Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Karelianismi

  • Juhani Aho
    Juhani Aho
  • Albert Edelfelt
    Albert Edelfelt
  • Akseli Galen-Kallela
    Akseli Galen-Kallela
  • Eero Järnefeldt
    Eero Järnefeldt
  • Eino Leino
    Eino Leino
  • Elias Lönnrot
    Elias Lönnrot
  • Konrad Into Nyström
    Konrad Into Nyström
  • Pehr Louis Sparre
    Pehr Louis Sparre
  • Pekka Halonen
    Pekka Halonen
  • Zachris Topelius
    Zachris Topelius

"Karelianismi oli eri alojen tutkijoiden ja taiteilijoiden, kuten taidemaalareiden, valokuvaajien, arkkitehtien, kirjailijoiden ja säveltäjien kansallisromanttista Karjala-harrastusta. Karjalan tutkimusmatkailijoita kutsutaan karelianisteiksi, kareliaaneiksi tai Karjalan-kävijöiksi. ... Tavoite oli pyrkiä suomalaisen kulttuurin alkulähteelle, jollaiseksi Karjala usein kuviteltiin.

    Kuuluisia karelianisteja olivat kuvataiteilijat Akseli Gallen-Kallela (1965-1931), Eero Järnefelt (1863-1937), Louis Sparre (1863-1964), Pekka Halonen (1865-1933) ja Albert Edelfelt (1854-1905) sekä kirjailijat Eino Leino (1878-1926) ja Juhani Aho (1861-1921). Myös valokuvaaja I. K. Inha (1865-1930) kuvasi Karjalan maisemia kuuluisaksi tulleilla valokuvillaan ja arkkitehti Viktor Sucksdorff (1866-1952) otti vaikutteita karjalaisuudesta ja kalevalaisuudesta. ... Kalevalainen kulttuurimaisema löydettiin Karjalasta, jonka elämäntapaa pidettiin muinaisaikaisen sopusointuisena." Näin tietää kertoa Wikipedia.

Tässähän on 1800-1900 luvun koko Suomen älymystökaarti!

Lähdin etsimään karelianismin juuria Wikipedian linkkien avulla ja ne johdattivat 1700-luvun romantiikkaan.

Nationalismin synty. Romantiikan aika.

Romantiikka oli 1700-luvun lopussa Euroopassa alkanut taiteellinen ja älyllinen suuntaus, joka painotti tunteita, mielikuvitusta ja vapautta. Suomessa romantiikan kirjailijoita olivat esimerkiksi Zacharias Topelius(1818-1998) ja Elias Lönnrot (1802-1884). Kalevala ja Kanteletar voidaan tavallaan myös laskea romantiikan aikaansaannoksiksi. Romantiikka valoi uskoa yhteen, voimakkaaseen suomalaiseen kansaan. Syntyi nationalismi ja kansallisromantiikka.

Venäläistämispolitiikan vastaista kamppailua Suomessa

Sitten elettiin 1800-ja 1900-luvun vaihdetta jolloin taiteessa ja kirjallisuudessa nousivat uudelleen esiin romantiikan aiheet. Taiteilijoiden Karjala-innostuksen taustalla oli myös 1800-luvun lopun uusromantiikka. Suomessa uusromantiikka ilmeni etenkin kansallisromantiikkana.

    "Venäläistäminen oli tuona aikana ajankohtaista Suomessa. Tämä synnytti suomalaisissa tarpeen korostaa ja säilyttää oma kieli ja kulttuuri. Uusromantiikka sai vaikutteita symbolismilta, ja suomalaiset kirjailijat ja taiteilijat esittivätkin esimerkiksi venäläistämispolitiikan vastaista kamppailua vertauskuvin." – Wikipedia

Näin ollen tutustuminen karelianismiin toi esille venäläistämispolitiikan vastaista kamppailua jota ei oikein tule esille kirjailijoiden, taiteilijoiden teoksissa. Näin askel askeleelta tutustun suomalais-karjalaiseen historiaan!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Edelfelt, Gallen-Kallela, Nyström ja Sparre: pojilla on kaiketi ollut sama parturi, joka on stailannut näiltä myös viikset.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

En kiinnittänyt huomiota herrojen viiksiin ja en ole muutenkaan asiantuntija. Ehkä viikset kertovat jotain kantajastaan ja muoti vaikutti.

