konsulaatin sivuilta sitä ei löydy:

Spring and Labor Celebration dates its history back to May 1st, 1886, when the workers of Chicago went on strike and demanded that the workday be cut from 15 hours down to 8 hours. In Russia this holiday was celebrated for the first time on May 1st, 1890 as the International Workers' Solidarity Day. In 1997 it received its current name.

http://www.rusconhouston.mid.ru/eng_rusholidays.htm

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Pietari I:een ja Pyhän Pietarin kaupunkiin liittyy niin paljon epähistoriallista legendaa, että osin juuri siksi kysyin lähteitä tuosta päivästä.

Odottelen, mitä blogisti kertoo.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #6

Epähistoriallisia legendoja liittyy aina paljon maassa kuin maassa. Yritän eniten pysyä wikipediassa josta tämäkin tieto.Valitettavasti sivu ei ole käännetty suomeksi:

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D0%BE%D0%B9_%...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #7

Ei tuossa puhuttu Vapusta mitään???

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #8

02 toukokuu 1703, päivä sen jälkeen valloitettu Nienschanz linnoitus, Pietari sain uutisia lähestymistavasta Nevan suuhun. Ruotsin laivue eli 9 alusta oli salaa tullut Venäjän rannikolle. Kun 5. toukokuuta laivat tulevat matalikkolle, ja ankkuroituvat vasemmalle Nevan suulta katsottuna. Niin silloin Pietari I päätti kaapata heidät.

Yöllä 7. toukokuuta laivaston 30 kalastusalusta ja Semenov rykmentin komennossa tykkiveneen kapteemina Peter Mihailov (Pietari I).

Sateen ja pimeyden turvin he hyökkäsivät Ruotsin alusten kimppuun.

Tämän voiton merkiksi, Pietari I ei perustanut Vappua, vaan palkitsi sotilaansa kullalla ja hopealla.

Ruotsalaiset pakenivat ja eivät koskaan enää palanneet.

Tämä tieto on venäläisen komentajan päiväkäsky vuodelta 1995, jossa Itämeren laivaston päiväksi myös määrättiin 7. toukokuuta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Ihan vain ystävällisenä täsmennyksenä pari kohtaa, jotka aina nyppivät:

Semjon, EI Semen

Pjotr Mihailovitsh (Pietari I, myöh. "Suuri")

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

Kiitos vaan, mutta päivämäärät ovat jotain muuta kuin 1. toukokuuta. Tuskin Pietari Suuri olisi määrännyt Vappua sen kunniaksi, että Ruotsin laivasto purjehti "kylään"!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17

Ari, tätä en saa kopioitua, mutta päivämääräsi näyttäisivät pitävän paikkansa.

Kriget i Östersjöprovinserna efter Nöteborgs fall, kahdessa ensimmäisessä kappaleessa:

http://runeberg.org/sfubon/4/0630.html

Edit: onhan siinä alla kopioitavakin versio:

Trots tappert motstånd hade
ryssarne den 2 maj 1703 intagit fästet Nyenskans vid
flodens mynning.

Några dagar därefter blevo två svenska bevakningsfartyg,
brigantinen Astrild och jakten Geddan, tillhörande en liten
eskader, som uppehöll sig i dessa trakter, vid midnattstid
strax utanför Nevans mynning anfallna av ett hundratal
ryska fartyg.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #17

"Ruotsalaiset pakenivat ja eivät koskaan enää palanneet.

Tämä tieto on venäläisen komentajan päiväkäsky vuodelta 1995, jossa Itämeren laivaston päiväksi myös määrättiin 7. toukokuuta."

Pitääköhän tuokaan paikkaansa, olin näet lukevinani jostain että kävivät senkin jälkeen sotalaivoineen Pietarin edustalla (vuoteen 1705?), mutta suljin sen sivun.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #31

Härkkäntymistä ei lasketa. Kävihän joku sukellusvene Ruotsin pyhätössä, mutta ei siitä mitään kirjoihin saatu.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #31

Venäläiset valtasivat Retusaaren vasta 1705.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #8

En ole ollut tietokoneella. Tässä välissä piipahdin mm. balalaikka konsertissa... Nyt palasin linjalle. Täällä onkin kunnioittava keskustelu! Ja liikutaan karusellissa! Hienoa :)

Ensimmäinen linkki jossa mainitaan vapun juhlasta todistuksena, että Pietari I:llä oli siihen asiaa. Mutta tämä ei ole se, jossa puhutaan vuodelta 1711 ... täytyy etsiä.

Автор: Владимир Рогоза
Источник: http://shkolazhizni.ru/archive/0/n-27555/
© Shkolazhizni.ru
" Считается, что обычай отмечать Первомай в Россию завезли иностранцы. Наиболее масштабно этот день отмечался в Москве в Немецкой слободе, где с праздником и познакомился Петр I.
ПО ЕГО РЕШЕНИЮ в этот день для москвичей стали устраивать гулянья в Сокольниках, которые вскоре превратились в традиционные. Затем первомайские гулянья начали проводить и в Петербурге. В этот день в Екатерингофе собирались не только горожане, но и вся знать, включая императорскую фамилию. К этому дню строились качели и карусели, разворачивались балаганы, ставились многочисленные палатки торговцев."

eli "ПО ЕГО РЕШЕНИЮ в этот день

- Hänen päätöksellä vappupäivänä ... alettiin viettää Moskovassa festivaaleja ... sitten Pietarissakin jotka muuttuivat pian perinteeksi"

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #7

Onkohan se juliaanisen vai gregoriaanisen kalenterin mukaan? Vilkaisin netistä että Venäjä luopui juliaanisesta kalenterista vasta 1918.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ero ei ole niin kovin suuri. Ruotsi siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta vuonna 1753.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Totta, ja koomisinta on, että juliaaninen kalenterikaan ei ollut kaikissa maissa sama - ei välttämättä edes yhdessä maassa. Kuuluisin esimerkki tästä on Enlannin Itä-Intian Kauppakomppanian perustamiskirja.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Oikeastaan eroa ei ollut ollenkaan, koska vielä vuonna 1703 Ruotsissa ja Venäjällä oli käytössä sama juliaalinen kalenteri. Eroa gregoriaaniseen kalenteriin oli 1700-luvulla 11 päivää, joten tuo Nevanlinnan valloituksen päivä, juliaanisen kalenterin 1.5. vastaa gregoriaanisen kalenterin 12.5. eli J.W. Snellmanin ja suomalaisuuden päivää. Mikäs siinä, onhan Venäjän laivaston ja Suomen lipussa samat värit. Tuo runeberg.org:ssa siteeratun ruotsalaisen lähteen mukainen Nevanlinnan valloituspäivä 2.5. puolestaan vastaa nykyisessä kalenterissa 13.5. eli Floran päivää. Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Gregoriaaninen_kalent...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

Oikeastaan tuokaan ei mene ihan noin. Virallisesti Venäjällä oli käytössä "raamatullinen kalenteri, jossa oli menossa jo vuosi päälle 5 000:n. Lisäksi, kuten sanoin, edes juliaaninen kalenteri ei ollut kaikissa juliaanisen kalenterin maissa samalla kohdalla - lisää sotkua loi katolisen ja protestanttisen maailman kalenterisysteemi jne. Tilanne oli äärimmäisen sekava aina Ransan Suureen vallankumoukseen saakka. Osasyynä oli, että tarkoilla päiväyksillä ei oikeastaan ollut suurtakaan merkitystä, oleellisia olivat kirkkopyhät kunakin vuonna.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen Vastaus kommenttiin #27

Kiitos oikaisusta! Eri kalenterit selittänevät tuon yhden päivän eron ruotsalaisessa ja venäläisessä historiankirjoituksessa.

Käyttäjän seijalund kuva
Seija Nylund Vastaus kommenttiin #26

Taitaa kuitenkin olla niin että Ruotsi on päivittänyt historiankirjoituksensa gregoriaaniselle kalenterille, vai olenko väärässä?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #29

Juu, samoin Suomi, molemmat tosin vain osin, mutta esimerkiksi tuossa blogistin antamassa mielenkiintoisessa venäjänkielisessä linkissä on molemmat.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Toinen internationaali julisti tietysti Vapun kansainväliseksi solidaarisuuden päiväksi nimenomaan Chicagon mielenosoitusten muistoksi, ja sitä juhlittiin ensimmäisen kerran 1. toukokuuta 1890.

Nyt tietysti kiinnostaa, että tapahtuiko näin myös Pietarissa. Alustuksessa mainitun Varsovan lisäksi ihan ensimmäistä työväen vappua juhlittiin kyllä myös Helsingissä Kirjatyöntekijöiden liiton järjestämässä tilaisuudessa.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Minkälaisia käsikranaatteija oli Pietarin aikana? Olivatko ne mustia kuulia, joissa oli tulilanka?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kävin etsimässä tietoa käsikranaateista:

Kuvassa venäläinen krenaatööri kranaatti kädessä:

http://cdn.topwar.ru/uploads/posts/2010-08/1281713...

Siinä piti olla tosi taitava. Krenaatöörit kantoivat niitä kranaatteja mukana jopa 10 kappaletta ja vielä jonkinlainen ampuma-ase olkapäällä. Piti olla tosi fyysisesti vahva ja taitava sytyttämään nopeasti langan ja osata lähettää oikean aikaan, ettei se palautuisi viholliselta bumerangina takaisin.

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D1%80%D0%B5%D...
venäläisessä on enemmän tietoa kuin suomenkielisessä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Krenat%C3%B6%C3%B6ri

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Sinänsä kiintoisa uudehko tutkielma Pietarin kaupungin synnystä:

http://www.upress.pitt.edu/htmlSourceFiles/pdfs/97...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Täytyy perehtyä. Kiitos linkistä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Onko muuten Pietarin suhteen sama juttu, kuin Viipurin, jonka ovat mielestään perustaneet suomalaiset, venäläiset ja ruotsalaiset - Nyköpingin linnankellarin historiaesityksessä väitetään näin? Aikanaan muuten sielläkin puhuttiin suomea.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

En ole koskaan kuullut yhdenkään suomalaisen väittäneen, että suomalaiset olisivat perustaneet varsinaisen kaupungin sille suolle, jolle Pietari rakennettiin. Lähistöllähän oli kyllä aiemmin Nevanlinna.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuo "suolle perustaminen" on myös yksi suurista "Pietarinperustamismyytin" osista. Nevan suun kaupunkin sai kaupunkioikuedet 1638, kuten jo edellä totesin. Venäläiset valtasivat sen, saivat hatuunsa linnoituksen ja rakensivat uuden linnoituksen lähemmäs joen suuta, Jänissaareen, jossa se edelleen on. Pietarin alue ei ollut suota, vaan viljelysmaata. Hyvä tutkimus aiheesta on K. Kepsun "Pietari ennen Pietaria", SKS.

Suomaata oli lähinnä Hirvisaaren länsipuoli.

Nevanlinnasta on Pietari-Paavalin linnaan lyhyempi matka kuin mitä Helsinkiä siirrettiin aikoiaan Vironniemeen. Ei sitäkään lueta uuden kapunin perustamiseksi.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #22

Nevanlinna mainitaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1611 eli samana vuonna kun Kustaa Adolf II nousi valtaan. Vuonna 1632 Kustaa perusti kaupungin, mutta täydet kaupunkioikeudet se sai vasta kymmenen vuotta myöhemmin kuningatar Kristiinalta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #41

"De tidigare spridda gårdarna i området byggdes sakta ihop med den framväxande staden. Staden uppfördes kring den grundade fästningen och fick stadsprivilegier den 28 september 1638, vilka förnyades den 20 september 1642. Redan Gustav II Adolf föranstaltade, efter erövringen av kexholmska och ingermanländska områdena, att en stad skulle grundas vid Neva."

http://sv.wikipedia.org/wiki/Nyen

En yleensä suosi Wikipediaa, mutta tällä kertaa se osuu oikeaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Pietari säilyi kuitenkin aina 1930-luvun puoliväliin asti erillisenä venäläisenä merenrantasaarekkeeena inkeriläisten asuttaman alueen kainalossa. Se ei siis ole alunperin venäläistä aluetta lainkaan, kuten ei koko Inkerinmaakaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pietari on rakennettu keskellä Inkerinmaata. Sen alle on jäänyt paljon Inkerin suomalaisten kyliä. Joittenkin lähteiden mukaan Pietarin keskustan alle on jäänyt muistaakseni noin 40 inkeriläistä kylää.

Olen kirjoittanut blogin: "Pietari on rakennettu inkerinsuomalaisten luiden päälle".

Jos kiinnostaa,niin olkaa hyvä! Пожалуйста,если интересует:

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110839-piet...

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #24

Inkerinmaa todellakin kuului Ruotsille 1617-1704. Inkerinmaa oli laaja vuoden 1936 Otavan pienen tietosanakirjan mukaan ja Pietarin alue oli keskuksena. Toki Pietari perustettiin tuon lähteen mukaan 1703, joten tuossa tuntuu hiukan olevan jotain outoa vuosien 1703 ja 1704 tiedoissa. Pietarin perutaminen johti valtavan venäläistämiskeskuksen luomiseen keskelle Inkerinmaan aluetta. Pitää lukea tuo tekstisi vielä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #25

On olemassa teoria, jonka mukaan Inkerinmaa oli osa Laatokanmaata tuhatkymmenluvun lopulla.

Eka kertaa se mainitaan kuitenkin Inkerissä (tarkoitettu Izhoran maa) oli ensiksi vasta kahdestoista luvulla (1164-1181 )

1228 Izhoran maan valtasi Novgorodin tasavalta.

Vuonna 1476 alue Izhoran maa liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan.

Liivin sodan jälkeen, noin 1581 tai 1590 , länsiosassa Inkerinmaata oli osa Ruotsia.

Vuonna 1595 Inkerinmaa palautettiin kokonaisuudessaan Venäjän keisarikuntaan.

Vuonna 1610 - 1613: Inkerinmaa jälleen vallataan ruotsalaisille, joka on vahvistettu Stolbovo rauhansopimuksessa vuonna 1617.

Vuonna 1702 Suuren Pohjan sodan aikana, koko Inkerinmaa palautettiin kokonaan taas Venäjälle, ja vuonna 1703 siitä tuli osa vakiintunutta Pietari kautta Inkerinmaata maata. Kun ruotsalaiset häipyivät iäksi länteen.

Ja 2015 Vapaavuorossa oli suuri mielenkiinto asian tiimoilla.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #25

Vuodet sinänsä ovat lähes oikein, siinä vain on sotkettu erilaisia asioita.

Ensinnäkin, kuten edellä totesin, Pietari I EI perustanut nykyistä Pietarin kaupunkia, vaan sen perusti Ruotsin kuninas 1638 annetulla privileiokirjalla.

Toiseksi, Pietari-Paavalin linnoitusta alettiin rakentaa jo Suuren Pohjan sodan aikana, 1703 alkaen - riippuu vähän siitä, miten "rakentamisen aloittaminen" noissa oloissa lasketaan.

1704 Ruotsin hallinto oli poistunut Inkeristä.

Legitiimisti alueesta tuli Venäjän osa vasta rauhansopimuksen yhteydessä, 1721.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #30

Jos nyt pysytään tuossa Roposen Viipuri-vertauksessa, on kuitenkin syytä muistaa, että Ruotsin Karjalassa sijainneen kauppapaikan, sittemmin linnan ja sittemmin kaupungin nimi on ollut Uiburk, Wiburg, Viborg, Viipuri aina, ihan aina.

Nevanlinnaa sen sijaan ei perustettu Pyhän Pietarin kunniaksi, mutta Pietari Suuren moderni kopio etelän kanavakaupungeista kyllä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #54

Mielenkiintoinen yksityiskohta Viipurin historiasta (itse aiheesta tyystin sivussa) on, että Viipurin linnan perustaminen on seurausta siitä ainoasta historiallisesti todesta "ristiretkestä", joka tehtiin Suomeen (NYKYISEN Suomen alueelle). Viipurin linnan historia on melko analoginen Pietarin kanssa, nykyinen linna rakennettiin "uudelle paikalle", kun karjalaisten vanha linna Ludwigsteinilla oli vallattu ja tuhottu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #54

"Pietari Suuren moderni kopio etelän kanavakaupungeista"

Helsingin empirekeskustaa (Senaatintori rakennuksineen ja kapeat kadut Kauppatorille) kopioitiin puolestaan Pietarista joitakin vuosikymmeniä Pietarin valmistumisen jälkeen. Sillä tavoin se arkkitehtuuri jo siihenkin aikaan tarttui ketjuna paikasta toiseen.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen Vastaus kommenttiin #25

Tuossa tietosanakirjassa mainittu "Pietarin alue" selittyy sillä että Inkerinmaan hallinnollisena keskuksena toimi 1642 kaupunkioikeudet saanut Nyen, jonka alkuna oli linna nimeltään Nyenskans / Nyenschantz / Nevanlinna / Ниенша́нц. (Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Nyenschantz ).

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #35

Kustaa Adolf II tuli valtaan 1611 ja antoi Nevanlinnalle kaupunkioikeudet ilmeisesti 1642, mutta kauppapaikkana se on tunnettu jo 1200 luvulta saakka.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #37

Mitäs minä sanoin...kevennys: testasin muuten ruotsalaisten valmiutta kuljeskelemalla Venäjän laivaston sukellusvenemiesten Telnjushkaan pukeutuneena Nyköpingissä viime syyskuussa, eikä kumma kyllä kukaan tehnyt hälytystä sillä kertaa. Venäjän laivastohan on kuulemma ehtinyt em:n kaupungin polttaa jo nelisen kertaa aikojen saatossa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #37

Kaupunkioikeudet vahvistettiin uudelleen -42, mutta alunperin ne oli myönnetty, kuten sanoin, -38. Kustaa II Aadolf kuoli Lützenissä 1632. Nevan suurkaupunin todellinen perustaja on siis Ruotsin viimeinen suomea osannut hallitsija, kuningatar Kristiina.

Isovenäläiseen legendaan "Nevan Helmen" perustamisesta kuuluu myös kertomus kotkasta, joka laskeutumalla puun latvaan Jänissaaressa osoitti voittoisalle hallitsijalle uuden linnoituksen paikan. Koko myytti Pietarista Pietarin perustajana on syntynyt 1860-luvulla, panslavistisen huuhaahistorioinnin myötä: "Muaballo vanha vjenäljäinjen planjeta on, jonka impberialistit meiltä rjistäneet ovat. A, tagaisin saada pjitää."

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen Vastaus kommenttiin #35

Tarkemmin lukien Wikipediassa 1642 näyttääkin tarkoittavan vuotta jolloin Nyenin kaupungista tuli Inkerinmaan hallinnollinen keskus. Pitäisiköhän suomenkieliselle Wikipedia-sivulle korjata Nevanlinnan kaupungin perustamisvuodeksi 1638? Nyt siellä lukee "Nevanlinna sai kaupunkioikeudet 1642". En ole tutustunut alkuperäisiin lähteisiin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #39

Pidän alkuperäisiä lähteitä tärkeimpinä. Wikipedia ei välttämättä ole sitä. Wikipediaan voi kirjoittaa kuka vain.

Luen Suomen kansan aikakirjaa osa 1. Otavan kustantama teos vuodelta 1927. Siinä on mielenkiintoista tietoa Venäjän synnystä ja suomensukuisten ja slaavien yhteiselosta perustuen Nestorin kuvaukseen (1100-luvulta). Venäjän valtakunta syntyi 862 jälkeen Kristuksen, Siinä luetellaan seuraavia kansoja merjalaiset Rostovissa, vessit (vepsäläiset?) Valkjärvellä, muromaalaiset Muromaasssa. Toisessa yhteydessä Nestori mainitsee venäläisille verovelvollisina tsuudit, vessit, merjalasiet, muromaalaiset, tseremissit, mortvalaiset ja permalaiset. Jemj esiiintyy myös jo varhain venäläisissä kronikoissa ( Nestorikin kuuluu niihin). Tietoa ei ole tarkoittiko se hämäläisiä vai syrjäänejä. Suomensukuisia heimoja oli slaavien rinnalla venäjällä, mutta miten niiden on käynyt ja missä ovat tämän blogin inkeriläiset näissä kronikoissa? Löytyykö kronikoista edes?

Suomen sukuiset heimot olivat asettuneet Keski- ja Pohjois-Venäjän metsiin ja soiden keskelle jo siihen aikaan, jolloin ei ollut vielä edes havaintoja slaaveista. Mistä lie sitten tulivat? Vaikka enää ei havaita jäännöksiä noistsa heimoista noilla alueilla, ko. heimot ovat jättäneet muistonsa maantieteellsieen nimistöön. Mitenkän on Inkerinmalla, onko siellä inkeliläistä nimistöä olemassa?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #45

Olen suorittanut emeritusprofessori Jussilan Venäjän historian cum laude -kurssin Tampereella v. 1978-79. Siellä ainakin opetettiin, jotta nykypäivien nk. isovenäläiset, l. pohjoisvenäläiset, ovat puoliksi slaaveja, ja puoliksi suomalais-ugrilaista alkuperää. Toki mukana on varjagien, so. viikinkien perimää. Tummia slaavejahan näkyy vasta Donin tasalla.
Ruotsihan tulee sanasta ro ja Venäjä tietysti veneestä. Nevan suistoon ja Viipuriin soudettiin.
Venäläiset ovat puoliksi suomalaisia, länteen mentäessä viikinkien perimän osuus nousee. Suomeen on toki jossakin vaiheessa tuotu naisia Euroopasta - viikingithän ymmärsivät jo hyvin, jotta sisäsiittoisuus on pahasta, ja he hakivat punatukkaisia naisia Irlannista Islantiinkin, perimää parantamaan.
Eipä sitä taida suomalaisen ja venäläisen välillä merkittävää eroa olla.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #47

Eikä suommalaisten ja muiden pohjoismaistenkaan välillä eroja juuri lie. Olemme olleet pitkään toistemme yhteydessä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #50

Ruotsissa on aina kivaa, ja Norjassa erikoistunut islantilainen kollegakin ymmärtää meikäläisen suomenruotsin ja stockholmskan sekoitusta.

Muistaakseni kollega Sinuhekin päätyi siihen, jotta ihmiset ovat kovin samanlaisia eri paikoissa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #47

Pekka Roponen kirjoitti:[Venäläiset ovat puoliksi suomalaisia...],

- siihen viittaavat myös venäläisten geenitutkijoitten tulokset. Olen kirjoittanut blogin viitaten tutkimukseen, jonka mukaan todettiin, että geneettisesti venäläiset eivät ole "Itä-slaavilaisia" vaan suomalaisia.

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136349-vena...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #39

Pitäisi. Samoin myytin Pietari I:n perustamasta Pietarista pitäisi vihdoinkin korjata vastaamaan todellisuutta: Kristiinan 1638 perustama Pietarin kaupunki.

minnam ahonen Vastaus kommenttiin #39

Kauranen:

"Pitäisiköhän suomenkieliselle Wikipedia-sivulle korjata Nevanlinnan kaupungin perustamisvuodeksi 1638? Nyt siellä lukee "Nevanlinna sai kaupunkioikeudet 1642". En ole tutustunut alkuperäisiin lähteisiin."

Näin kertoo venäläisten ylläpitämä Saint Petersburg Encyclopedia:

"In 1632, Nyenschantz became a town; in 1638, it received the "Stock Right" (the right for sea trade with foreigners); in 1642, it received Town Rights (for self-government) from the Kingdom of the Sweden, and its emblem was confirmed. At the end of the 17th century, between 2,000 and 2,500 people lived in Nyenschantz (Finns, Germans and Swedes)."

Lähteet tuossa:
Кепсу С. Петербург до Петербурга: История устья Невы до основания города Петра. СПб., 2000;
Сорокин П. Е. Ландскрона, Невское устье, Ниеншанц: 700 лет поселению на Неве. СПб., 2001.

http://www.encspb.ru/object/2804035483?lc=en

Venäjänkielinen wikipedia myös kertoo (toisin kuin suom.)

"В 1632 году на правом берегу Охты, напротив крепости, по приказу короля Густава II Адольфа был основан торговый город Ниен (Ниенштадт). В течение последующих десяти лет королева Кристина (1626—1689) пожаловала ему полные городские права"

Eli 1632 Kustaa II Adolf perusti Nyenin/ Nyenstadtin kauppakaupungin Ohtan oikealle rannalle, linnoitusta vastapäätä. Seuraavan 10 vuoden aikana Kristiina myönsi sille täydet kaupunkioikeudet.

Eli nuo kaksi sivustoa antavat varsin yhdenmukaiset tiedot.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #25

Pietari Suuri perusti kaupungin vuonna 1703,vaikka Suur Pohjan sota (1700-1721) vielä jatkui. Hän oli niin varma voitostaan.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #102

Tai otti jo aiemmin perustetun kaupungin omaan käyttöönsä ja omalle nimelleen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #104

Ei omalle nimelleen vaan apostoli Pietarin kunniaksi,eli Pyhä Pietarin kunniaksi.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Ruotsalainen kartta Nevan suistosta: http://www.aroundspb.ru/maps/before_spb/1701_farw_...
Kartan oikeaan reunaan on merkitty Nyen ja Nyenschantz.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Tässä vähän tarkempi venäjänkielinen kartta. Tämä kartta näyttäisi olevan peräisin vuodelta 1737 tai 1872, mutta esittää Nevan suistoa vuonna 1698. Koska en ymmärrä kartan tekstejä, minun täytyy kysyä: arvasinko oikein? Onkohan kartan piirtäjä käyttänyt lähteenä vastaavaa ruotsalaista karttaa? https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #80

Tämä on tosi hieno kartta ja mielenkiintoista tutustua perusteellisesti, koska se kuvaa ruotsalaisten linnoituksia ennen kuin Pietari Suuri valloitti alueen. "Tilanne" kartassa on vuodelta 1638.

Venäjänkielisestä tekstistä selvisi, että kartta on kopioitu ruotsinkielisistä satamakartoista / merikorteista? vuonna 1737...
Myöhemmin lisään venäjänkielisen tekstin.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Kyllä, tuossa Pietarin laivastomuseossa esillä olevassa pienoismallissa näkyy Nyenskansin linna ja sen takana Ohtajoen itärannalla Nyenin kaupunki.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Inkerinmaan nimi tulee Jaroslavin viisaan vaimon nimestä?

Totta vai tarua?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Käytettävissä olevien lähteiden mukaan se olisi Jaroslavin huomenlahja vaimolleen Ingegerdille. Siitä "Ingermanland", mutta kukapa siitä varmaa osaa sanoa. (Ingegerd ~ Inkeri). Tarinan epäuskottavuutta luo Jaroslavin asema valtakunnassa (Novorodin "Suuriruhtinas" ei ollut valtionpäämies, vaan armeijan ylipäällikkö.).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

The ancient Novgorodian land of Vod was called Ingermanland by the Swedes, Latinized to "Ingria". Folk etymology traces its name to Ingegerd Olofsdotter, the daughter of the Swedish king Olof Skötkonung (995–1022). Upon her marriage to Yaroslav I the Wise in 1019, she was given the lands around Ladoga as a marriage gift. They were administered by Swedish jarls, such as Ragnvald Ulfsson under the sovereignty of the Novgorod Republic.

Tuossa myös nimen taustaa. Löytyi täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Ingria

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #53

Miten tähän keskusteluun kuuluu Votkaland?

Mielestäni on meneillään tosi hieno keskustelu ja esille tuodaan erilaisia seikkoja niiltä ajoilta ja uuttakin tietoa kiinnostuneille.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos Irja.
En huomannut, että olit linkittänyt jo koko Inkerin maan historian, jossa myös nimen tausta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #59

Täällä hiukan lisää vielä historiaa inkerin suomalaisista: Finns made up 41.1 percent of the population of Ingria in 1656, 53.2 percent in 1661, 55.2 percent in 1666, 56.9 percent in 1671 and 73.8 percent in 1695.[8]

http://en.wikipedia.org/wiki/Ingrian_Finns

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #64

Joo, mutta noissa luvuissa "finns" tarkoittaa luterilaista, siis ei-ortodoksia. Mitään tekemistä sillä ei ollut esim. kielen kanssa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #67

Oli sillä tekemistä kielen kanssa, sillä ortodoksi-inkeroiset puhuivat karjalan kieltä (inkeroismurretta), kun taas luterilaiset tulokkaat (inkeriläiset) puhuivat suomea.

Inkeroisten joukkopako Novgorodiin ja Tveriin jätti Inkerinmaan kokonaan luterilaisille valloittajille. Novgorodissa ja Tverissä puolestaan on säilynyt näihin päiviin asti suurin piirtein samantapainen karjalan kieli kuin Laatokan pohjoispuolen ortodoksialueilla puhuttiin Suomessa ennen sotia.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #77

EI sillä ollut, sillä osa inkerikoista kääntyi luterilaisuuteen, jonka jälkeen heidät luetteloitiin "suomalaisiksi". Kirkkokunta oli huomattavasti tärkeämpi tuoloin kuin äidinkieli. Ketä oikeastaan kiinnosti, kuka puhui mitäkin kieltä, kunhan kuului "oikeaan" (mikä milloinkin) uskontokuntaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #79

Osa varmaan kääntyi, mutta marginaalinen osa. Joukkopako etelään oli inkeroisten kohdalla yksi tämän maailmankolkan suurimpia evakko-operaatioita. Suhteessa paljon suurempi kuin viime sodan karjalaisten evakkomäärä. 1800-luvun lopun tilastojen mukaan tverinkarjalaisia oli vielä jopa 400.000.
Makaaberisti todeten voidaan siis sanoa, että myös Viola on imperialististen valloittajien jälkeläisten edustaja. ;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #82

Kyllä liioittelet, Juha Kuikka!

Eikös 400'000 karjalaista joutunut evakkoon ?

En muista mistään tuollaista tverinkarjalaisten määrää?

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A2%D0%B2%D0%B5%D...

Wikipedia kertoo vuodelta 1670 oli noin 25-30 tuhatta...ja 1926 väestölaskelman mukaan 140'567 henkilöä.

[...että myös Viola on imperialististen valloittajien jälkeläisten edustaja. ;)],

Mitäs minä olisin voinut silloin tehdä?:( Olin Ruotsin kuninkaan alainen. Hän ei olisi sitten rakentanut minulle/meille niitä yli 30 luterilaista kirkkoa! Ajattelepa!:(

Lue vaikka blogini "Inkerin kirkko ja Ruotsin kuninkaat":
http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/15...

Ettei sinulla olisi niin synkkiä ajatuksia "imperialististen valloittajien jälkeläistä" kohti, niin kuuntelepas tverinkarjalaisten tyttöjen laulua rakkaudesta,ehkä se lievittää hieman sinun makaaberismia!

https://www.youtube.com/watch?v=bxlV6UQ9QFU

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #83

Et huomannut hymiötäni ... ;)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #84

Huomasin kyllä.

Ehkä sinä, et ymmärtänyt kömpelöä huumoriani!;)

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #83

Olisiko tällä jotain tekemistä Inkerinmaan kanssa: Nestor kertoo, että "varjagit" perustivat valtakuntansa kaikki kolme pääkaupunkia itämerensuomalaisten alueelle, yhden Irboskaan (ven. Izborsk, Eestin ja nykyisen Venäjän rajaseudulla).

http://opsti.japo.fi/capitals.htm

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #97

Irja, kiitos linkistä. Iso määrä materiaalia ja mielenkiintoinen. Vaatii aikaa perehtymiseen, mutta kun mainitsit venäläisen Izborsk-kaupungin, niin tässä hieman siitä.

Venäjänkielisiltä sivuilta löytyy paljon materiaalia. Izborsk -nimi mainitaan kronikassa vuodelta 862. Linnoitusta alettiin rakentaa vuonna 1330... Izborsk on yksi vanhimmista Venäjän kaupungeista.

Vuodesta 1510 Izborskista yhdessä Pihkovan kanssa tuli Moskovan hallinnon alainen alue ja vuodesta 1708 Izborsk ja Pihkova oli määrätty osaksi Inkerin maakuntaa...

http://www.archive.pskov.ru/node/722

Youtube-videossa näkyy miten nykyisen Izborskin kaupungin asukkaan esittävät muinaisaikojen tapoja ja pukeutumis- kuin myös taistelun- ja juhlimisen malleja... kunnioittaen omaa historiaansa.

https://www.youtube.com/watch?v=-mVZlVOy4z8

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #82

Historiallisesti tuo "joukkopako" ei ole aivan noin yksinkertainen asia. Yksi syy oli kaskiviljely, joka vaati jatkuvasti uutta maata. Venäjällä sitä oli, ja sinne oli hyvä mennä, koska se oli ortodoksista aluetta.

Uskonnon merkitys näkyy hyvin siinä, että tehdyn rauhansopimuksen mukaan molemmille uskontokunnille taattiin uskonrauha. Kirkkokuntien perinteiseen tapaan molempien osapuolten papit kuitenkin rikkoivat sopimuksen melko nopeasti ja alkoivat painostaa väestöä "oikeaan uskoon", kumpikin tahollaan. Koska hallinto oli luterilaista, ortodoksit muuttivat pois Mitään varsinaisia järjestettyjä vainoja ei syntynyt, ja savakot ja äyrämöiset muuttivat lähes tyhjille alueille. Se, että kyse oli pitkästä prosessista eikä vaninosta näkyy siinä, että vahva inkeroisasutus jäi alueelle.

Tverin karjalaisten suuri määrä johtuu väestönkasvusta, ei vastaavan kokoisesta massamuutosta, "evakko-operaatiosta".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #90

Jouko Heyno kirjoitti:[Historiallisesti tuo "joukkopako" ei ole aivan noin yksinkertainen asia. Yksi syy oli kaskiviljely, joka vaati jatkuvasti uutta maata. Venäjällä sitä oli, ja sinne oli hyvä mennä, koska se oli ortodoksista aluetta.],

- mutta monet lähteet antavat kuvan että se oli "joukkopako". Itsekin olen "levittänyt" tällaista tietoa blogeissa ja tilaisuuksissa, jossa puhutaan inkeriläisten historiasta ja liikutaan siinä aikakaudessa.
Kukapa sitä tilannetta nyt niin tarkkaa voi tietää?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #91

Yksi hyvä lähdemateriaali on Ruotsin valtakunnan verokirjat, jotka ovat melko tarkasti pidetyt.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #93

Ok.
Varmasti niin on, mutta kuka pääsee selailemaan niitä verokirjoja?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #94

Kyllä ne ovat ihan julkista aineistoa. Metsästäminen kannattaa aloittaa Valtionarkistosta ja Helsingin Yliopiston kirjastosta. Neuvoja kyselemällä pääsee eteenpän. Varmasti voivat neuvoa valmiita tutkimuksiakin.

Onnea etsintään!

PS: Yritän etsiä tutkimuslähteitä, mutta tässä voi mennä vähän aikaa...

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #103

Vuosi 1703, Sijainti: tut.salin 1. kaappi oven vieressä, alin laatikko!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #105

Kiitos, Ari!
Tosi tarkat ohjeet. Ei ihan oven vierestä kuitenkaan, mutta alin laatikosta löytyi vuosi 1703! :)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #103

Kiitos paljon!
Tästä linkistä ja muistakin kommenteista on muodostunut ainakin minulle kokonainen encyclopedia. Voin piipahdella tarkistamaan tietoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #106

Joo, ja paitsi, että noiden arkistojen henkilökunnan ihan virkavelvollisuuksiin kuuluu auttaa ja vastata kysymyksiin, heillä on siihen myös paitsi taito, myös kyky, koska arkistohenkilökunta on yleensä aidosti kiinnostunutta työstään.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ari Alsio.

Inkerin maan nimestä versioita:

Yksi niistä liittyy Inkereen jokeen tai Inkerijoki, joka on Nevan eteläinen sivujoki Leningradin alueella Venäjällä, joka virtaa keskellä Inkerin maata. Joki saa alkunsa Hatsinan piirissä lähellä Skuoritsan kylää ja se virtaa Leningradin alueen Hatsinan ja Taitsan piirien sekä Pietarin kaupungin Kolpinon piirin läpi. Joittenkin lähteitten mukaan joki sai nimensä inkeroisista, jotka asuivat täällä alueella.

Toinen versio kertoo, että alue sai nimensä ruotsalaisen prinsessan Ingergerd nimestä kun Jaroslav Viisas vuonna 1019 otti hänet vaimoksensa ja lahjoitti hänelle ison alueen Laatokan järven ympärillä.

Kolmannen version mukaan nimi olisi tullut Ryrikin pojan ruhtinas Igorin (Ingoria...) nimestä.

Tarua vai totta? Ainakin joki virtaa siellä edelleen. Jaroslav Viisas otti vaimokseen Ruotsin prinsessan Ingergerdin. Ryrikin poika Igor hallitsi myös jossain vaiheessa näitä maita.
Ingergerdin aikana Inkerin maasta tuli Ingermanland,ruotsalaisittain.

Nyt on tullut muotiin ainakin Venäjällä nimi: ИНГРИЯ / Inkeri.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Herääkin kysymys, kumpi oli ensin joen nimi vaiko Inkerinmaan nimi?

Noista epäilyistä tuo Jaroslavin vaimon nimen käyttäminen miellyttää eniten minua, minä pidän siitä kiinni olkoonpa asia muuten kuinka tahansa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #61

Kumpi oli ensin muna vai kana? Kai sama kysymys tässä joen ja maan nimessä.

Tässä olisi se kaunotar Ingegerd / Ингигерда venäjäksi.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/9...

Et turhaa tykännyt! Jaroslav Viisas sai kauniin ja myös viisaan vaimon...

https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98%D0%BD%D0%B3%D...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #65

Kuten sanottu, tarinan siirtää kuitenkin tarinoiden ja satujen joukkoon (ilmeisesti) se tosiasia, että Jaroslav oli Novgorodin suuriruhtinas, ei valtionpäämise, vaan armeijan ylipäällikkö. Novgorod oli tasavalta, jossa kaikki kansalaiset olivat vapaita ja (miehet) äänioikeutettuja. Inkerinmaa ei ollut Jarsolavin annettavissa, kenellekään.

Novgorodin hallintojärjestelmään kuului, että suuriruhtinaalla ei mm. ollut oikeutta astua kaupunkiin ilman lupaa.

Näyttääkin siltä, että nimen "Inkeri" etymologiaa tulee tutkia vatjalaisryhmän murteiden historiasta, joihin ilmeisesti myös "ishori", "inkerikko" kuuluu (vs. äyrämöiset ja savakot, jotka ovat mamuja). Vatjalaiset ovat muutoinkin mielenkiintoinen kansa, kaukokauppaa käyneitä ihmisiä, joiden vaikutus levisi Suomeen Kokemäenjoen laaksoon ja näkyy selvästi mm. nimistössä ja murteessa. "Inkere" löytyy niin Laukaan läheltä kuin Suomestakin, ja Laukaakin sekä Inkeristä että Suomesta.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #66
Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #69

Voisitko vähän selventää? Tämä oli uusi tieto ainakin minulle.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #70

Kun olin tekemässä Wärtsilän raja-aseman tax-free myymälää vuonna 1992 tai jotain, niin venäläisten työntekijöiden joukko oli kirjaavaa. Siellä oli komennusmiehiä aina Kostamusta myöten. Kerran tuli yksi helevetin iso karju, jonka katseesta jo saisi Suomessa hullunpaperit.

Mies oli traktori- kautta kurottajakuski ja sanoivat hänen olevan suomen sukuinen, mutta ei osannut juurikaan puhua suomea.

Yksi päivä tämä iso mies lähestyi minua ja kajautti kurkkunsa täydeltä, että L A U K A A !

Hyvä ettei mennyt huonot minulta housuun, mutta mies huusi uudestaa, että L A U K A A! Kun en vieläkään ymmärtänyt, hänen kaverinsa joka osasi suomea enemmän sanoi, että se tarkoittaa kauppaa, ja me tämä paikka on laukaa, eli kauppa.

Sitten puristimme toistemme käsiä eli kättelimme. Sen ison miehen käsi oli kuin kaksi Mauno Koiviston kättä yhtensä. Mies oli kuitenkin hyväntahtoinen, eikä puristanut minua liikaa.

Sana jäi kovasti mieleeni, koska mummoni sisko asui Laukaassa ja olen itsekin asunut siellä Äijälän kylässä.

En ole tarkistanut sitä mistään muualta, niin selvästi se silloin minulle sanottiin. Jossainpäin Karjalaa laukaa tarkoittaa siis kauppaa, niin uskon.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #70

laukkaI s.

kauppa, puoti.
loattih lafkoin mieheh i ruvettih kaupittšomah. Vitsat | laukka. Pistoj Vuokkin Repola Paatene Suistamo | akka mänöy laukkah. Uhtua | mie oššin laukašta paĺĺašpötšön (samovaarin). Tunkua | laukalla torguittšou. Rukaj | regikeĺin tulduo (pyydetyt linnut) viijäh kod́ih da myyväh laukkoih. Poraj | laukam paĺtšad hyllyt on täyvet tavaroa. Suoj | katuškań(e) lankarulla ostuatšou laukašta. Tver | laakka. Tihvinä | kupsu laukas torguittšoo. Tulemaj | häi om bohattu, laukkoa pidäy. Säämäj | pyhänpään on laukku salvas. Vitele | laukas torguit̀šou. Nek-Riip

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #73

Kiitos. Mielenkiintoista, täytyypä tutustua.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #73

Ehkäpä se mies huusi LAFKA - ЛАВКА. Vaikka kirjoitetaan ЛАВКА, mutta lausutaan lähempänä F/Ф-kirjainta ЛАФКА.Jotkut sen F/Ф-kirjaimen niin kuin nielevät. Eli hän saattoi etsiä pientä puotia!?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #85

Hyvä havainto. Kun vielä muistaa, että sekä suomen "Laukaa" että inerkin "Laukaa" ovat vanhoja toponyymejä, vaikuttaa tuo "laukku" nk. kansanetymologialta.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #85

Lafka on myös suomenkielessä esiintynty slangisana tarkoittaen. Tässä vielä lisää merkityksiä: lafka
(arkikieltä) liike- tm. laitos, työpaikka, firma, putiikki. esim. Hoiti yksin koko lafkan.

Oka, joka on joki, on myös sanana joki. Siitäkö suomenkieleen tuli sana joki, jostakin sellaista olen lukenut, mutta lähdettä en nyt löydä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #96
Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #66

Kommenteista näkyy, että olette paljon tutkineet näitä juttuja niin Pietarin kaupungin perustamista kuin myös muutenkin Venäjän historiaa. Suuresti arvostan mielipidettänne,mutta Pietari kaupungin perustamisesta väite, että se olisi ollut jo vuonna 1638? Täytyy hankkia tuo mainitsemasi K.Kopsun kirja "Pietari ennen Pietaria". Kiitos vihjeestä.

Mitä sanoisitte vepsäläisistä, joilla on pohjoismaiden mallin mukainen lippu?
Miksi moinen?

http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thum...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Veps%C3%A4l%C3%A4iset

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #71

Kovin vanhahan tuo lippu ei ole, mutta jos Ruotsin ja Suomen liput asetetaan päällekkäin, tuollainen siitä tulee.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #75

Siinä lienee idiksenä vähän sama kuin Inkerin lipussa, poliittisen ja kulttuurisen Pohjoismaat - yhteyden korostaminen (ja luominen).

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #65

Izhora on Pietarin eteläpuolella leviävän Inkerinmaan vanha nimi. Se on Venäjällä käytössä vieläkin. http://opsti.japo.fi/capitals.htm

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Wikipediasta löysin linkin Nyenin (Nevanlinnan) kaupungin asukkaiden sukunimiluetteloon. Arvaan että suuri osa suomalaisen sukunimen omaavista muutti kaupunkiin ympäröivältä maaseudulta, koska suurin osa luettelon suomalaisista sukunimistä on samoja kuin Savossa ja Karjalan Kannaksella, mistä savakot ja äyrämöiset muuttivat Inkerinmaalle 1600-luvulla. Länsi-Kannaksen ja Savon asukkailla oli samoja sukunimiä, ja onpa moni savolainenkin sukunimi saanut alkunsa Viipurin Karjalasta. En tunne eroja äyrämöisten ja savakkojen sukunimissä. Tässä tietoa savakoista http://fi.wikipedia.org/wiki/Savakot ja äyrämöisistä: http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84yr%C3%A4m%C3%B6... . Veijo Saloheimo on julkaissut kirjan viipurinkarjalaisten sukunimien esiintymisistä arkistolähteissä: http://www.kirjaseuranta.fi/kirjasto/S/Saloheimo_V...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos linkeistä!
Savakot ja äyrämöiset kiinnostavat!Luulen olevani savakko.Tässä blogissa olen saanut tosi paljon ja monipuolista uutta tietoa, vaikka en ole ehtinyt vielä perehtyä kaikkiin kommentteihin!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Tässä vielä mielenkiintoista Inkerinmaan kultuurista ja Larin Paraskesta. Vanhan ja Uuden suomalaisen kulttuurin kohtaaminen Inkerinmaalla

Kalevalan ilmestyminen 1849 oli vapauttanut suomalaiset ruotsalais-saksalaisen propagandan kahleista. Vasta heräämässä olevan kansallisen uuskulttuurin piirissä syntyi valtava innostus etsiä ne tuhotun kulttuurin jäänteet, jotka vielä olivat tallella. Mutta löytyisikö enää mitään? Mutta sehän ei ollut vaikeaa. Kun kiinnostus asiaan oli herännyt, laulajia kyllä riitti.

Laatokan rannalla Sakkolassa luterilainen pappi Aldolf Neovius tapasi vuonna 1887 maalaismuijan, joka oli saattamassa sokeaa maalaisnaista papin luo virkatodistusta hakemaan. Neovius huomasi köyhän maalaisnaisen kyvyt, ja laulatti tätä pari vuorokautta. Tämän ensitapaamisen jälkeen Neovius ryhtyi systemaattisesti kirjoittamaan muistiin löytämänsä runolaulajan lauluja. Neovius oli osunut Inkerin lauluperinteen kultasuoneen.

Neoviuksen löytö, Larin Paraske, oli tullut Suomen Karjalaan Venäjän vuonna 1700-luvun alussa valloittamalta Inkerinmaalta. Inkerin kansa oli joutunut maaorjuuteen, sillä Venäjän hallitseva luokka, venäläiset, eivät osanneet, eivätkä pitäneet arvolleen sopivaksi tehdä työtä. Maaorjia kohdeltiin tavalliseen raakalaisten tapaan. Inkerin neitosten miltei ainut tapa välttää venäläinen maaorjuus oli avioitua Suomen suomalaisen kanssa ja muuttaa Suomeen. Myös Larin Paraske (1833-1890) oli käyttänyt tätä konstia, vaikka silläkin oli hintansa. Larin Parasken mies Larilan Kauri (ven. Gauriil Stepanov) oli vanha, sairaalloinen pientilallinen, jota laulaja sai sekä hoivata, että ruokkia tekemällä pienen maatilan työt melkein yksin.

Larin Paraske oli syntynyt Inkerin Lempaalan pitäjän Miskulan kylässä, jossa valtaosa asukkaista oli ortodoksisia karjalaisia eli inkerikkoja. Muiden paimentyttöjen keskuudessa hän oppi laulamisen taidon. Vuosikymmenien kuluessa Larin Parasken muistiin oli tarttunut yli tuhat kolmesataa runoa, noin 3000 arvoitusta ja sananlaskua sekä epämääräinen määrä itkuvirsiä ja muuta muistitietoa. Kun 34-osainen Suomen Kansan Vanhat Runot painettiin, mukaan pääsi 32000 Larin Parasken säettä.

Suomen parhaat maalarit, Albert Edelfelt ja Eero Järnefelt, kuten myös monet muut, maalasivat Larin Parasken muotokuvan ja Jean Sibelius kirjoitti muistiin hänen sävelmiään. Mutta pyyteetön laulaminen ei elätä. Vuonna 1899 hänen kotinsa myytiin pakkohuutokaupalla 200 markan verorästien takia ja vasta se herätti kulttuurin vartijoiden omantunnon. Suomalaisen Kirjallisuuden Liitto myönsi hänelle 100 markan vuotuisen apurahan. Kun vielä Larin Parasken oma poika osti pakkohuutokaupassa myydyn pirtin takaisin äidilleen, saattoi runolaulaja viettää viimeiset kolme elinvuottaan varsinaista nälkää näkemättä.

Inkerinmaan runolaulajat eivät olleet ammattilaisia. Laulaminen oli osa kulttuuria, jonka arvoa ei rahassa mitattu. Eikä Larin Mikitantytär ollut Inkerinmaan ainut ihmelapsi. Runojenkerääjien arkistoihin kerätyt laulut ovat kirjoitettu muistiin yli 1200 Inkerinmaan laulajalta. Inkerinmaan laulajien vaikutus tuntui tietysti myös venäläisten keskuudessa. Inkerinmaalainen, vuonna 1758 Lambovon kylässä syntynyt Arina Rodionovna joutui imettäjäksi Aleksander Pushkinille ja kasvatti holhokistaan runoilijan.

Kuva: Larin Parasken patsas Hesperian puistossa Helsingissä

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Taneli Europaeus,Elias Lönnrot ja H. A. Reinholm on hieman "tuttuja", mutta Adolf Alarik Neoviuksesta en tiennyt.Neovius löysi Larin Parasken,niin kuin kirjoitat.Larin Paraske kuitenkaan ei ollut inkeriläinen vaan inkeroinen.

http://urhoklubi.net/images/Vanhan_kansan_suusta/L...

Inkerin suomalaiset ovat laulava kansa:

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/17...

Runoilija, sanomalehtitoimittaja ja akateemikko V. A. Koskenniemi:
”... suomalaisen muinaisrunon piirissä on pienen Inkerin osuus niin suuri, että se käsittää runsaan neljänneksen kaikista talteen kirjatuista runoaarteista ja nimenomaan lyyrisen runouden alalla on tämä Inkerin edustus vieläkin huomattavampi. Syyllä on kansanrunouden tutkija voinut väittää, että inkeriläiset kokoelmat ovat olleet niin rikkaat, että jos sellainen runoaarre tavattaisiin muulla eurooppalaisella kielellä, se olisi tutkijain yleisen huomion ja ihailun esineenä ... kansojen arvoa ja merkitystä ei suinkaan mitata lukumäärän perusteella.”
Olisiko Kalevala oleellisesti erilainen jos siitä puuttuisi Inkeristä oleva Kullervo. Samalla meiltä puuttuisi Kullervo-sinfonia, Kullervo-taulut, näytelmät ja paljon muuta." [Toivo Flink].

-Aleksander Pushkinin kasvattajan Arina Rodionovnan talo on säilynyt ja siinä on pieni, mutta arvokas museo.

http://www.ipetersburg.ru/media/block_image_elemen...

http://autotravel.ru/phalbum/90201/191.jpg

Kiitos kommentista.

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen

Tämän runonlaulajan etunimi oli Paraske (alkujaan Paraskeva). Siis Paraske Mikiitantytär. Häntä kutsuttiin Larin Paraskeksi miehensä kotitalon, Larin eli Larilan mukaan. Nämä tiedot poimin nettisivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Larin_Paraske

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Lainasin linkistäsi:

"...Sakkolassa apupappina toiminut Adolf Neovius ryhtyi vuonna 1885 keräämään seudun kansanrunoutta...Tavattuaan Larin Parasken vuonna 1887 Neovius ryhtyi järjestelmällisesti tallentamaan hänen runovarantoaan.Parasken ja Neoviuksen yhteistyö jatkui vuodesta 1887 vuoteen 1894 ja tuotti laajimman yhdeltä ihmiseltä kerätyn kalevalamittaisen runoaineiston...

Innoitusta etsiville KARELIANISTILLE taiteilijoille tarjoutui näin mahdollisuus tavata aito runonlaulaja. Paraskesta muodostui KAIKKIEN KARJALAISTEN RUNOLAULAJIEN ja itkijänaisten symboli."

Kirjoitin blogin "Karelianismi", enkä silloinkaan kohdannut nimeä Adolf Neovius, joka löysi Larin Parasken!?

http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/17...

Larin Parasketa pidetään myös "INKERIN LAULUEMONA"!
Kiva,että Larin Paraske syntyi Lempaalan pitäjän Mäkienkylän Miskylässä Pohjois-Inkerin järvialueella Venäjällä. Sieltä päin minuunkin juureni ovat...ja se synnyttää sympatiaa Häntä kohti.

Kiitos kommentista!

Käyttäjän EeroMJKauranen kuva
Eero M. J. Kauranen Vastaus kommenttiin #115

Neovius-suku liittyy toiseenkin keskustelunaiheeseemme eli Nyenin (Nevanlinnan) kaupunkiin. Osa Neovius-suvusta muutti sukunimekseen Nevanlinna 1900-luvun alussa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Neovius%E2%80%93Nevan...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #116

Onpa hieno suku!!!
Jopa löytyi venäjän kielen ja kirjallisuuden tuntija, opettaja ja suomentaja.
Raija Nevanlinna (o.s. Rymin) teki elämäntyönsä venäjän kielen opettajana, venäläisen kirjallisuuden suomentajana ja esittelijänä sekä venäläisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tulkkina.
– Raija oli venäläisestä kulttuurista hyvin innostunut. Hänellä oli loistava kielitaito sekä monipuolinen venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemus.

http://www.helsinki.fi/insight/ajankohtaista/uutis...

minnam ahonen

Viola,

Inkerin Laukaa-paikannimen etymologiasta löysin osapuilleen kaksi "virallista" linjaa

1. Laukaa on itämerensuomalaista alkuperää.

Kielitoimistomme
http://www.kotus.fi/nyt/viikon_vinkki/vinkkiarkist...

Rahkonen 2011 wikin lähteenä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Olhavan_t%C5%A1uudit#...

Myös Lomonosov pani jo merkille:
http://opsti.japo.fi/capitals.htm
"Tästä syystä monien kylien ja jopa jokien, kaupunkien ja kokonaisten maakuntien nimet Venäjällä ovat tsuudilaista perua, mikä erikoisen selvästi pohjoisilla ja itäisillä seuduilla on tähän päivään asti nähtävissä."

2. Laukaa on lainaa varhaiskeskislaavista.

('lug' > matala paikka, niitty, pelto, suo, kuoppa...). Venäläiset kutsuvat nykyisinkin Laukaa-jokea Lugaksi . Oletus perustuu äänteiden ja kirjoitusujen/paikanimien vertailuun.

s.7 tässä.http:
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/eng/Confere...

Lisäksi myös indoeurooppalaisia vaikutuksia on pohdittu. Mm. Latviassa ja liettuassa 'lauks'/'laũkas' tarkoittaa peltoa. Mikä tulee merkityksessä lähelle tuota venäjän lug-sanaa.
http://bit.ly/1PorOoC

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos linkeistä!

Mielenkiintoista tuo Lugajoki-Laukaa joki. Venäjäksi kuitenkin lausutaan pitkällä u-lla, vaikka kirjoitetaan yhdellä u-lla.Eli paino on kirjaimella "U"
Jos lausutaan Luga, niin venäläinen voi ymmärtää "niityt".

[...Lugajoki (Луга) itäisellä Inkerinmaalla virtaa inkerikkojen ja vatjalaisten perinteisten asuinalueiden läpi Itämereen...],

- Kyllä. Mutta asuin joskus niillä seuduilla ja opiskelijoitten kanssa olimme retkellä monesti, mutta en tiennyt nimen historiaa! Ne ajat palasivatkin mieleeni.

Netistä löytyi pieni mainos video niiltä seuduilta:

https://www.youtube.com/watch?v=5uUvPl1toyg

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kaunis kiitos kaikille tämän blogin keskusteluun osallistuneille!

Näin lopuksi sopii mielestäni Krenatöörin marssi:

https://www.youtube.com/watch?v=M3hRGhJMjj4

Oikein hyvää kevättä kaikille!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset