Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Meänkieli. Mikä kieli?

Kiinnostaisi tietää mikä tämän meänkielen, eli vähemmistökielen asema on Suomessa?

Tietenkin ensisijaisesti Suomessa kielten asemasta säädetään perustuslaissa, kielilaissa ja saamen kielilaissa... Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. EU:ssa on yli 60 alkuperäistä alue- tai vähemmistökieliyhteisöä. Jopa 40 miljoonaa kansalaista puhuu säännöllisesti alue- tai vähemmistökieltä.

Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevalla eurooppalaisella peruskirjalla (1992) pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Peruskirja tunnustaa vähemmistökielet osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä ja pyrkii edistämään niiden asemaa eurooppalaisten valtakielten joukossa. Tavoitteena on suojella pieniä katoamassa olevia kieliä, joita sopimusvaltioiden kansalaiset perinteisesti käyttävät valtioissaan. Peruskirja ei siten koske esimerkiksi maahanmuuttajien kieliä.

Virallinen vähemmistökieli

Tähän vähemmistökielten joukkoon kuuluu varmaankin meänkieli Suomessa? Mutta kuinka paljon ja missä muualla kuin Suomenpuoleisessa Torniolaaksossa sitä puhutaan? Onko ajateltu antaa meänkielelle vähemmistö status, niin kuin Ruotsissa, jossa meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema ja se on tasa-arvoinen suomen kirjakielen kanssa. Tornion meänkielisiä on n. 30'000?

Sisu-uutisissa 2.11.2012 kerrottiin: "Tukholman meänkieliset haluavat vanhustenhoitoa omalla kielellään". Tornionlaaksolaisten yhdistys Tukholmassa, STR-T, haluaa Tukholman liittyvän meänkielen hallintoalueeseen erityisesti vanhustenhoitoasioiden takia. Yhdistys kuulisi mielellään myös nuorten toiveita... Näin siis Ruotsissa.

Miten Suomessa?

Onko meänkieli Suomen kansan kulttuuriperimää ja kuitenkin katoava pieni kieliryhmä?

Vai onko meänkieli vain murrekieli ja sitä eivät koske lainsäädännöt, koska sillä ei ole vähemmistökielen statusta ja ei ole mitään tekemistä muitten kielten kanssa Suomessa?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Joachim Seetaucher

Meän kieli on itse asiassa ruotsalaisten "keksintöä". Tornionjokilaakson murretta on alettu nimittää siellä omaksi kielekseen, koska se on ollut linjassa Ruotsin valtion politiikan kanssa, jonka mukaan suomen kielen asemaa ei ole liikaa tarvinnut ajaa. Suomessa sitä pidetään yhtenä suomen kielen murteena.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola

Toisekseen Tukholmassa toimivilla lainsäätäjillä tuskin on kauheasti ollut käryä eroaako kyseinen murre riittävästi suomen kielestä jotta sitä voitaisiin kutsua omaksi kielekseen. Jotenkin on asia lobattu poliittisn perustein, kyllä.

Itse olen viettänyt kohtalaisen paljon aikaa Tornionjokilaaksossa ja kuunnellut paikallista murretta. Ymmärsin hyvin niin kuin paikalliset ymmärsivät omaa turun murrettani. Näin ollen vaatimus palveluista meänkielellä on aivan yhtä naurettava kuin jos vaikkapa savolainen vaatisi palvelua savoksi Helsingissä.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jooel Jaakkola kirjoitti : "Näin ollen vaatimus palveluista meänkielellä on aivan yhtä naurettava kuin jos vaikkapa savolainen vaatisi palvelua savoksi Helsingissä.",

- ero on vain siinä, että meänkielellä Ruotsissa on vähemmistökielen status, joten sitä kieltä puhuville on oikeus vaatia palveluita omalla äidin kielellä. Niin sanoo laki.

Tässä on mielestäni mielenkiintoista vielä se, että eri puolella Tornio-jokea asuvilla ihmisillä on asetettu erilaiset lähtökohdat meänkieleen. Siis, voi sanoa, että Ruotsin puolella yrittävät säilyttää tämän "suomenkielen murteen" ja pitävät sitä kielen arvoisena ja Suomen puolella annetaan sen kadota.Vai mitä mieltä olet?

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #10

30-luvulla myös Suomessa nimitettiin rajakarjalaisia Suojärven ja Salmin pitäjien murteita "karjalan murteeksi", kun sama murre Neuvostoliiton puolella oli "karjalan kieltä". Tuo 30-luvun suomalainen nimitys ei kuitenkaan koskaan ollut kielitieteilijöiden hyväksymä näkemys, sillä kautta aikojen ovat kielitieteilijät pitäneet karjalan kieltä erillisenä kielenä. Kyse oli siis Suomen valitsemasta politiikasta, jota jatkettiin sitten 40-luvun alussa myös Itä-Karjalan kohdalla.

Käyttäjän JuhaKajander1 kuva
Juha Kajander Vastaus kommenttiin #11

Ainakin vienankarjala muistuttaa niin paljon suomen itämurteita, että ilman venäjästä tulleita lainasanoja sitä voitaisiin luullakseni pitää suomen murteena.

Nuo lainasanat ovat olennaisia ymmärtämisen kannalta. Meänkielessä on Ruotsin puolella paljon ruotsista otettuja lainasanoja, jotka Suomen puolella asuva tornionlaaksolainen hyvin ymmärtää, mutta etelämpänä elävillä voi jo olla vaikeuksia, jos kouluruotsi on heikoissa kantimissa. Vastaavasti riikinsuomen ymmärtäminen ja varsinkin puhuminen voi Ruotsin puolella eläville olla vaikeaa, jos kontakti Suomen kanssa rajoittuu Tornion ja Kolarin kaupoissa käymiseen.

Käyttäjän jooel kuva
Jooel Jaakkola Vastaus kommenttiin #10

Jos nyt savon kieli saisi vähemmistökielen aseman Suomessa, olisi minusta silti vähintäänkin erikoista jos kuopiolainen vaatisi Helsingissä vanhainkodissa ympärilleen pelkästään savon "kieltä" puhuvia. Kyllä Tukholmassa löytyy suomenkielistä vanhustenhoitoa.

Itse pystyn tarvittaessa imitoimaan varsin hyvin meän"kieltä". Uskoakseni huomattavasti paremmin kuin moni Ruotsissa vanhustenhoidossa työskentelevä maahanmuuttaja ruotsia. Kelpaisikohan tämä vaikka murre lipsuisikin välillä turun murteen puolelle? Eikö olisi samanlaista syrjintää tarttua asiaan kuin vaikkapa kurdilaisesta korostuksesta ruotsinkielisessä vanhainkodissa?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #10

Peräpohjolan murre ei ole katoamassa, eikä sitä Suomessa tarvitse suojella.

Vähemmistökielen asema "meänkielelle" Ruotsissa on tietenkin parempi kuin ei mitään, vaikka perustuukin harhautukseen, jonka tarkoitus on unohtaa sadat tuhannet samaa suomea puhuvat Etelä-Ruotsissa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #45

Ruotsissa on ruotsinsuomalaisia niinkin paljon kuin 675 000 henkeä (väkiluku 9,517 miljoonaa). Ruotsinsuomalaisten kouluja toimii seitsemässä Ruotsin kunnassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsinsuomalaiset#Ru...

Verrataan :

Suomessa ruotsinkielisiä asukkaita 290 910 henkeä ( väkiluku 5,414 miljoonaa) ja ruotsinkielisiä kouluja 28! Lienekö jokaisessa kunnassa?

http://www.hel.fi/wps/portal/Opetusvirasto/Artikke...

Tästä voisi päättää, että Suomessa pidetään parempaa huolta ruotsinkielen säilyttämisestä kuin Ruotsissa suomenkielen kohdalla.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Siis, meänkieli on mielestänne ruotsalaisten keksintö?, mutta nopeasti Ruotsi on antanut sille vähemmistökielen statuksen? Jossain on sanottu niin, että vähemmistökielen statuksen voi saada, jos kieltä on puhuttu maassa ainakin 100-vuoden aikana. Missä meänkielen alkuperä on? ja onko se kehittynyt kirjakieleksi?

Käyttäjän heikkihyotyniemi kuva
Heikki Hyötyniemi

Mietipä ... kun meänkieli on Ruotsissa määritelty omaksi kielekseen, he voivat todeta, ettei sillä ole luotu kirjallisuutta, tuskinpa sillä on kielioppiakaan ... näin voidaan jatkaa aivopesua, että sivistys on ruotsinkielistä. - Ja niinhän tuo tuntuu näivettyvän koko kieli, kun sitä on siellä saatu kaikki halveksimaan.

Hajoita ja hallitse.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Heikki Hyötyniemi kirjoitti : " Ja niinhän tuo tuntuu näivettyvän koko kieli, kun sitä on siellä saatu kaikki halveksimaan.",

- eihän Ruotsissa sitä meänkieltä halveksita. Päinvastoin mielestäni kunnioitetaan, kun on annettu virallinen status vähemmistökielenä, joten sitä pitää kirjakieleksi kehittää ja varmaan ovat kielioppiakin kehittämässä. En tiedä.

Joachim Seetaucher Vastaus kommenttiin #12

Tuskinpa päätöstä suomalaisugrilaisten puheenparsien kielistatuksesta luovutetaan ummikkoruotsalaisille. Itämerensuomalaisten kieliteteilijöiden piirissä ei ole kannatusta meän kielen pitämiselle omana kielenään. Siltä puuttuvat omintakeiset kielioppirakenteet.

Ruotsalaiset tosin tykönään saattaisivat olla valmiimpia nimittämään hiukan erikoisempia murteita kieliksi, koska norjan kieli ja tanskan kieli ovat vankan virallisen statuksen omaavia kirjakieliä vaikka norja poikkeaa ruotsista suurin piirtein saman verran kuin vienalainen puheenparsi suomesta ja tanska saman verran kuin aunukselainen puheenparsi suomesta.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #13

Joachim Seetaucher kirjoitti : "Tuskinpa päätöstä suomalaisugrilaisten puheenparsien kielistatuksesta luovutetaan ummikkoruotsalaisille.",

- Ruotsissa on n.460 000 - 600 000 ruotsinsuomalaista, joista arvioilta 70% käyttää suomen kieltä. Heillä on myös oma kielellinen ja juridinen asema, joten suomenkielistä apua on varmasti saatavissa.

Tapio Vehmaskoski

Meänkieltä (=suomenkielen murre) puhutaan molemmin puolin Tornionjokea. Ruotsissa sille on annettu kielen status ja Suomen puolella se on murre.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Me%C3%A4nkieli

Joachim Seetaucher

Helpomminhan tuota Pajalan murretta ymmärtää kuin "Rauma giältä".

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tapio Vehmaskoski.
Kiitos meänkielen kartasta ja kaikesta kivasta linkin takana!

Tapio Vehmaskoski

"Suomen kieli (suomi) on uralilaisen kielikunnan itämerensuomalaisiin kieliin kuuluva kieli. Suomen kielen puhujia on noin viisi miljoonaa.[1] Heistä suurin osa asuu Suomessa, mutta vanhoja suomenkielisiä väestöryhmiä on Pohjois-Ruotsissa (meänkielen puhujat eli tornionlaaksolaiset),......"

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kieli

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tapio Vehmaskoski kirjoitti:"...vanhoja suomenkielisiä väestöryhmiä on Pohjois-Ruotsissa (meänkielen puhujat eli tornionlaaksolaiset),......",

- meänkieliset ovat lähtöisin vanhasta suomenkielisestä väestöryhmästä?
Lassi Saressalo kirjoittaa, että "uusille kielillekin" on annettu virallinen status vähemmistökielinä, kuten meänkielelle Ruotsissa ja kveenin I.kainun kielelle Norjassa ja samalla näiden puhujille on myös annettu kansallisten historiallisten vähemmistöjen status. Näiden kielten kehittyminen kirjakieliksi on vasta käynnissä ( Kansan kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt.s.9)

Tapio Vehmaskoski

Tuon on vähän sama kuin me täällä Suomessa antaisimme omalla ruotsinkielellemme erillisen ruotsinkielestä poikkeavan kielistatuksen esim. nimittäisimme sen vaikka kielinimellä: "Vårt språket".

" Ruotsi on maan virallinen kieli, ja viidellä kielellä (suomi, meänkieli, romani, saame ja jiddiš) on virallinen vähemmistökielen asema." http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kielipolitiik...

Suomenkielelle on annettu vähemmistöasema samanaikaisesti meänkielen, romaninkielen, saamen ja jiddišin kanssa vuoden 1999 joulukuusta alkaen. Suomenkieltä on käsitelty Ruotsissa ikäänkuin sellainen kieli olisi yhtä-äkkiä ilmestynyt maan kamaralle em. vähemmistökielten rinnalle. Wikipedian tiedoissa viitataan asiaan: "Suomea puhuvat ruotsinsuomalaiset jotka muuttivat Ruotsiin 1950- ja 1960-luvuilla."

Näinhän ei tietenkään ole vaan suomenkieltä on puhuttu tunnetussa Ruotsissa aikojen alusta alkaen hyvinkin laajalla alueella, vaikka suomenkielelle ei ole tunnustettu asemaa ennen vuotta 1999, ei vähemmistökielenä eikä kansalliskielenä. Siis suomenkieltä toki on puhuttu ennen Wikipedian mainitsemia myöhäisajanjaksoa vuosikymmeniä 1950...1960.

"Ruotsin vallan aika on Suomen historian ajanjakso, jonka alku on perinteisesti sijoitettu noin vuoteen 1150, jolloin Pyhän Eerikin legendan mukaan kuningas Eerik Pyhä ja piispa Henrik saapuivat Suomeen. Ruotsin vallan alkamisen ajankohtaan liittyy kuitenkin runsaasti epäselvyyttä ja kiistanalaisuutta. Selkeitä historiallisia todisteita Ruotsin vallan vakiintumisesta Suomessa on vasta vuodesta 1249 alkaen, jolloin suoritettiin todenperäisenä pidetty toinen ristiretki Suomeen. Ruotsin valta Suomessa päättyi vuosien 1808–1809 Suomen sotaan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_S...

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Ruottin Tornionlaaksossa suomea ei saanu ennen puhua, sitte sielä meininki avartu ja sitte nykyhjään meän kieli on sielä ihan kielenä huomioitu. Suomessa son murre murtheitten joukossa.

Saamenkielestä ois kans kiva puhua, se kaahvoihin ja kirjaijhmiin kangistaminen pilasi saamen ja se kirjotethaan monela eri laila eri valtakunnissa ja aluessa ja net kielet ei ennää ees kommunikoi keskehnään.

Kieliopit on mennyttä aikaa, pysähtynyttä, kielioppi tai siis kirjotuskieli kieltää elävän kielenkehityksen eli aijjon elämän.

Nämon isoja asioita, mutta ruottalaiset on mahtavia, mie tykkään niistä elikkä siittä menttaliteetistä, mikä ruottalaisilla on. Suvaittevat ja antavat arvon toiselekki!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Hei, Hilkka!

Odotinkin, että tulisit auttamaan, koska itse seikkailin netissä saadakseen tietoa teän meänkielestä.

Mie sanoisin meijen kieli ja teijen kieli. Inkerin kieltä ei ole myös virallisesti olemassa, on vain suomenkielen murre.

Se on tärkeä, suvaita ja antaa arvoa toiseleki! Kiva kun piipahdit kommentoimaan!
Mukavaa alkanutta kesää!

Joachim Seetaucher

Inkeriläiset puhuivatkin selvää suomea, pitkälti samaa kuin kannaksella puhuttiin. Olisi vaikea löytää perusteita inkerin kielelle. Sen sijaan muinainen inkeroisten kieli on asia erikseen. Siis Inkerinmaan alkuperäisasukkaiden kieli ennen Ruotsin laajentumista sille alueelle.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #23

Niin, inkeriläiset puhuvat suomea, mutta kun kielen kehitys oli pysähtynyt jossain vaiheessa, niin se oli jäänyt, mielestäni vanhan suomenkielen tasolle ja kun paluumuuttajat sankoin joukoin saapuivat Suomeen, niin joku moitti "meijen kieltä", että ei edes osaa suomea :"puhuvat jotain Adamin ja Evan aikaista suomen kieltä."
Inkerikot, joita on aika vähän enää Venäjällä, puhuvat omaa inkeroiskieltä.

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Mie olen täälä Ylälapissa nyt kesällä ja täälä on tuo saamelaisten maailma ja se saikkina ja kisailu, kuka saa mitäki on tuhonu niin paljon. Mitä siittä kulttuurista nyt on jälelä, seki on vaikeuksissa ihan ittessään.

Ja tuo kylmäkiskonen kirkko, tuhottiin saamelaisten omat kulttuurit ja omat arki-juhla-työ-seita-rumpu-ideatko tuothiin sitä oikeaa oppia ja joka kylhään oli kyllä rahhaa rakentaa hienoja tyhjilhään könöttäviä jotaki, nooh sei ole helppoa älytä, mikä on arvokasta toisesta.

Niin ja se ryssäviha sekotti muuten karjalaisten tai no äitinäiti erosi jopa ortodoksikirkostansa sen takia. Nyt tullee kaikki sekasin.

Minun äitihän oli syntyny -35 Viipurissa ja sei puhunu koskhan selvästi mithän kieltä ja net runonsa son kirjottanu mahollisimman kirjakielellä. Se tuli alle kakskymppisenä sinne Tornionlaakshoon, muttei ikinä puhunu niinko meänkieliset.

Ei taijja muuten suomanruottalaiset kisaila keskehnään oikeaoppisesta ruottinkielestä Suomessa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen Vastaus kommenttiin #26

Hilkka Laronia kirjoitti: "Mitä siittä kulttuurista nyt on jälelä, seki on vaikeuksissa ihan ittessään.",

-kulttuuri on vaikeuksissa monessa muussakin paikassa maailmaa.Nykyihminen tuhoa armottomasti sitä, mitä edesmenneet sukupolvet ovat saaneet aikaan.
Olisikin hyvä miettiä mitä/millaista kulttuuria meidän aikakauden jälkeen jää tuleville sukupolville.

Jos nyt puhutaan ryssävihasta, niin se on sekoittanut silloin ja sekoittaa täällä nyky päivänäkin moneen ajatusmaailman negatiivisempaan suuntaan suhteessa venäläisiin.

Ihanaa, että Äitisi oli runoilija ja sinä olet perinyt häneltä sen taidon!

p.s.Onko siellä Ylälapissa paljon hyttysiä?

Tapio Vehmaskoski

Tässä hieman Wikipedian infoa esi-isistämme, joiden kieli on täytynyt olla alkuperältään suomenkieltä. Ajalta ennen Ruotsia, sen alkuhetkiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaiset_kuni...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_asutushistoria

"Ahvenanmaan paikannimistön perusteella on arvioitu, että alueella on asunut suomenkielistä väestöä keskiajalle saakka. Useiden Ahvenanmaan paikannimien uskotaan pohjautuvan suomenkielisistä nimimuodoista"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_v%C3%A4es...

"Skandinavia oli eräänlaista "Lapin maata", jota asuttivatkin nykyiset saamelaiset. Suomeen suuntautui myöhemmin muuttoliikkeitä Volgalta, Baltiasta ja Virosta, ja vähemmässä määrin Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Kaikille näille maahanmuutoille on yhteistä, että ne toivat tänne kielellistä tai geneettistä ainesta, joka oli kuulunut samaan kokonaisuuteen "suomalaisten" kanssa joskus muinaisuudessa."
http://hiidenkirkko.50megs.com/alkupera.htm

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tapio Vehmaskoski,
kiitos linkeistä! Tässä riittääkin luettavaa viikonvaihteeksi.

Suomalaisesta alkuperästä meillä oli keskustelu Puheenvuorossa 26.5.2013 blogissani " Suomalaisten alkuperä", jos kiinnostaa, niin alempana linkki sinne.

Olkaa hyvä! Пожалуйста!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141100-suom...

Käyttäjän vturunen kuva
Ville Turunen

Kyllähän tässä on kyse poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Mitään ihmeellisiä salaliittoja en tässä kuitenkaan näe. Yksinkertaisesti ruotsalaiset ovat halunneet antaa Tornionjoenlaakson suomalaisille, jotka ovat siellä asuneet jo vuosisatoja, kielellisen autonomian, mutta jos tämä olisi tehty antamalla suomen kielelle erikoisaseman, se olisi koskenut myös ruotsinsuomalaisia maahanmuuttajia. Kun tätä ei ole haluttu tehdä, on ongelma yksinkertaisesti ratkaistu määrittelemällä meän kieli omaksi kielekseen. Eli ihan vain tällainen byrokratian kukkanen.

Vastaavia tapauksia on Ranskassa, jossa Elsassin murre ja Nizzan murre katsotaan omiksi kielikseen, eikä saksan tai italian murteiksi. On varmasti poliittisesti helpompaa hyväksyä vaikka elsass omana kielenään koulujen opetuskieleksi kuin että naapurimaan Saksan kielellä voisi opiskella Ranskan puolella.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Ville Turunen kirjoitti : "...mutta jos tämä olisi tehty antamalla suomen kielelle erikoisaseman, se olisi koskenut myös ruotsinsuomalaisia maahanmuuttajia. Kun tätä ei ole haluttu tehdä, on ongelma yksinkertaisesti ratkaistu määrittelemällä meän kieli omaksi kielekseen. Eli ihan vain tällainen byrokratian kukkanen.",

- ymmärtääkseni ruotsinsuomalaiset ovat saaneet myös oman kielellisen ja kansallisen juridisen aseman Ruotsissa. Ainakin näin on kirjoitettu kirjassa, jonka mainitsin tuolla ylempänä vastauksessa kommenttiin."Kansan kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt." Lassi Saressalo.

Tapio Vehmaskoski

Violalle

Kiitos Sinulle mielenkiintoisesta blogialoituksesta. Kieli, genetiikka, tarusto muodostavat polkuja joiden lukeminen ja tutkiminen on hauskaa.

Tässä Sinulle lisää suomalaissekoittelua. Toivottavasti et aivan unohdu näiden tarinoiden juoniin: http://jarmo10.org/kartat.htm

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tapio Vehmaskoski kirjoitti : "Toivottavasti et aivan unohdu näiden tarinoiden juoniin.",
- nettimaailma onkin sellainen, että yhdestä polusta kun olet poistumassa niin toinen vielä mielenkiintoisempi vie mukaan...
Kiitos kiittämisestä!

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Meänkieli on Tornionlaakson suomea, Ruotsin puolella puhuttuna. Tosin puhuttu murre muuttuu rajan yli mentäessä siten, että meänkielinen puhe on vanhakantaisempaa, siihen on uudempi yleissuomi vaikuttanut vain vähän, ja siinä on paljon ruotsin kielen lainoja. Mutta suomea se on.

"Kielen isänä" voidaan mielestäni pitää kirjailija Bengt Pohjasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Bengt_Pohjanen jonka tuotanto on paljolti meänkielistä, tosin osaa hän yleissuomeakin ja tietysti myös ruotsia. Paitsi tuotannossaan, Bengt Pohjanen on vaikuttanut keskeisenä kielipolitiikassa minkä tuloksena meänkielen asema vahvistettiin Ruotsissa.

Toinen merkittävä tuon alueen kirjailija on Mikael Niemi http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikael_Niemi joka kirjoittaa ruotsiksi, mutta käyttää kotiseutunsa aiheita ja niistä myös aikoinaan kipeää kielikysymystä.

Tornionlaakson meänkielen virallistaminen Ruotsissa oli toki hyvitys paikallisille asukkaille ja heidän kulttuuriperinnölleen, mutta samalla siirtosuomalaisten asema jäi ongelmalliseksi.

Norjan pohjoisrannikolla on puhuttu aikoinaan paljonkin suomea, nykyään vähän. Siellä suomenkielisistä on perinteisesti käytetty nimitystä "kveeni". Tämäkin puheenparsi on vanhakantaista, mutta sen tausta ei ole yhtenäinen. Ruijan rannoille muutti suomenkielisiä laajalta alueelta: Ruotsin Länsipohjasta, Pohjois-Suomesta ainakin Kuusamoa ja Kainuuta myöten. Jäämeren rannoille lähdettiin talvella ansioon, alkukesästä tultiin kotiin, aina jotkut jäivät.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Antti Alfthan kirjoitti : "...Tosin puhuttu murre muuttuu rajan yli mentäessä siten, että meänkielinen puhe on vanhakantaisempaa, siihen on uudempi yleissuomi vaikuttanut vain vähän, ja siinä on paljon ruotsin kielen lainoja. Mutta suomea se on.",
- ehkä sen takia, että siinä "on paljon ruotsinkielen lainoja" se meänkieli sai "hyvän vastaanoton" Ruotsissa.

A.A."..mutta samalla siirtosuomalaisten asema jäi ongelmalliseksi.",
- niin se on monen siirtolaiskansan kohtalo, valitettavasti!

Kiitos kommentista ja linkeistä.

Jaakko Häkkinen

Kielitieteellisesti meänkieli rajoittuu Ruotsin puolelle - Suomen puolella sitä ei puhuta. Kyse on siitä, että vaikka molemmin puolin rajaa puhutaan kielimuotoja, jotka historiallisesti kuuluvat suomen kielen peräpohjalaismurteisiin (muinaishämäläinen juuri jonka päällä mm. karjalaista vaikutusta), ovat vuosisadat ruotsinkielisen enemmistön alueella vieneet kieltä eri suuntaan kuin rajan tällä puolen, missä enemmistö on ollut jatkuvasti suomenkielinen.

Käytännössä ero näkyy sanatasolla: meänkieli vilisee ruotsalaisia lainoja, jotka suomen kielen Tornion murteesta puuttuvat. Myös lauserakenteissa on paljon ruotsalaisvaikutusta. Siksi ymmärtäminen on hankalahkoa rajan eri puolilla, ja siksi meänkieli on saanut erillisen kielen statuksen.

Kyseessä on samanlainen tilanne kuin muinaiskarjalan kohdalla muinoin: muinaiskarjalan puhuma-alue jäi kahden eri valtion alueelle (Ruotsi vs. Novgorod/Venäjä), ja eri suunnilta tulvineet lainasanat tekivät ajan mittaan ymmärtämisestä vaikeaa ja johtivat kahden eri kielimuodon, savon ja karjalan, syntyyn.

Aivan kuten peräpohjan tapauksessa, myös savo ja karjala ovat osallistuneet aikoinaan yhteisiin äänteenmuutoksiin (niitä suattoo viäntee), mutta sanastollisesti ja lauserakenteellisesti ne ovat kehittyneet aivan eri suuntiin. Venäjän federaation Karjalan tasavallassa puhutaan karjalan kieltä (joka on eri asia kuin suomen kielen kaakkois- eli karjalaismurre), itäisessä Suomessa puhutaan savoa, joka yhtenäistävän kirjakielen vaikutuksesta lasketaan "vain" suomen kielen murteeksi eikä se ole saanut oman kielen statusta.

- savo on suomen kielen murre, mutta karjala on oma kielensä (alkaneet erota muinaiskarjalan levittyä laajalle noin 800 vuotta sitten; keskinäisten kontaktien väheneminen koska heti eri valtioihin)
- peräpohja on suomen kielen murre, mutta meänkieli on oma kielensä (alkaneet erota noin noin 800 vuotta sitten; kuitenkin pitkään saman valtion alueella, joten keskinäisiäkin kontakteja oli)

Myös suomenruotsi voisi saada oman kielen statuksen, sen verran kauan se on kehittynyt omaan suuntaansa ja saanut runsaasti vaikutteita suomesta.
http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=17

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Jaakko Häkkinen kirjoitti : "Myös suomenruotsi voisi saada oman kielen statuksen, sen verran kauan se on kehittynyt omaan suuntaansa ja saanut runsaasti vaikutteita suomesta.",

- olisiko suomenruotsi kielellä Suomessa tarvetta saada vähemmistökielen status, koska sillä on erikoisasema jo muutenkin, eli se on Suomen "toinen virallinen kieli" ja sitä koskevat kaikki kieleen liittyvät lait? Mutta ehkä voisi tietenkin saada.

Onhan se niin, että kunnissa, jossa suomenkielisiä on enemmistö, niin ruotsinkieliset muodostavat vähemmistökieltä, eivätkä he tarvitse erikseen mitään statusta, joka suojelisi heidän kieltänsä? Ja päinvastoin.

Kiitos hyvin valaisevasta kommentista!

Joachim Seetaucher

Tuo toteamus suomenruotsin erillisestä kielistatuksesta meni kyli yli hilseen ja kovaa. Jos otat käteesi Svenska Dagbladetin tai Hufvudstadsbladetin etkä katso kumpaa lehteä luet, niin on hyvin mahdollista, että vaikkapa lähi-idän kriisiuutista lukiessasi et tietäisi kumpi lehti on kumpi. Kielillä ei ole siis käytännössä mitään eroa. Olen kysynyt monilta riikinruotsalaisilta huomaavatko he lukevansa kieleltään "suomenruotsalaista" lehteä ja vastaus on yleensä ollut kielteinen. Miten siis erottaisit nuo "kielet" toisistaan?

Toinen asia, mikä kommentissasi pisti silmään oli tuo toteamus: "vuosisadat ruotsinkielisen enemmistön alueella vieneet kieltä eri suuntaan". Tornionjokilaaksossa ei ole koskaan ollut ruotsin kielistä enemmistöä. Alue on aina ollut umpisuomalainen, aivan viime vuosikymmeniä lukuunottamatta. Ruotsin kielen lainasanat tulevat kouluopetuksen kautta. Tornionjoki ei ole muodostanut minkäänlaista käytännön rajaa joen tällä puolella ja toisella puolella asuvien kesken. Samaa porukkaa ovat aina olleet ja kanssakäyminen vilkasta sekä esteetöntä kuin saman kylän alueella konsanaan.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Siis, vastaus on tietenkin tutkija Jaakko Häkkiselle. Itse en pystyisi vertailemaan Svenska Dagbladetin tai Hufvudstadsbladetin, koska en hallitse kieltä. Kommenttiisi on mielenkiintoinen. Kiitos.

Merja Heikka

Meänkieli on suomen kielen murre. Tarkemmin sanoen sitä puhuu kveeniväestö (suomenkielinen) Tornionlaaksossa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Muita kveenimurteita (kainunmurteita) ovat pohjanmaan murteet ja tietysti muidenkin Lapin lantalaisten murtheet (Kemijokivarren murre).

Ruotsissa se on vähemistökieli, koska Ruotsissa asuvat suomenkieliset puhuvat sitä, ja se on alkuperäiskieli siellä. Suomenkieliset ovat asuttaneet Ruotsin aluetta ennen viikinkejä. Myös suomi (kirjakieli) on Ruotsissa vähemistökieli, koska sinne on muuttanut niin paljon suomalaisia Suomesta.

Meänkieli/ meän murre on vanhimpia suomenkielen muotoja. Siinä on paljon sanastoa venäjänkielestäkin, ja tietysti myös ruotsin väännöksiä, mutta myös paljon itsenäistä omaa sanastoaan.

Kieliraja menee Kaakamojoen kohdalta, sen länsipuolella puhutaan Tornionlaakson murretta(meänkieltä), itäpuolella Kemijokivarren murretta.Pohjoisempana en tiedä, miten syvälle Tornionjoesta kieliraja kulkee. Mutta olettaisin, että pelkästään jokivarren Suomen puoleisiin kuntiin.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Merja Heikka kirjoitti : " Meänkieli/ meän murre on vanhimpia suomenkielen muotoja.Siinä on paljon sanastoa venäjänkielestäkin, ja tietysti myös ruotsin väännöksiä, mutta myös paljon itsenäistä omaa sanastoaan.",

- olisiko se sitten niin, että alkuperäisen suomenkielen ovat sekoittaneet ruotsalaiset ja venäläiset, silloin kun hallitsivat alueetta?
Kiva kun tulit kommentoimaan!

Merja Heikka

Tuota noin, suomalaiset ovat kyllä muinaisina aikoina vallnneet niin Ruotsia, kuin Norjaa ja Venäjääkin. Itseasiassa Norjan ja Venäjän ovat kveenit perustaneet. :)

Ruotsin ja Venäjän vallassa Suomi on ollut vasta ns. nykyisin.

Muinaishistoria kertoo toisenlaista kieltä.

Se on luonnollista, että meänkielessä/ muteessa on myös venäläisiä sanoja, koska se on ikivanha kieli. Yhteyksiä on on ollut kaupanteon ja sotimisenkin saralla varmaan ennenkin. Eikä Venäjä ole juuri kauempana Tornionlaaksosta kuin Ruotsikaan.

Jaakko Häkkinen

Merja:
"Tuota noin, suomalaiset ovat kyllä muinaisina aikoina vallnneet niin Ruotsia, kuin Norjaa ja Venäjääkin. Itseasiassa Norjan ja Venäjän ovat kveenit perustaneet. :)"

Merja, näkemyksesi ei kestä kriittistä tarkastelua. Saagatekstit yksinään eivät ole lainkaan luotettavia, ja kaikki muu todistusaineisto (mm. paikannimistö) osoittaa, ettei Skandinaviassa ole vanhastaan asunut suomalaisia. Ensimmäisenä sinne ehtivät Perämerelle muinaishämäläiset 1000-luvun tienoilla.

Täällä on karttasarja tieteen perustelluimmasta näkemyksestä:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Suomensynty.html

Jaakko Häkkinen

Joachim Seetaucher:
"Tuo toteamus suomenruotsin erillisestä kielistatuksesta meni kyli yli hilseen ja kovaa. Jos otat käteesi Svenska Dagbladetin tai Hufvudstadsbladetin etkä katso kumpaa lehteä luet, niin on hyvin mahdollista, että vaikkapa lähi-idän kriisiuutista lukiessasi et tietäisi kumpi lehti on kumpi. Kielillä ei ole siis käytännössä mitään eroa."

Joachim, kumpikin lehti kirjoitetaan tietysti kirjaruotsilla! Oikeaa suomenruotsia ovat kuitenkin ne puhutut murteet - puhuttu kieli on se todellinen kieli, jota verrataan muihin. Kirjakieli on joko keinotekoinen tai edustaa kielen prestiisimurretta, yleensä pääkaupunkiseudun. Eihän suomenkaan kirjakieli paljasta, että kielimuodon alle lasketaan aivan erilähtöisiä ja pitkään eri suuntiin kehittyneitä murteita.

Esimerkiksi östnyylendskan erikoispiirteitä näet tästä jo aiemmin antamastani linkistä:
http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=17

Joachim:
"Toinen asia, mikä kommentissasi pisti silmään oli tuo toteamus: "vuosisadat ruotsinkielisen enemmistön alueella vieneet kieltä eri suuntaan". Tornionjokilaaksossa ei ole koskaan ollut ruotsin kielistä enemmistöä. Alue on aina ollut umpisuomalainen, aivan viime vuosikymmeniä lukuunottamatta. Ruotsin kielen lainasanat tulevat kouluopetuksen kautta. Tornionjoki ei ole muodostanut minkäänlaista käytännön rajaa joen tällä puolella ja toisella puolella asuvien kesken. Samaa porukkaa ovat aina olleet ja kanssakäyminen vilkasta sekä esteetöntä kuin saman kylän alueella konsanaan."

Meänkieli ei rajoitu Tornionjokilaaksoon, vaan sitä puhutaan Jällivaarassa saakka ja aiemmin vieläkin lännempänä. Tornionjokilaaksolaisilla on tietysti ollut jatkuvia kontakteja suomenkielisiin, mutta Ruotsin Norrbotten (ennen ruotsalaisten leviämistä 1300-luvulla alueella puhuttiin meänkielen esimuotoa) on kyllä ollut ruotsalaisenemmistöinen jo satoja vuosia.

Tornionjokilaaksolaistenkin meänkielessä on silti paljon ruotsalaisvaikutusta, kuten voit nähdä Birger Winsan meänkielisestä esityksestä:
http://www.kemi.fi/kk021498/virittaja.pdf

Ummikkosuomalaiselle (joka on välttynyt pakkoruotsilta) kieli alkaa olla jo ymmärryksen rajamailla, joten erillisen kielen status on perusteltu.

Merja Heikka:
" Suomenkieliset ovat asuttaneet Ruotsin aluetta ennen viikinkejä."

No ei nyt sentään, mutta Norrbotten oli rannikko-osaltaan muinaishämäläisten asuttamaa noin vuodesta 1000 lähtien, ja sisämaassa asui saamelaisia. Ruotsalaisasutus ehti alueelle vasta 1300-luvulla.

Merja Heikka:
"Meänkieli on suomen kielen murre. Tarkemmin sanoen sitä puhuu kveeniväestö (suomenkielinen) Tornionlaaksossa, Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa. Muita kveenimurteita (kainunmurteita) ovat pohjanmaan murteet ja tietysti muidenkin Lapin lantalaisten murtheet (Kemijokivarren murre)."

Nykyiset kveenit ovat Norjan Finnmarkissa eli Ruijassa nuorehkoja tulokkaita Suomen puolelta ja Tornionjokilaaksosta, mutta nimityksensä he ovat perineet muinaisen Kvenlandin asukkailta, joiden suoria kielellisiä jälkeläisiä meänkieliset ovat.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenit

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Minulla on vähän hajatietoa Kalixin alueen sukututkimuksesta, ja siinä pisti silmään - ehkä ensimmäinen ruotsinkielinen, Henrik Bagare Tukholmasta uudisasukkaana 1400-luvulla. Toisaalta huomaa useat Norjan suuntaan viittaavat nimet, kuten Trond. Myöhemmin suomenkielisen vs. ruotsinkielisen asutuksen raja rannikolla meni suunnilleen Kalixin (eli Alakainuan) itäosissa. Ylikainua (Överkalix) tietenkin suomenkielistä.
Tuolla alueella oli paitsi vanha birkarla-yläluokka, siis tulijoita sekä Hälsinglandista (helsingit) että etelämpää (svealaiset), samaan tapaan kuin Pohjanlahden itärannallakin, mutta lisäksi myös (jokireittejä alas) Norjan puolelta ja saamelaisalueilta.
Vanha lingua franca oli meänkieli, Lestadiuksenkin saarnoissaan käyttämä.

Tämän blogin suosituimmat