Kurkistin nettisivulle "Viikset"

http://hikipedia.info/wiki/Viikset#Dal.C3.AD-viikset

Näköjään mainituillasi "pojilla" on kalapuikkoviikset (Baffus stalinus reductus) on Stalin-viiksistä eriytyineen kehityslinjan tulos...Josif Stalin ( 1878-1953).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koska Karjala käsitteenä voi tarkoittaa hyvin monia toisistaan väestöllisesti, valtiollisesti ja kulttuurisesti poikkeavia alueita, niin on syytä korostaa, että karelianismi suuntauksena ammensi kasvupohjansa lähinnä Vienan Karjalasta - niin sanotuita Kalevalan laulumailta.

Toisistaan poikkeavia alueita ovat Vienan Karjalan ohella mm. Suomen valtakunnan entisten rajojen sisällä olleet Raja-Karjala, Laatokan Karjala ja Kannaksen Karjala sekä Venäjän puolella Aunuksen Karjala ja Tverin Karjala. Nykysuomessa on lisäksi Pohjois Karjala ja Etelä Karjala.

Kun puhutaan Karjalasta pitäisi aina määritellä mitä sillä kulloinkin tarkoitetaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Olen lukenut ja katsonut kartalta nuo kaikki mainitsemasi "karjalat". Ovatko niitten asukkaat niin erilaisia, että he eroavat toisistaan niin väestöllisesti, valtiollisesti ja kulttuurisesti?

Niin Vienan Karjala ei koskaan kuulunut Suomen valtioon. Sinne suomalaiset tekivät vain tutkimus retkiä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Niin, katso vaikka videopätkä Aunuksen Karjalasta ja mieti kuulostaako se samalta kuin Imatralla.

https://www.youtube.com/watch?v=IFePliMpHuc

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #5

Eipä kuulosta samalla kuin Imatralla, mutta ymmärsin hyvin. Kiitos linkistä. Kuuntelin ja katselin monta muutakin videota perässä.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Uhtualta Terijoelle on melkoinen matka, jospa Kajaanisn ja Kotkan välillekin sattuu jos jonkinlaista asukasta, niin miksi ei myös rajan toisella puolella.

Faija oli Kirvusta ja mutsi Sortavalasta ja aivan eri maailmoista. Ja nuo ovat suhteellisen lähellä toisiaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #6

Niin Kirvu (nyk.Свободное) kuin Sortavala (ven.Сортавала)ovat jääneet luovutetulle alueelle. Kyllä varmaan kirvulainen ja sortavalainen ymmärsivät hyvin toisiaan, vaikkakin olivat niin kuin kirjoitat "aivan eri maailmoista".

Kenen "maailman" itse olet perinyt? Faijan vai mutsin?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Inkeriläisiä ei yleensä sanota karjalaisiksi, koska he elivät Venäjällä, jossa karjalaisina pidetään karjalankielisiä ortodokseja. Mutta oikeastaan inkeriläiset ovat suurin piirtein samaa porukkaa kuin "kannaksen karjalaiset" entisten Suomen rajojen sisällä. Tässä yksi esimerkki siitä kuinka hämäävä käsite tuo karjalaisuus on.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #10

Hämäävä käsitys taitaa olla nyt myös inkeriläisyys? Ehkä olemmekin enemmän karjalaisia kuin suomalaisia!? Luterilaisuus, jonka istutti sinne Ruotsi, teki meistä suomalaisia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #9

En kumpaakaan. Olen oma itseni.
Faija oli kirvulainen tai oikeasti Inkilästä.
Hän oli mikä oli, hyvän ja raivohullun yhdistelmä. Katsoin parhaaksi pysytellä kaukana hänestä.
Mutsi elää vielä, hän on dememtoitunut ja hänellä on myös alzheimerin tauti.
Hän on oma juttunsa, ei minua voi häneenkään yhdistää.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

Anteeksi, kysyin hieman pilke silmäkulmassa. Jokainen ihminen on oma persoonansa! Se on meille sallittu! Äitisi puolesta olen surullinen.

https://www.youtube.com/watch?v=eq1a-KksDOc

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

Ja minä vastasin halko silmäkulmassani;) Elämä on.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #15

Elämä on! Se koostuu pienistä hetkistä.

https://www.youtube.com/watch?v=WWPYRnT-T5I

Hyvää alkanutta päivää!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka kirjoitti : [...karelianismi suuntauksena ammensi kasvupohjansa lähinnä Vienan Karjalasta - niin sanotuita Kalevalan laulumailta.],

- "piipahdin" virtuaalisesti Vienan Karjalassa ja löysin sieltä Suomussalmen karelianistin. Ilmari Kianton, joka oli suuri Vienan-tuntija.

" Suomussalmen ja Kuusamon rajantakaisella Vienan Karjalalla, heimokansan maalla, oli valtava merkitys Ilmari Kiannolle nuorukaisiästä alkaen. Sinne hän teki peräti 50 vuoden ajan lukemattomia retkiä taivaltaen tiettömän erämaan polkuja kylästä kylään, soudattaen itseään pitkiä vesireittejä aina Vienanmerelle saakka, yöpyen taloissa, merkiten muistiin sanastoa, tapoja, ihmisten mielipiteitä maan hallinnosta jne. Talvisin hän porhalsi rajan lähikyliin komealla porolla ja värikkäällä pulkalla, tiu’ut helisten, erikoisissa pukineissa ja sai monta tuttua ja ystävää.

Pitempiä retkiä Vienaan Kianto teki toistakymmentä. Ensimmäiset olivat puhtaasti tutustumismatkoja... Suotta ei häntä ole mainittu Suomussalmen kareliaaniksi".

http://www.kolumbus.fi/kansi.kianto/vienan_karjala...

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Löysin Vienan Karjalan asiantuntijan karelianistin Ilmari Kiannon josta kirjoitin kommentissani tuolla alempana. Mielenkiintoinen persoona!

Vihtori Laurila kirjoitti vuonna 1944 Kianto-tutkielmassaan:
”Vienan Karjala kansallispoliittisena kokonaisuutena on varsinaisesti Ilmari Kiannon kirjallinen löydös. - Ei suinkaan niin, etteivät viime vuosisadan [1800-luvun] runonkerääjät olisi nostaneet sitä yleiseen tietouteen laulun maana. – Mutta Ilmari Kianto on ensimmäinen suomalainen kaunokirjailija, jolle tsaarinvallan viimeisten vuosikymmenien Viena on nähty ja lämpimästi ajateltu todellisuus. Vienan karjalaisten kovan kohtalon tulkitsijana ja heidän puolestaan Suomen heimoveljille puhuvana aatteen miehenä Kianto nousee aiheittensa suurpiirteisyyden ja tyylinsä puolesta huomattavasti toisten aikalaisten
yläpuolelle...”.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Löysin ilokseni perheraamatun välistä virkatodistuksen, josta käyvät ilmi isoisäni Antti Kokon sekä kaikkien hänen seitsemän lapsensa syntymäkunnat. Lista näyttää kronologisesti tältä:

Joensuu, Viipuri, Viipuri, Salmi, Salmi, Harlu, Lappee, Ruokolahti. Perheen äiti Anna oli ehta savolainen Tuusniemeltä.

Kyl miul o nii lystii näihe itäsuomalaisii juuriloihein kans! (Suom. nautin itäsuomalaisista juuristani.)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kyl miulki o nii lystii lukkee sanomasi!

Kiitos siul paljon! Hyvvää illanjatkoa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kun ollaan nyt Karjala-aiheessa, niin sopii Raita Karpon esittämä laulu (1977)- "Laps olen Karjalan".

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?v=uVM1IKzBYSE

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Evakon Laulu on koskettava laulu! Erityisesti niille jotka ovat joutuneet lähtemään kotikonnuilta! Tai joitten pojat ovat lähteneet rintamalle!
Спасибо! Spasibo!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Näin kuulostaa venäjäksi laulu "Karjala"/"Карелия" 60-70 luvulta Лидия Клемент/ Lidia Klementin esittämänä.

V.Ginin sanat ja A.Kolkerin sävel.

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

https://www.youtube.com/watch?v=iFOfMJLjIdg

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset