*

Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Vuohi – Köyhän lehmä

  • Berta-mummo ja Dunja-kili
    Berta-mummo ja Dunja-kili
  • Jasha ja Njusha
    Jasha ja Njusha
  • Villivuohi
    Villivuohi
  • Janina ja kilit
    Janina ja kilit
  • Vuohi kiinalaisessa horoskoopissa
    Vuohi kiinalaisessa horoskoopissa
  • Vuohi – Köyhän lehmä

Vuohi on vanhin lypsettävä kotieläin. Ihminen on pitänyt vuohia jo 7'000 mahdollisesti jopa lähes 9'000 vuotta. Ne antoivat ihmisille maitoa, voita, juustoa ja lihaa. Vuohentaljoista tehtiin vaatteita ja pukinkarvoista köyttä. Vuohi on kehittynyt villivuohesta, eli besoaarivuohesta,joka elää Euraasiassa alueella, joka ulottuu Anatoliasta ja Kaukaasiasta aina Afganistaniin ja Pakistaniin saakka.

Vuoheen liittyy erilaisia legendoja

Erän legendan mukaan, jumalallinen vuohi Amaltei oli imettänyt Zeus Thundererin. Hippokrates paransi ja nosti jaloilleen vuohenmaidolla vakavasti sairastuneita tuberkuloosista. Avicenna uskoi myös että vuohenmaito on ihmelääke vanhuuden heikkouteen.

Vuohi Suomessa

Vuohet tulivat Pohjoismaihin myös jo noin 4000 eaa. Tästä kertoo esimerkiksi se, että sanat vuohi ja paimen ovat vasarakirveskulttuurin peruina Suomeen tulleita balttilaisia tai arjalaisia lainasanoja.

Vuohia on Pohjolassa ollut suunnilleen yhtä kauan kuin lampaita, mutta ainakin keskiajalla vuohen suosio oli uskonnollisista syistä vähäinen. Kristinusko toi mukanaan huonon maineen vuohille. Raamatusta on peräisin sana syntipukki, ja ajatus siitä, miten viimeisellä tuomiolla pahat vuohet erotellaan hyvistä lampaista. Itse paholainenkin kuvattiin sarvekkaaksi ja pukinsorkkaiseksi, joten ei ole mikään ihme, jos vuohia ei keskiajalla juurikaan arvostettu.

Vuohen maito

Olkoon niin tai näin, mutta vuohen maidolla on terveysvaikutuksia.

Esimerkiksi vastalypsetyssä vuohenmaidossa on jopa antibakteerisia ominaisuuksia, se lisää veren hemoglobiinia. Vuohenmaito muistuttaa lehmänmaitoa, mutta erilaisen koostumuksensa ansiosta se sopii useimmille laktoosi-intolerantikoille ja monille maitoallergisille. Maailmanlaajuisesti vuohenmaitoa juodaan enemmän kuin lehmänmaitoa. Vuohenmaidossa on vähemmän huonosti sulavaa, sakkautuvaa kaseiinia kuin lehmänmaidossa, mutta vesiliukoisen, helposti sulavan heravalkuaisen osuus on vastaavasti huomattavasti suurempi kuin lehmänmaidon. Vuohenmaito on valkuaiskoostumukseltaan lähellä äidinmaitoa.

Vuohi – köyhän lehmä

Köyhempi väki on kuitenkin aina pitänyt vuohia, koska ne ovat lehmiä vähäruokaisempia ja selviävät karummissa olosuhteissa. Vuohille kelpaa ravinnoksi vaikkapa koiruoho, karkea olki, rikkaruoho, puun kuori... mutta kelpaa myös apila ja piharatamo.

Maapallolla arvioidaan olevan noin 480 miljoonaa vuohta. Erittäin paljon vuohia on Intiassa, Kiinassa ja Turkissa. Valinnan kautta on myös syntynyt erilaisia vuohirotuja: maito-, liha-, turkis- ja kääpiörotuja. EU:n tärkeimmät vuohimaat ovat tänä päivänä Kreikka, Espanja, Italia ja Ranska.

Suomessa kahden vuohen piha ei ole maalla harvinaisuus, mutta kokonainen vuohitila on. Täällä on vain muutama sata vuohitilaa, eikä vuohenmaitoa ole yleisesti saatavana.

Neuvostoliitossa vuohi oli kovin suosittu. Edesmennyt tätinikin piti vuoheja jopa siirtolaisena Pihkovan alueella ja sitten vielä ennen Neuvostoliiton romahtamistakin. Ei ollut mahdollista pitää lehmää, niin vuohet, tai kuten meillä sanottiin kilet, auttoivat pärjäämään vaikeinakin aikoina. Nykyään vuohet taitavat olla suosiossa Venäjän maaseudulla. Sain Inkeristä päin kertomuksen erältä toimittajalta, joka kertoo inkeriläisestä Berta-mummosta joka pitää tänä päivänäkin kilejä.

Juokaa vuohen maitoa ja pysykää terveenä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vanhana vuohitilallisena on pakko antaa täydet suositukset ja pisteet Violalle. Ja tuo viimeinen kuva pukista on uljas kuin meillä ollut Tähti-pukki.

Vuohen maitoa on tehty juustoksi, jäätelöksi ja voiksi, paljon muuksikin esim, jugurtiksi.

Herasta keitettiin joskus myös Mes-juustoa, sen maku oli ovelan kivennäismäinen, ja siihen tuli himo.

Myös vuohen liha on aivan hyvää, vaikka ei se lampaan lihaa päihitä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ari,oletkin asiantuntija! Kiitos suosituksesta ja pisteestä.

Jossain vaiheessa vuohen maidolla ja lihalla me pärjäsimmekin mukavasti silloin kun oli mahdollisuus pitää vuohia. Kotioloissa valmistimme myös rahkaa. Ei meillä isoa karjaa ollut. Parhaimmillaan 5-6 vuohta lukuun ottaen pienetkin kilet.

Youtube:ssa näkyy esim.karjan määrä ja nykyteknologia :

https://www.youtube.com/watch?v=WIPr5c-K07A

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Siistii touhuu! Hyvä että jossain tuokin homma osataan ;-)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sari Laitinen, kiitos suosituksesta!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Mukava kirjoitus, Viola! Kiitos siitä. Kuten varmasti tiedät, aiemmin vuohen yleisnimitys neuvostokansan keskuudessa oli Сталинская корова (stalinin lehmä) yksinkertaisesti siitä syystä, ettei lehmän yksityispitoa sallittu. Myöhemmin lehmiä sai pitää.

Myös lampaista saa hyvää maitoa ja on olemassa useita lammasrotuja juuri maidontuotantoa varten. Tässä muutamia sveitsiläisiä maitolampaita:
https://www.schweizerbauer.ch/images/32859_1.jpg

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ilmari.
Kyllä tiedän nimityksen stalinin lehmät.Lehmän pitoa ei sallittu. Muutenkin lehmä oli kallis ostaa ja oli kielletty paimentaa valtion pelloilla ja "lyödä" heinää ravinnoksi.

En kuitenkaan koskaan kuullut, että niin olisi nimitetty naisia. Niin kuin kirjoittaa Sofi Oksanen romaanissa "Stalinin lehmät" : "...nimi viittaa siperialaisiin vuohiin, joita virolaiset kutsuivat Stalinin lehmiksi, mutta myös naisten halventavaan nimitykseen. Oksasen mukaan naisen kehoon kohdistuvaa ”painofasismia” ja ”läskifobiaa” voi verrata totalitarismiin...".

Nimitys naisten kohdalla on yksityisen henkilön keksintö!

Kiitos kommentistasi!

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Itse en ole ottanut Oksasen tekstiä kovin vakavasti vaikka hän itse niin näyttää tekevän.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #9

He henkilöt, jotka eivät mitään tiedä Neuvostoliitosta, ottavat hänen sanomansa vakavasti. Varmasti tämäkin otsikko "Stalinin lehmät" myi hyvin kirjaa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Äitini muisteli aikoinaan, että hänen ollessaan lapsena vankileirillä Kontupohjan lähellä talvisodan aikana sieltä sai leirikaupasta ostaa metsätyöpalkalla vuohenmaitoa. Aina ei ollut sitäkään, mutta lehmän maitoa ei kertaakaan koko aikana.

Vuohi on muuten juuri nyt ajankohtainen eläin, sillä Kiinassa vaihtuu tällä hetkellä "hevosen vuosi" "vuohen vuodeksi". Kiinalaista vuosikalenteria käytetään monissa paikoin Aasiassa myös Kiinan ulkopuolella, joten asia koskettaa melkein 30%:a maailman väestöstä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Sellaista joutui Äitisikin kokemaan! Vankileiri ja metsätyöt! Vuohenmaito varmaan auttoi hieman pärjätä siellä.

Venäjällä, siis Neuvostoliitossa vuohenmaitoa etsivät yksityisiltä vuohen kasvattajilta henkilöille, jotka sairastivat tuberkuloosia tai muuten sairaille lapsille. En muista että kaupassa olisi koskaan ollut myytävänä.

Mitä tulee "vuohen vuoteen", niin ne jotka ovat syntyneet sen merkin alla, niin kiinalaisen horoskoopin mukaan "... vuohi on perusluonteeltaan diplomaattinen ja toiset huomioon ottava. Sosiaalisen luonteensa vuoksi vuohella tärkeä rooli ystävyyssuhteiden ja työilmapiirin ylläpitäjänä...He kykenevät suhtautumaan äärimmäisen kärsivällisesti vaikeisiinkin tilanteisiin ja ovat hyviä neuvottelijoita ja sovittelijoita...Vuohet haluavat olla luotettavia ja toisista ihmisistä välittäviä, he auttavat ystäviään henkisesti ja taloudellisesti...".

Näinä aikoina tarvitaankin erityisesti hyviä diplomaatteja,neuvottelijoita ja sovittelijoita.
Kiitos kommentista.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Serkullani oli vuohia ja olen hänen luonaan saanut lypsää vuohta. Hän järjesti minulle myös syntymäpäiväyllätyksen tuoden yhden kilin lahjaksi. Se oli täynnä ötököitä, joita sitten jouduimme torjumaan.
Melkoinen persoonallisuus siitä kasvoi, pukki, nimeltään Jekku. Koin nimittäin serkkuni jekuttaneen minua. Kun Jekulla oli vatsa kipeä, se antoi meidän tuntea vaivansa. Se suuntasi virtsasuikun päällemme, kun yritimme sitä lähestyä. Se söi omenapuun alimpien oksien lehdet. Se yritti sarvien kasvettua puskea. Niinpä saimme neuvon laittaa sarvet putken sisälle. Putki kulki sarvesta sarveen, eikä Jekku enää puskenut.
No ikävästi sille kävi. Ei Helsingissä ollut oikein mahdollista pitää sitä talven yli ja niinpä se lähtei teurastettavaksi. Emme sitä syöneet. Eihän kukaan kaveriaan syö, eihän?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin personaalisia vuohetkin ja erityisesti ne pukit ovat. Ikävästi kävi teidänkin Jekku pukille. Niin se on käynyt monelle muullekin ja käy edelleen.Mutta emmehän kukaan tietenkään kaveria syö!
Hyvä, ette syöneet pukkia. En minäkään syö jouluna poroa!

Linkitän tähän lasten laulun onnellisesta pienestä "pukista" :

"Песня про козлика"

https://www.youtube.com/watch?v=QILd0TxW5L8

Жил был у бабушки серенький козлик
Жил был у бабушки серенький козлик
Вот как, вот как, серенький козлик
Вот как, вот как, серенький козлик

Бабушка козлика очень любила
Бабушка козлика очень любила
Вот как, вот как, очень любила
Вот как, вот как, чаем поила...jne.

Pieni pukki voitti sudet, koska hänellä olivat terävät sarvet ja nopeat jalat ja hän palasi takaisin babushkan luo, joka häntä kovasti rakasti -очень любила!

Kiva kun tykkäsit kirjoituksestani.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Olio tuo se satu, jossa on kolme pukkia. Suomessa Mäkä, Mäkä ja Mäkäkäkää. Ne huijasivat sillan alla asuvaa peikkoa vai liekö se jonka laitoit suomeksi käännettykään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Tuo Violan pukkaus näyttää ennemminkin sellaiselta laulurallirinkutukselta.

Muistan sen peikko- ja kilipukkisadun Hanhiemon Satulippaasta. Oli sellainen pitkulainen kuvitettu satukirja, jossa oli aivan liian pelottavia juttuja ja piirroksia nykylapsille nähtäviksi. Mutta ei niillä kileillä tainnut tuollaisia nimiä siinä versiossa olla.

Peikko vain jokaisen kilipukin kohdalla huusi: "Kuka kävelee sillallani!"

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #14

Tuo venäläinen satu, sen alkuperäinen versio, oli myös pelottava lapsille, koska sudet söivät sen kilin, niin kuin kirjoitin Irjalle kommentissa, että babushkalle - mummolle jäivät vain sorkat ja sarvet.
Ehkä lapset eivät ottaneet sitä todeksi, koska sitä laulettiin Venäjälle monen sukupolven läpi...Nyt nuoret laulajat keksivät siihen paremmat sanat ja onnellisen lopun. Hyvä niin!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #14

Meilläkin oli juuri tuo satu Hanhiemon satulippaassa , mutta taisi se satu olla jossakin muussakin kirjassa ja nimet sellaiset kuin laitoin. Peikon lause oli juuri tuo. Sitten siinä satulippaassa taisi olla myös satu kielistä, jotka piiloutuivat eri paikkoihin kotona ja susi tuli. Pienin oli kellossa ja selvästi fiksuin ja säily sudelta kellon sisällö. Se sai sudelta lopulta pelastettua muut pikkukilit. Muistuuko sellainen mieleen? Lapsille ovat ollee aivan ihania satuja ja kyllä niitä varmasti voi lukea nykylapsillekin, jos voi viisivuotiaalle lukea kaikki Harry Potteritkin. Paljon pahempia juttuja siinä taitaa olla.
Grimmin sadut olivat omaa luokkaansa. Eilen ihailin SVT:ltä Bauerin piirroksia, joita minusta oli Grimmin saduissa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #17

Grimmin sadut : Сказки братьев Грим. Ovat kyllä kovinkin tuttuja.

"Susi ja seitsemän kiliä" : "Волк и семеро козлят". Tuttu satu monelle sukupolvelle.

Satuja on tietenkin käännetty kielestä toiseen. Sehän rikastuttaa lasten satumaailmaa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

Irja, en tunne satua "Mäkä, Mäkä ja Mäkäkäkää".

Venäläinen satu kertoo yhdestä pienestä kilestä, jota mummo rakasti kovasti. Vanhassa versiossa kili lähti mummon luota metsään ja sudet hyökkäsivät ja mummolle jäivät vain sarvet ja sorkat.

Nyt uusi versio jonka linkitin teille tuo onnellisen lopun ja kili jää henkiin.
Voin tietenkin kääntää suomeksi, jos kiinnostaa.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #15

Sadun nimi saattoi olla kolme kiliä tai jotain sinnepäin.

Ainahan sadut kiinnostavat. Ari Alkohan voisi niitä kuvittaakin, kuten ajatteli ainakin vähän aikaa sitten

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #18

En itseäni tyrkytä, vaan ajattelin.

http://sirkkulinnea.vapaavuoro.uusisuomi.fi/vapaa-...

Minusta ei ole kuvittajaksi, olen vain tavallinen maalari.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #20

Ari, kiitos sirkkulinnea-linkistä! Hienot "Kesäpuuhat"!!! kävin hänen muitakin blogeja lukemassa, joten viivyin siellä. On tosi vahva ammattimainen kuvittaja.

Mutta toivoisin, että "tavallinen maalari"kin ei vain ajattelisi vaan tulisi esille kuvittajana. Olemme nähneet ainakin täällä foorumilla myös Ari Alsion taideteoksia mm.vaikkapa yksi viimeisimmistä "Taulu Juha Kuikka"! Jokaisella on oma personaalinen käsiala niin maalauksissa kuin kirjoituksissa!

Sinä pystyt varmaan piirtämään...vaikkapa jonkun digitaalisen hyperkuvan jossa hiirtä liikuttamalla kuvan päällä saisi erilaisia ilmiöitä...

Oikein mukavaa lauantaita!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset