Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Millä kielellä ajattelet?

Jos esimerkiksi hallitset 5-6 kieltä. Ajatteletko aina äidinkielellä vai muuttuko se ajattelu samaan tien kun astut vieraan kielen alueelle?

Olen syntynyt suomenkieliseen ympäristöön. Isä ja äiti ovat Inkerin suomalaisia, joten äidin kieli on suomi, siis Inkerin murretta. Viiden ja puoleen vuoteen asti puhuin vain suomea.

Sitten ympäristö muuttui venäjänkieliseksi ja kaikki koulutukset, työurani oli venäjänkielisessä ympäristössä ja suomeksi arastelin puhua ja vähitellen se alkoi jäädä unhoksiin, mutta kuitenkin äitini ja sukulaiset sisäpiirissä käyttivät suomenkieltä, mutta varttuessani lähdin maailmalle opiskelemaan joten venäjänkieli oli vallitseva.

Olen huomannut nytkin, vaikka olen ollut suomenkielisessä ympäristössä jo yli 20 vuotta joskus keskustelussa tai kirjoituksessani ajattelen ensin venäjäksi sitten mielessäni käännän sen suomeksi, ennen kuin lausun tai kirjoitan jotain. Silloin lauseet ei menee hyvin, koska kielissä sanajärjestys on erilainen. Ei se ole niin, että ajattelisin aina venäjäksi. Kyllähän se suomenkielinen ajattelu on nyt kuitenkin vahvin.

Miten jos ihminen hallitsee enemmän kuin kahta kieltä ja tasapuolisesti vahvasti, niin miten se ajattelu? Sanotaankin, että jos opiskellaan jotain kieltä ja pystyt jo ajattelemaan sillä tietyllä kielellä, niin se on jo niin kuin "istunut" jo aivoihin.

Yksi ja yhteinen kieli

Jos ajatellaan tätä kielten moninaisuutta ihmiskunnassa ja globalisaatiota, niin olemme varmaan menossa siihen, että joskus tulevaisuudessa ennemmin tai myöhemmin ihmiskunta Maa-planeetalla siirtyy kommunikoimaan yhdellä kielellä. Merkkinä siihen on jo se, että enemmistökieletkin ovat jo sekoittumassa keskenään, puhumattakaan vähemmistökielistä, jotka kuolevat vähitellen ja niitten osaajat siirtyvät puhumaan enemmistön kieltä pakottaen "vapaaehtoisesti"? Niin kuin oli esimerkiksi Neuvostoliitossa. Kaikissa opetusasteissa opetuskieli (äidinkieli) oli venäjä. Me vähemmistökielisten lapset olimme niin kasvatettu, ettemme nähneet siinä mitään ristiriitaa. Se oli vaan niin. Se oli poliittisen hallitsijan tahto ja määräys ja vaihtoehtoja ei ollut.

Miten voisi tulevaisuudessa tulla valikoiduksi sitten se yhteinen kieli? Voisiko se olla kiinankieli, englanti, venäjä tai pienempien maiden esimerkiksi ruotsin kieli...? ja vaikuttaisiko siihen vain poliittinen eliitti vai ajautuisiko ihmiskunnan tähän yhteiseen kieleen jotenkin luonnollisella tavalla?

Nykyään tuntuukin, että englannin kieli taitaa jo raivata itsellensä vahvaa väylää tähän suuntaan. Mikä on englannin kielen ylivoimainen etu muihin kieliin nähden? Amerikan poliittinen asema ja auktoriteetti globaalisessa maailmassa? Vai itse kielen ominaisuudet?

Mitä mieltä ollaan täällä Vapaavuoro keskustelupalstalla?

Uralin pihlaja kiinankielellä :

Uralin pihlaja venäjänkielellä:

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (77 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Taannoin mulla oli villityksenä katsella telkkarista vain ulkolaisia lontoonkielisiä kanavia, netissä luin intensiivisesti tutkimuksia jotka pääosin ovat nekin lontoota, enkä tuona aikana syömisen ja nukkumisen lisäksi juuri mitään muuta tehnytkään.

Noin viikon kohdalla havahduin ensimmäisen kerran siihen,
että pohtiessani yritin muistella tiettyä sanaa enkä millään saanut sitä päähäni, sitten hokasin että yritin muistaa tutun sanan englanninkielistä vastinetta koska ajattelinkin englanniksi.

Aivot ilmeisesti adaptoituvat yllättävänkin herkästi vallitseviin olosuhteisiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Timo Huolman : "Aivot ilmeisesti adaptoituvat yllättävänkin herkästi vallitseviin olosuhteisiin",
- niin se taitaa olla, ja voimme sanoa, että se menee yli ymmärryksen. Me pystymme siirtymään kielestä toiseen nopeasti kommunikaatiossa, mutta ajatusta emme voi itse ohjata se tulee jostain sieltä aivojen toiminnan syvyyksistä! Eli aikamoinen laboratorio siellä on olemassa. Kiitos kommentista!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Osaan kohtuullisesti kolmea kieltä. Kahdella luen sujuvsti, yhdellä puhun ja kirjoitan sujuvasti vaikka en virheettömästi. Ajattelen kahdella kielellä, joskus englanniksikin vähäsen. Ajattelen myös nonverbaalisesti esimerkiksi tilaa hahmottaessani.
Minulla on kaksi äidinkieltä. Tai äidinkieli ja isänkieli
Aivot sopeutuvat kieliympärästöön varsin vikkelästi. Muistan kun yhdessä koulumatkalla yhtä luokka minun jälkeeni olevan siskoni kanssa puhuimme ruotsia, mutta heti tultuamme koulun pihalle vaihdoimme suomenkieleen keskenäänkin jutellessamme.
Kielitaitoni karttuu helposti kun käytän kieltä mutta perinteisellä tankkausmenetelmillä en opi juuri mitään. minulla on huono sanamuisti.
Minulla oli ehdot pakkosuomessa kun esimurrosikäisenä vaihdon suomekieliseen kouluun vapaaehtoisesti ja osittain omasta päätöksestäni, sillä viisas isäni kysyi myös meidän lasten mielipidettä paikkakunnan muutosta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jokainen kieli avaa ovet uuteen maailmaan. Minun maailmani ovat vähälukuisia mutta avaria kuitenkin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Margareta Blåfield : [Jokainen kieli avaa ovet uuteen maailmaan],
- se on totta, ja vielä enemmän saa tietää siitä uudesta maailmasta, jos kieleen tutustut sitä puhuvien paikan päällä. Ei minulla paljon kokemusta ole, mutta kuitenkin. Udmurttiassa udmurtin kieleen ja kansaan, vaikkakin kouluikäisenä. Samalla Virossa ja myös Valkovenäjällä, vaikka virallinen kieli oli silloin venäjä, mutta kuitenkin sain tutustua valkovenäläisten kieleen ja kulttuuriin. Saksankieltä opetettiin NL-tossa koulussa, ammattikoulussa ja korkeakoulussa, mutta tutustumaan paikan päälle pääsin vasta Suomesta päin.
On se avartanut maailmaa!

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kieli ja kulttuuri ovat hyviä kumppaneita. Tutustumalla kieleen tutustuu myös sen sisältämään kulttuuriin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Näin on, ihmisen toiminta ja yhteistyön tarve on synnyttänyt kielen. Kukin kieli on muokkaantunut paikallisten olosuhteiden mukaan, ei ainoastaan sanastoltaan vaan myos ajattelun logiikan osalta, mikä ilmenee kieliopin rakentumisessa.
Meillä voi periaatteessa olla yhteinen maalmankieli, mutta se on riisuttu paikallastin kulttuurien rikkaudesta, toki käytännöllinen väline yhteisen ymmärryksen luomiseen, mutta ei kenenkään äidinkieli, Olkoon perustana sitten englanti tai kiinaa.

Uraalin pihlaja on lempilaulujani! Pihlaja on perinteisesti suomalaisille pyhä puu. Siitä veistettiin heinäharavan piikit siihen aikaan kun heinä suoviksi nostettiin kuivumaan. Sen tuoksun muistan vieläkin.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #31

Uralin pihlajaa josku opettelin venäjäksi venäjänkurssilla, mutta olen huono laulaja eikä ehkä siksi enää muistu mieleen.
Tuoreen pihlajapuun tuoksun toit minunkin mieleeni. Ihmeellistä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #54

Irja, linkin takana löytyy "Uralin pihlaja", jota esittää kuoro Uralilta ja siinä tekstikin venäjäksi.

Muuten, se tarina kertoo tytöstä, joka käy tapaamassa kahta komeaa nuorta poikaa pihlaja puun alla ja ei pysty päättämään kumpi heistä on parempi...? Pyytää pihlajaa kuiskaamaan kumpi on parempi?

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

http://www.youtube.com/watch?v=I5bYFN2WtbI

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #57

Minähän olisin ottanut molemmat, toinen vaikka kyökkiin kokkailemaan ja toinen siivoamaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Tutustu mun pikaruokakulttuuriin(?) siinä on vinkki sullekin kevytateriasta kommentissani!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #44

Huomenta!
Kävin eilen illalla lukemassa ja suosittelin, palaan tänään kirjoitkuksesi.
Mukavaa alkanutta päivää!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Kiitos samoin, taidan tänään lähteä reissuun, Huomenna katkaistaan lämpö vuorokaudeksi , matka tulee sopivasti.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Margareta Blåfield : [ Muistan kun yhdessä koulumatkalla yhtä luokka minun jälkeeni olevan siskoni kanssa puhuimme ruotsia, mutta heti tultuamme koulun pihalle vaihdoimme suomenkieleen keskenäänkin jutellessamme.],

- tällaista tapahtui paljon myös inkeriläisten keskuudessa Neuvostoliitossa. Keskenään puhuivat suomea, mutta venäläisten lähestyessä kieli muuttui äkkiä venäjäksi. Kyllä aivot sopeutuvat, niin kuin kirjoitat " varsin vikkelästi".
Ei ole mitään nopeampaa aivojen signaalia, joka "käskee" toimimaan...
Kiva kun tulit keskustelemaan!

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Itse asiassa suomen kielesi on virheetöntä, vivahtekkaista ja sujuvaa. Parempaa kuin keskimääräisellä suomalaisella bloggarilla. Se on mielestäni outoa, kun et ole koulussa opiskellut suomen kieltä, sen kielioppia, oikeinkirjoitusta, j.n.e.

Mikä on syynä siihen? Opiskelitko varta vasten suomea parantaaksesi taitoasi Suomeen muuttamisen jäkeen vai omaksuitko jo lapsuudesasi noin hyvän kirjoitustaidon?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Kuikka,

kiitos kehumisesta! En ole "koulussa opiskellut suomen kieltä, sen kielioppia, oikeinkirjoitusta, j.n.e.". Äitini/tädit opettivat Uralilla lukemaan suomenkielisestä virsikirjasta, joka oli painettu goottisilla kirjaimilla (fontti fraktur). Se oli minun Aapiseni. Sitten jostain päin maailmaa kirjoittelin äidilleni kirjeitä suomeksi, etten unohtaisi sitä.
Hioin kieltäni myöhemmin ja pääsin suomenkielen oppaaksi Leningradin matkatoimistoon Intouristiin. Opastin Suomesta tulleita turisteja, joten Suomeen muuttaessani olin jo hieman kouluttanut itseäni suomenkielen suhteen.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Taannoin radioesitelmöitsijä puhui kielenkäytöstä. Hän päätti esitelmänsä sanomalla että "ihminen oppii käyttämään ilmeikästä kieltä sen jälkeen kun hän on oppinut elämään."

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jorma Moll : ["ihminen oppii käyttämään ilmeikästä kieltä sen jälkeen kun hän on oppinut elämään."],
- ??? Mielestäni, joskus ihmisen elämä voi päättyä ennen kuin hän "oppii" elämään!? Tuntuu siltä että kaikkein ilmeikkäin kieli on lapsilla ja se riippuu vielä missä kulttuurissa liikutaan ja missä paikassa Maapalloa. Etelässä vai Pohjoisessa?

Minusta ei ole mitään rajaa, milloin kuka on oppinut elämään. 12-vuotias on oppinut oman elämän elämään sille iälle sopivan. 102-vuotias on oppinut elämään omalle iälle sopivan. Eikös voi olla ilmeikäs kieli molemmilla?
Näin ajattelisin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Je ne sais pas, vraiment, but I do believe you've hit on a very important question, särskilt om man funderar på vad det verkligen betyder att "tänka".

"Ajatteleminen" on jäsentyneempää kuin "tajuaminen", mutta sittenkin jotenkin jäsentymättömämpää kuin "kieli". Ilman jotakin kieltä ajatusta ei voi ilmaista, mutta itse ajattelun tasolla kieli on kieli, kaikille sama.

Englanti on ollut ihmiskunnan kieli jo kymmeniä vuosia, mutta saattaahan se saada rinnalleen kiinan. Hindustani, espanja, portugali, venäjä, swahili, malaiji, ranska, saksa ja muutama muu pysyvät hyödyllisinä pitkään.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Niin, ilman kieltä ei voi syntyä ajatusta sillä kielellä. Ja mikä kieli sitten tulisi "esille" aika näyttää. Tulevaisuus kun on tuntematon!

Ajatteleminen ja tajuaminen? niitten välillä on varmaan aika pieni raja ajallisesti? En tiedä. Kiva olisi "tutkia" näitä juttuja vaikka lukemalla tutkijoitten tuloksia.

Lisää kommenttiin:

[Ilman jotakin kieltä ajatusta ei voi ilmaista],
- jos ei ole puhekieltä (mykkä), niin sekin voi ilmaista ajatuksensa kirjoittamalla tai viittomakielellä. Taustalla tietenkin täytyy olla opittu kieli.
Vaikeimmassa asemassa ovat puhumattomat autistiset henkilöt, joilla ei ole opittua kieltä. Ajatus kyllä heillä on, mutta ilmaiseminen tuo tuskaa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Nej du misstar dig J-P. Kieli ei ole kaikille sama ajattelunkaan tasolla, vaan kielen rakenne strukturoi myös ajattelua. Itse asiassa se saatta vaikuttaa aistihavaintoonkin.
Ellet ole biokemisti näet mikroskooppissa jotain epämääräisiä olioita,alan tieteellisen terminologian oppinut näkee tosiankiin paljon enemmän.
Samoin unkarilainen hevosmies erottaa lukemattomia ruskean sävyjä jossa joku muu ei erota sävyeroja,
Platon oli oikeassa: on olemassa ideoiden maailma havaitsemamme todellisuuden tuolla puolen. Se on olemassa vain meidän aivoissamme siihen ohjelmoidun käsitteistön muodossa. Sana on käsitteen koodi, Sana viittaa aina johonkin aivotoiminalliseen muodostelmaan mitä reaalisena on olemassa
vain meidän korvien välissä.
Ja siitä pääsemme jo Wittgensteinin Tractatukseen (?) joka on timantti filosofian alalla....

Muuten,eiks meidänkin olis jo aikaa tehdä treffit?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tämä keskustelu pitää ymmärtää eräänlaiseksi määrittely-yritykseksi: mitä tajunnalla, ajattelulla, kielellä ja kulttuurilla merkitään?

Sapir-Whorf -hypoteesi ja universaalikielioppi käsittelevät eri asioita. Tietenkin käytetty kieli vaikuttaa siihen, miten tietoista kulttuuria rakennetaan - mutta on kyllä olemassa geneettinen ihmisten kielioppi, joka kasvaa lapselle kuin kädet ja jalat, j o s hän ei joudu ympäristöön, jossa se surkastutetaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Koska olen ajattelua tutkinut ja määritellyt ja minulla on julkaisematonta tutkimusaineistoa en sen enempää osallistu teidän keskusteluun , rupeaa jo työstä käymään.
Ne on niin monimutkaisia feedback- ja yhteisvaikutus- prosesseja, ettei voi määrittää millään tutkimusasetelmalla mikä juontuu genettisestä perimästä mikä "ympäristöstä" johon virheellisesti usein lasketaan ihmisuhteetkin.
Minun focukseni on eri: ihmisen ydin ei ole erillisissä yksilöissä vaan ihmisten välisessä suhteessa. Siinä on kielenkin genesis.
Ja tästä pystyneet jo päättelemään mikä on tieteenalani.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #36

Margareta Blåfield : [Koska olen ajattelua tutkinut ja määritellyt ja minulla on julkaisematonta tutkimusaineistoa en sen enempää osallistu teidän keskusteluun , rupeaa jo työstä käymään.],

- Kauniit kiitokset, Margareta, keskusteluun osallistumisesta! Ei kuulu minulle, mutta kysyn ( ei ole pakko vastatakaan): Mikä estää julkaisemaan tutkimustanne? Olisi mielenkiintoista tutustua.

Kyllä kommentointi "rupea työstä käymään" aiheesta kun aiheesta jos keskustelijoita kiinnosta aihe. Ehkä tavataan muissa aiheissa.
Mukavaa syksynjatkoa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #39

Tutkimusainesto ei ole kirjoitettu julkasumuotoon ja olen luopunut ajatuksesta väikkäristä, kaikki ne lähdeviitenipotukset ei huvita. Gradussakin ohitin lähteviittaukset ja laitoin vain lyhyen lähdeluettelon merkittävimmistä oppimestareistani.
Jos julkaisen jotain kirjoitan kansanomaisessa muodossa , vähän niin kun voisin jatkaa tätäkin keskustelua ja se voisikin olla hyvä muoto. mutta blogeissa julkaistuihin kommenteihini olen luopunut tekijänoikeuksistani ja antanut lupaa kenen tahansa varkaan viedä joten ymmärrät varmaan että vähän panttaan itsellenikin.
Kyllä tää työtä on munkin mielestä silloin kun kirjoittaa kepeästikin. Mehän ollaan vapaaehtoistyötä tekeviä sisällöntuottajia. Joten jotain arvostusta sentään voisi odottaa julkaisijan osalta. Paikallisessa ilmaisjakelulehden toimituksen puolelta olen saanut tosi kohteliaan ja avuliaan vastaanoton.
vaikka en odota mitään kuningattaren kohtelua sellainen tuntuu kuitenkin mukavalta, että työlle annetaan arvoa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #42

Margareta Blåfield : [...mutta blogeissa julkaistuihin kommenteihini olen luopunut tekijänoikeuksistani ja antanut lupaa kenen tahansa varkaan viedä joten ymmärrät varmaan että vähän panttaan itsellenikin.],

- Ymmärrän siinä mielessä, että jos tutkimuksesi on kesken ja et halua jakaa ennen aikaa omia havaintoja ja tietoja asiasta. Mutta kun avoimesta keskustelusta jos joku poimii itsellensä tietoa asiasta, niin voiko häntä sanoa varkaaksi? Jos sinä olet jo luopunut tekijänoikeuksistasi?

M.B.: [Kyllä tää työtä on munkin mielestä silloin kun kirjoittaa kepeästikin.],

-Jos minä en tykkäisi tästä "työstä", niin en kirjoittaisi mitään. Bloggaus on minun harrastukseni tässä elämän vaiheessa ja en odota siitä mitään erityistä arvostusta. Iloitsen siitä, että tällainen mahdollisuus on olemassa.

Margareta! Kiitän vielä erittäin hyvistä kommenteistasi ja, tapaamisiin näillä Puheen- ja Vapaavuoron keskustelupalstoilla!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

Tietoja toki voi käyttää kai sitä varten täällä ihmiset kirjoittaa,jakakseen. Tarkoitan varkailla kaupallista käyttöä, et on luvallista kenen tahansa koota kommenteja ja julkaista itsellen rahastaen, Sitä en hyväksy. Täällä on usein merkittäviä keskusteluja niinkuin tämäkin sinun, Meillä osallistujilla pitäisi olla tekijänoikeudet siihen.
On sellaisia jotka haluaisivat yhdessä työstää jotain julkaistavaksi,
Minä en en saa imuroitua kaikki minulle tärkeät keskustelut talteen, ja sitten ne vaan ovat häipyneet.
Niin on käynyt mulle, minulle tärkeät keskustelut on vain häipyneet, eikä toimitus edes vastaa kun tiedustelen syytä.
Olen ollut yhteydessä pariin tekijänoikeuksia valvoaan liittoon niistä ei vastausta ole vielä tullut.Nää on aika kinkkisiä juttuja,
Täytyy ottaa yhteyttä johonkin tahoon joka valvoo tutkijoiden oikeutta omaan aineistoonsa. Sillä sitähän jotkut näistä keskusteluista minulle ovat,
Sellaisiakin olivat myös hävitetty. En minä ehdi edes kaikkia omia kopsata, saatikka muiden, kuitenkin eihän keskustelua voi tutkia ellei ole vastpuolen sanomiset.
Ymmärätkö Viola, monet meistä tänne kirjoittavista ihmisistä ovat eri tavoin syrjäytettyjä, sairaita, köyhiä, työttömiä, päähän potkittuja,
ja aika monet poikkeuksellisen lahjakkaita,
Pariin työttömään tohtoriin olen tutustunut, jotkut ovat kirjailijoita, monet poispotkittuja journalisteja jne
Olen sinulle hyvin kiitollinen ja että olen voinut kertoa näin avoimesti mieltäni vaivaavista asioista,siitäkin syystä ettei kaikki höhlät lue sinun blogisi, voi keskustella vähän avoimemmin, ja korketasoisemminkin vaik sekin voi olla tietty harha kun se facebookikin on olemassa ja en tiedä mihin kaikki leviää.
Tää pitäisi yleisemmälläkin tasolla selvittää, ett palvelimet voi vain ottaa itselleen kaikki oikeudet kun vain laittavat ne palvelun käytön ehtoihin. Siis kiristämällä, voihan sitä sanoa et ei ole pakko käyttää liity muuhun, sama juttu niissä. Olen jopa antanut luvan sähköpostini auttomaattiseen vakoiluun kaupallista käyttö varten, onks sekin oikein et semmosia ehtoja voi laittaa, mihin poliisillakaan ei ole oikeuksia.
Minä en löydä sinua fb:ssä kun minä en siellä ole, sinä löydät, ainakin puhelinluettoelosta ja varmaan fb:ssä löytyy ystäviäni jolla on yhteydet minuun. Varmaan tavataan kun aikaa koitta, kesällä voin lähteä itäänpäin,
Mielelläni kävisin Imatralla, en ole käynyt kun joskus nuorena, oli työkeikka siellä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #43

Niin , harrastus se on minullekin ja himo, hyvä dementiatorjuntaan , olen muillekin kirjoittaville ihmisille suositellut, Keskustelu on ehdottomasti mun juttuni niin suullisena kuin kirjallisena,opetustyöni olen olennaisesti tehnyt keskustellen. Mut samalla myös tutkin keskustelua, siinä ajattelu ilmenee, Ihmiset ajattelevat eri tavalla. Varmaan olet sinäkin huomannut että monelle kaikki on mustavalkoista, Ei ole muuta vaihtoehtoa kun peukku ylös tai alas.
En minäkään mitään erityistä arvostusta odota vaan ihan tavallista ja välillä melkein itkettää kun ymmärtää näiden monen lahjakkaan ja hienon ihmisten vaikeuksia joiden kanssa joutuvat tulemaan toimeen.
Kyllä minäkin olen kiitollinen, ennen kaikkea että olen niín monta ystävää saanut ( vihollisiakin, mutta se ei ole uutta) ja olenhan yllin kyllin saanut teiltä arvostusta ja kiitosta, välillä tuntuu että vähän liikaakin, Minä kun olen tottunut enimmäkseen moitteisiin milloin mistäkin "viasta".
En minä vain itseäni ajattele: vaikka kuinka nöyrän kiitollisia ihmiset olisivat, minä silti vaadin heidänkin puolesta jotain ihmisarvoa,
kuvittelee, joku voidaan noin vaan heittää tästä tärkäksi tulleksi yhteisöstä ja hän joutuu kerjämään armoa että pääsisi takisin ihmisten yhteyteen . Minusta jotkut käyttävät valta-asemansa väärin, enkä tarkoita omistajaa, joka on ihan mukava mutta kaiketi pahassa välikädessä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #26

Jari-Pekka Vuorela : [Tämä keskustelu pitää ymmärtää eräänlaiseksi määrittely-yritykseksi: mitä tajunnalla, ajattelulla, kielellä ja kulttuurilla merkitään?... Sapir-Whorf-hypoteesi ja universaalikielioppi käsittelevät eri asioita.],

- ei ollut mitään suunnitelmia millainen keskustelu syntyisi. Ehkä tämä meidän pääkopassa syntyvä ajattelu ja sen ilmaisu tuli vaan mieleeni.

Kiitos vihjeestä Sapir-Whorf-hypoteesiin. En ole itse lingvisti,mutta mielenkiintoista oli lukea. Fysiologian puolelta käsitys on, tai oli ainakin kun itse luin sitä, että ajatus ohjaa kieltä, mutta Wikipediasta poimittu :

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sapirin%E2%80%93Whorf...

"Käsityksen kielen ohjaamasta ajattelusta esitti ensimmäisenä mahdollisesti intialainen kielitieteilijä Bhartrihari 600-luvulla...
Länsimaissa ajatuksia kielen hallitsemasta ajattelusta on esittänyt mm. Wilhelm von Humboldtin...Ennen Whorfia ja Sapiria, samanlaista ajatuskehikkoa käytti amerikkalainen antropologi Franz Boas...

Hän perusteli näkemyksensä seuraavasti:
Vaikka nykyään on vaikeata löytää tutkimusartikkelia, joka edes mainitsisi Sapirin-Whorfin hypoteesin, ajattelun ja kielen välistä yhteyttä tutkitaan edelleen, eivätkä kaikki yksityiskohdat ole selviä." lainaus päättyi.

Eli tutkijoilla ei ole vielä selvä ajattelun ja kielen välinen yhteys, joten emme mekään sitä tässä keskustelussa saaneet selville, mutta kiva oli tehdä pieni harppaus tuntemattomaan ja koputtaa sinne ovea. Kiitos kommentistasi.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen

Kiinassakin puhutaan monenlaista kiinankieltä. Tuli ensimmäisenä mieleen mandariinikiina ja sitten, kun vähän googlasin niin havaitsin: se on maailman puhutuin äidinkieli, ja vieraanakin kielenä sitä puhuu huomattava määrä ihmisiä, erityisesti Kiinassa. Äidinkielenään mandariinikiinaa puhuu noin 867 miljoonaa ihmistä.

Yleinen siis, jospa kiinalaiset pääsevät niskanpäälle, kuten vähän sillekin tuntuu, Afrikassakin, niin voi olla, että joskus se on kieli, jota on opittava puhumaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mun isoäitini puhui keltaisesta vaarasta. Totta kai kiinalaiset valloittavat maailman jos muut ovat niin tyhmiä että myyvät heille kaikki mikä on arvokasta. Siis vaihtavat maansakin pelkkään rahaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

> Yleinen siis, jospa kiinalaiset pääsevät
> niskanpäälle, kuten vähän sillekin tuntuu...

- kiinalaiset pääsevät niskanpäälle jos Kiina pääsee maailman hallitsijaksi. Sen kieltä varmasti puhutaan kuka hallitsee maailmaa.

Arvelisin, että se voisi tapahtua myös luonnollisella tavalla, eli ihmiset alitajuisesti kiinnostuisivat etukäteen tietystä kielestä, vaikkapa tässä tapauksessa kiinankielestä, ja lähtisivät opiskelemaan jo ennen mitään mullistuksia.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jari-Pekka Vuorela :[Je ne sais pas, vraiment,( ranska) but I do believe you've hit on a very important question (englantia), särskilt om man funderar på vad det verkligen betyder att "tänka"ruotsi).],

- palasin kommenttinne alkuun. Piti mennä googlelta kysymään ja erottamaan kieliä. Varmaan hallitsette suomenkielen lisäksi ainakin nuo kolme kieltä?
[En tiedä, todella, mutta uskon, olet iskenyt erittäin tärkeään kysymykseen,varsinkin jos olet ajatellut mitä se todella tarkoittaa "ajatella"],

- Kyllä tarkoitin mitä tarkoittaa "ajatella".
Меня действительно интересует процесс когда и на каком языке мы думаем, когда мы владеем многими языками? И вообще, что означает когда мы говорим "я думаю"? Может ли человек управлять этим процессом?

Käännän tämän suomeksi : Minua todellakin kiinnostaa tietää jos ihminen hallitsee montakin kieltä, millä kielellä hän ajattelee ja miten sinä prosessissä tapahtuu kun sanotaan, että "minä ajattelen". Voiko ihminen ohjata itseään ajattelemaan?

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Silloin tällöin näen unta ruotsiksi tai englanniksi. Onkohan se sama asia? Tosin irrallisia lauseita saattaa tulla unissa sellaisillakin kielillä joita en osaa oikeastaan lainkaan. Etenkin jos ollut turistina jossain.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jooel Jaakkola : [Silloin tällöin näen unta ruotsiksi tai englanniksi. Onkohan se sama asia?],

- luulen, että se on muistia, joka on tallentunut ajatuksistasi sillä kielellä, ja palaa uneen alitajuisesti.

J.J.: [Tosin irrallisia lauseita saattaa tulla unissa sellaisillakin kielillä joita en osaa oikeastaan lainkaan. Etenkin jos ollut turistina jossain.],

- ajattelisin niin, että turistiryhmän vetäjän lauseet olivat niin vaikuttavat, että toistit niitä ajattelemalla, joten ne "tallentuivat" ja palasivat uneen.

En ole mikään asiantuntija, joten mielipiteeni pohjautuu tietoihin, jotka sain korkeakoulussa lukiessani ihmisen anatomiaa, fysiologiaa ja hieman psykologiaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tuttu juttu, mutta tapaan myös unissani ihmisiä joita en todellisuudessa ole koskaan tavannut ja olen käynyt ihmeellisissä kaupungeissa joita ei koskaan ole voinut olla olemassakaan ja olen nähnyt aivan pieniä noin 30cm ihmisiä vipeltävän...
Delirium? No way.
Hulluuden purku unissa? Voipi ollakin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

> tapaan myös unissani ihmisiä joita en
> todellisuudessa ole koskaan tavannut ja olen
> käynyt ihmeellisissä kaupungeissa joita
> ei koskaan ole voinut olla olemassakaan ja
> olen nähnyt aivan pieniä noin 30cm ihmisiä
> vipeltävän.

- ehkä ne ihmiset, joita näet unissasi, ovat joskus vilahtanet joukossa ja olet kiinnittänyt huomiota heihin automaattisesti ajattelematta.

Me saamme elämäämme aikana niin paljon informaatiota näön, kuulon, aistien kautta, että mielestäni joittenkin ihmeellisten kaupunkien kuvatkin ovat muodostuneet vaikkapa lasten satujen kautta ja tallentuneet muistiimme, josta ne sitten tulevat uniimme. Mielestäni ei todellakaan hulluuden purkua unissa!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Ei se niin ole, jos kiinnitän huomiota ihmiseen tunnistan nähneeni hänet. niissä ihmellisissä kaupungeissa en ole voinut olla eikä ne ole voinut mistään lasten saduista tulla laajoina maisemina kaikenlaisilla yksityiskohdilla joita taatusti ei ole missän sadussa kerrottu.
eikä eläviä nukenkokoisia ihmisiä ole ja olen nähnyt unessa esineitäkin jota voisin toteuttaa jos olisin alaalla uutena designinä. ei unet ole vain varastoidun purkamista, sitäkin ne ovat.
Ja usein tapahtuu et unen aikana on ratkennut jokin ongelma, heti herättyään tietää miten toteuttaa jotain,
Koko ajanhan kirjoitan tekstiä jota ei ole mistään tullut eikä ollut ennen olemassakaan nyt kun painan tallenna se on muidenkin luettavissa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #19

> niissä ihmellisissä kaupungeissa en ole voinut
> olla eikä ne ole voinut mistään lasten
> saduista tulla laajoina maisemina kaikenlaisilla
> yksityiskohdilla joita taatusti ei ole missän
> sadussa kerrottu.

Voisimmeko ajatella, että unessa ihmisen aivot voivat tuottaa fantasioita, joista haaveiltiin alitajuisesti hereillä ollessa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Aivot voi tuottaa fantasioita unitilassa paljon vapaammin kuin edes alitajunnassa valveilla, mutta minä tuotan fantasioita tietoisessakin tajunnassani valveillakin. Tosin ne ovat enemmän tai vähemmän tylsiä tositarinoita.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Vi borde lära oss åtminstone one language more, which one do you choice.
Parlé tu francais? paruskii?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

> Vi borde lära oss åtminstone (ruotsi) one language more,
> which one do you choice(englantia) Parlé tu francais(ranska)?
> paruskii (huono venäjä -:)?

Valitsen venäjän kielen. По-русски.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #23

Niin minäkin, mutta ei mun kannattaa mitään kyrillisi aakkosia vielä ohjelmoida koneelle. Yritän kirjoittaa foneettisesti ainakin jotain sinne päin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #25

Margaretta, ei ollut tarkoitus loukata. Joskus venäläisittäin heitän vitsejä ja huomannut, että suomalainen ottaa tosissaan tai ihmettele. Я пошутила, извините пожалуйста!-:) Всего Вам доброго и хорошей начавшейся недели.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Voi, hyvä Viola, en minä loukkaantunut, ja olisin tajunnut leikkimieliseksi totuudeksi ilman hymiötäkin. En kai minä tuollaisia olemattomilla kielitaidolla milloin milläkin kielellä tarkistamatta oikeaoppisuutta heittelisin sanoja, jos olisin niin arka ja helposti loukattavissa, Päinvastoin minähän toivon, että virheet korjaataan jonkun tietävämmän taholta, vaikka en sellaista palvelua voi vaatiakaan .
Toi lause ylitti jo venäjänkielen taitoni, joten pyydän suomentamaan.
Mulla on semmoinen, aika omituinen ehkä, humoristinen tapa, että vastaan vitsiinkin usein todesta ottaen, Se on myös käytännöllistä: aina eivoi olla varma onko vitsiksi tarkoitettu tai ei. Tapa jatkaa keskustelua tällä tavalla on ihan selkäytimeen juurtunut, vaikka joskus on hauskaa tarttua leikkiin ja lennättää eteenpäin niin että jotkut vähemmän lennokkaat tosikot eivät pysy enää kyydissäkään.
Sinuakin olisi niin mukavaa tavata! Halatakin haluaisin.
Minä en halua facebookiin naamani laittaa, se kun ei sovi minun sosiaalisen kanssakäymisen muotoihin.
Siinäkään ei näe, ei kuule, ei voi koskettaa. Sitähän me kaikki ystävät kaipaamme; aistimellistakin yhteyttä.
Ei virtuaalisesti voi halata vaikka ystäväni Juho väittää et hymiö kelpaa siihen tarkoitukseen.
Minulle ei riitä alkuunkaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #32

Hei, Margaretta!
Käännän tämän kommenttini : [Я пошутила, извините пожалуйста!-:) Всего Вам доброго и хорошей начавшейся недели.],

Minä vitsailin, olkaa hyvä, antakaa anteeksi!-:) Kaikkea hyvää Teille ja mukavaa (hyvää) alkanutta viikkoa!

Sanat : "добрый-хороший" molemmat tarkoittavat "hyvä".

p.s. Viime vuonna joittenkin asioitten yhteydessä olin kahdesti käynyt Tampereella. Tuntui niin elävältä ja mukavalta kaupungilta jos verrataan esimerkiksi hiljaiseen ja väkiluvultaan vähäiseen Imatraan. Kävin Leninin museossa ja Venäläisellä klubilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

Kiitos! TRE on vähän liiankin eläväinen mun makuuni,ainaisessa myllerryksessä kaikki kaunis ja arvokas pitä hävittää. Sanovat "kehitykseksi" kun muinainen pyhä uhrilehto hävitetään asuinalueen sydämestä.
Jos käyt täällä päin ota ihmeessä yhteyttä!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #59

Margareta Blåfield : [Jos käyt täällä päin ota ihmeessä yhteyttä!],
- kiitos Margareta !

Anteeksi sinun monet kommenttisi kirjoitukseeni jäivät vastaamatta. Niissä on ajatuksia, joita riittäisi pidempäänkin keskusteluun!

Ei sitä koskaan tiedä mihin suuntaan kehittyy ajatus ja elämän polku lähtee viemään...Saattaa olla, että silloin vastaan tulee Tamperekin!
Mukavaa syksyä sinulle ja lähimmäisillesi!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Jooel:
Jag drömmer om en drömmens drönare som försvann till molnens land
Niin kauas pilvet karkaavat...
I had a dream that somewere on a cloudy day I meet a guy
i bibloteket dit går jag genast, jag har ju faktiskt aldrig ens sett det. va de Slottsgatan 5? Där finns massor av böcker på svenska! po-ryccki åxå.
Vem håller hus i gamla bibloteket nu? Kuka kummittelee vanhas kirjastos sen joen rannalla jossa monesti olen nähnyt unta että uin.
Sitä rantaa rakastan josta kuvankin otit, jag har en tavla från motsatt strand som jag ärvt av min fantastika morbror.
may be soon.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Päässäni on kuusi kieltä, mutta jo pitkään aikaan ajattelen ja näen unta äitini kielellä (joka ei kuitenkaan ole äidinkieltäni). Jostakin ihmeen syystä huomaan usein kuitenkin laskevani hollanniksi.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minä lasken ruotsiksi ett, två, tre...sormilla laskien.
En koskaan hoe ajatuksissani: adin , dva , tri...(?)
Monimutkaisemmat matemaattiset tehtävät ajattelen matematiikan kieleellä.
Minäkin olen tähdännyt kuuteen kieleen ja vähän opiskellutkin, mutta osaan vain puolet.
Tässä usarissa näkyy nyt olevan mahdollisuus jokusen sana oppia venäjää tai ranskaa. Hollantia en edes yritä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ilmari, hallitset kuutta kieltä, kuitenkin jonkun niistä pitäisi olla vahvin, eli se äidinkieli, vaikka sanot, ettei se ole kuitenkaan äidinkieltäsi.

Ehkä toiset kielet on valloittaneet suuremman osan aivoista, niin kuin minulle on tapahtunut. Venäjänkieli pääsi vahvempaan asemaan kuin oma äidinkieleni suomi. Nyt suomenkieli alkaa ehkä "torjua" venäjänkieltä, koska sillä ei ole enää niin paljon käyttöä, mutta se jättää jälkeensä puhekieleen aksentissa, josta et pääse irti ja ei tietenkään tarvitsekaan. Lasken kuitenkin vielä venäjäksi. Ehkä se laskeminen juurtuu syvemmälle aivotoimintaan. En tiedä. Kiva kuitenkin pohdiskella!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kielet eivät riitele keskenään aivoissa vaan ne tukevat toisiaan, Alexiuskin joka osaa kahdeksan kieltä tuki näkemykseni, että mitä useamman kielen osaat sen helpommin opit uuden.
Minua kovasti viehättää suomen ja ruotsin kielten rakenteellinen ero, ruotsinkieli on kuin olkihimmeli ja suomi kuin lankavyyhti mistä voi virkata melkein mitä tahansa.

Jaska Ojansuu

Yksikielisenä ajattelen aina pelkästään suomeksi. Vaikka muita kieliä on matkan varrella osaamiskenttään tullut suomen lisäksi neljä, joista yhtä hyvin. Muut kielet eivät pysty koskaan korvaamaan äidinkielen merkitystä yksikielisille, paitsi ehkä kymmenien vuosien äidinkielen puhumattomuuden aikana. Vuoden ulkomaillaolo ei aikuisella äidinkieltä mihinkään poista.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaska Ojansuu : [Yksikielisenä ajattelen aina pelkästään suomeksi.Muut kielet eivät pysty koskaan korvaamaan äidinkielen merkitystä yksikielisille paitsi ehkä kymmenien vuosien äidinkielen puhumattomuuden aikana...],

- ette kuitenkaan ole yksikielinen. Jos ajattelette pelkästään suomeksi, niin äidinkieli on säilyttänyt asemansa ja ei sitä tietenkään mikä muu koskaan korvaakaan.
Mutta jos yksin ulkosuomalaisena joku joskus asuisi vieraan kielen ympäristössä puhumattomana suomeksi, niin varmasti se "vahingoittaisi" äidinkielen asemaa aivoissamme. Näin ajattelisin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei opittu kieli vahingoitu käyttämättömänä, se uinuu ja ruostuu ja on ehkä tavoittamattomassa lukkojen taa, mutta kun sen ottaa käyttöön se rupeaa sujumaan ja hukassa olleet sanat löytyvät muistin kätköistä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #46

Margareta Blåfield :[Ei opittu kieli vahingoitu käyttämättömänä, se uinuu ja ruostuu ja on ehkä tavoittamattomassa lukkojen taa,..],

- minä en osannut pukea omaa ajatustani kielen vahingoittumisesta käyttämättömänä. Sinä, Margareta, teit sen asiantuntijana tieteellisesti, että se kieli "uinuu ja ruostuu", mutta jos sitä alkaa käyttää, niin se elpyy. Olen itse sen käytännössä kokenut oman äidinkielen (suomen) kohdalla.
Minulla ei muutenkaan riitä vielä suomen kielen sanavarastoa, mutta tässä tapauksessa ei riitä asiantuntemustakaan. Kiva kun tulit valaisemaan aihetta meille keskustelijoille!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

En ole mikään kielitieteilijä ja he tuskin käyttäisivät ruostumista vertauskuvina. Mutta nykyisin olisin kovasti kiinnostunut vertailevasta kielitieteestä, Tutkimuskohteeni on kuitenkin ihmisten väliset suhteet, yhteiskunnallinen todellisuus, ja siihenhän kieli olennaisesti kuuluu ajatustemme välittäjänä toinen toisillemme.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka ajattelevat jonkun kielen sanoilla. Minulle kieli on jotakin, jolle koitan ajatukseni kääntää - siinä usein vain keskinkertaisesti onnistuen.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Antti Ukkonen : [Minä en ymmärrä ihmisiä, jotka ajattelevat jonkun kielen sanoilla],

-Minä kyllä olen huomannut, että ajattelen kielellä. Voisiko se olla sitten päinvastoin, niin kuin teistä tuntuu? En tiedä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Useimmat ajattelevat kielen avulla, en usko että Ukkonenkaan ajattelee kokonaan ilman kieltä, hän vaan kiinnittää huomionsa ajatteluun silloin kun ajatuksen ilmaiseminen sanoilla on vaikeata ja se voi olla eri syistä. monet ajattelevat myös visuaalisesti, ajatukset muodostuvat kuviksi, muistan miten itsellenikin jokin uusi ajatus alkoi hahmottua kuvana jota sitten selitin sanoilla,
Minulla on varmaan kielteen oppiminen vaikeata koska kuvamuisti on paljon vahvempi kuin sanamuisti
Oikeastaan ajattelu tapahtuu käsitteiden tasolla, Joillakin vain sanat ovat niin tiivisti assosioituneet käsitteisiin,että ikään kuin kuulee ajatuksensa sisäisenä puheena. Tämä on eri asia kuin äänien kuuleminen aistiharhana.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän jiihooantikainen kuva
Juho Antikainen

Suomeksi - representationalistisesti käsitteellistän havaintoja selkeästi suomen kielellä.

Jossain yhteydessä tuli sekin ilmi, että sanat "mieli" ja "kieli" eivät olisi sattumoisin lähes saman muotoisia, vaan ne ovat toistensa vastineita (kieli -sanan molemmat merkitykset huomioiden) - mielinkielin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juho Antikainen,

en ymmärrä sanaa "representationalistisesti", mutta nuo sanat "mieli" ja "kieli" eivät olekaan varmaan sattumoisin niin helposti yhdistettävissä ääntelemällä.
Jos nyt fysiologisesti ajatellaan prosessia "mieli-kieli", niin ensin syntyy mieli, joka antaa signaalin kielelle "puhua" tai "jättää puhumatta".

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Suomeksi - representationalistisesti käsitteellistän havaintoja selkeästi suomen kielellä."
Minä en käsitä aivan niinkään. Käsitteistö ja verbaalinen kieli ovat eri asia. Sama käsitettä voidaan koodata monen kielen sanoilla.
Käsite kala on minulla koodattuna sanoilla kala, fisk, fish,
Yleinen kalan käsite on olemassa vain päässämme. Biologilla se on tarkemmin määritelty kuin tavalliselle pyyntimiehellä.

Käyttäjän PeliSuomi kuva
Pertti Lindeman

Eestiä puhuessani ajattelen myös eestin kielellä. Kreikan viittomakielellä puhuessani ajattelen englanniksi, koska aikoinaan opettelin sitä kreikka-englanti-kreikka sanakirjan avulla. Espanjaan puhuessani ajattelen suomeksi ja englantia puhuessani englanniksi.

Suomea puhuessani en taida paljon ajatella :-)

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pertti Lindeman,

- jos astuisin tuomarin rooliin, niin sanoisin, että eesti ja englanti ovat vahvimmat kielet, mutta kuitenkin suomi on ensimmäisenä, koska se yhdistelmä "ajatus ja puhe" menee automaattisesti ja ei tarvitse todellakaan paljon ajatella.

Miten Kreikan viittomakielellä puhuessasi ajattelet englanniksi? Varmaan siinäkin vahvin kieli "astuu" ajattelemaan. Mielenkiintoista sekin!

Olli Polli

Ainut osaamani kieli jota en käytä keskustellessani itseni kanssa on ruotsi. Berliiniksi, ateenaksi, helsingiksi ja lontooksi huomaan ajattelevani esim. tilaisuuksissa, jossa on hälyä. Millä kielellä kulloinkin ongelmia/ajatuksia selvittelen riippuu ympäristön käyttämästä kielestä. Jonkinlainen "pakopaikka" ympäristön vaikutuksilta se kai on...täytyisi kai kysyä joltain koppatohtorilta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Hämäläinen : [...täytyisi kai kysyä joltain koppatohtorilta.],

- Pian ehkä "koppatohtoreita" tarvitsevatkin vaikkapa liikemiehet jos joutuvat äkillisesti ja jatkuvasti vaihtamaan kieliä riippuen ympäristön käyttämästä kielestä. On selvä, että mitä enemmän globalisaatio alkaa pyörittää ihmisiä sitä enemmän yksilön täytyy osata eri kieliä, niin kuin teidänkin tapauksessa.
Aivotoiminnalle se on kova rasitus, eli jossain vaiheessa ihminen kyllästyy siihen, ja siirtyy yhteiseen kieleen...jossain tuolla hämärässä tulevaisuudessa.
Näin ennustaisin!

Olli Polli

Olen useasti ollut tilanteessa jossa olen käyttänyt kaikkia, paitsi ruotsia, kiivaasti vaihdellen. Kyllä siinä hieman omituinen tunne tulee ja kielet sekoittuu helposti jargoniksi jota kukaan ei ymmärrä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mist ne koppatohtorit semmoisia tietäisi, jos tarkoitat neurologia,ne saatta jotain tietääkin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Juha Hämäläinen : [Kyllä siinä hieman omituinen tunne tulee ja kielet sekoittuu helposti jargoniksi jota kukaan ei ymmärrä.],

- mikä se jargonkieli on? onko se joku uusi ammattikieli?, joka syntyy puhekielten sekoituksesta?

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitän kaikkia keskusteluun osallistujia! Teidän ja tietenkin Uuden Suomen ylläpidon ansiosta pyörimme karusellissa. :-)

Näin synkkänä syksyn iltana haluan ilahduttaa teitä kauniilla klassisella musiikilla.

Linkin takana löytyisi P. I. Tšaikovskin Kukkaisvalssi.

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

http://www.youtube.com/watch?v=pM1SWuM55L4

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Tässä vielä sama amerikaksi. Wynton Marsalisin tulkinta Duke Ellingtonin sovittamasta Tshaikovskin sävellyksestä:

http://www.youtube.com/watch?v=wxHQz3OxqTE

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Nyt kun mentiin musiikkipuolelle, niin voi sanoa blogin aiheeseen viitaten, että ilman kieltäkin voi ymmärtää musiikkia, eikä musiikilla ole rajoja.

Kuitenkin jazz-musiikki on jotenkin hieman erikoisasemassa muhin musiikkilajeihin ja se on vaikeasti ymmärrettävissä ainakin itselleni. Musiikissa on se melodia tärkein, jota sitten hyräillään. Olen joskus kuunnellut jazzia, muttei ole jäänyt mitään melodiaa muistiin, että olisin pystynyt hyräilemään sitä.

Linkittämässäsi videossa, kun tunnen melodian, niin tosi hienoa oli kuunnella ja tietenkin se riippuu vielä millä tasolla se esitetään. Tuossahan se oli huippuluokkaa!

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#72
''Millä kielellä ajattelet?''

Olen pohtinut samaa asiaa muutaman vuoden.

Unia nähdessäni kieli on sidoksissa unien paikkaan.

Vanhemmaksi tultuani olen ruvennut ajattelemaan viroksi. Lasken kuitenkin mielessäni suomeksi.

Kieltä puhuessani ajattelen samalla kielellä kuin puhun.

Olen ruvennut arvostamaan Violaa entistä enemmän. Mielenkiintoinen plogin aihe minulle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, kiva kun löysit tämän blogin!

Ihan viime aikoina olen nähnyt unen, jossa sanoin jotain selkeästi venäjäksi. Ajattelen myös joskus ensin venäjäksi ja sitten salamannopeasti lausun sen keskusteluun suomeksi. Nyt joskus tapahtuu niin, että puhun suomea,mutta väliin lipsahtaa tai ainakin on pyrkimässä venäläinen sana.

Kirjoitan suomeksi, mutta sanat lauseissa menevät usein venäjän oppikielen mukaan, koska en ole saanut suomen kielen kouluopetusta.

Kiitos kommentista. Hyvää yötä!

Спасибо за комментарий! Спокойной ночи!

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset