Kohteleeko Suomi kaltoin ulkomaalaistaustaisia isoäitejä?

Alastonna synnyin

Tämän blogin omistan omalle rakkaalle äidilleni, joka täytti maaliskuussa 99 vuotta ja on jaksanut kulkea kaikkien niitten raskaitten kokemuksien kautta tähän päivään asti.

Suomalainen kansanlaulu “Alastonna synnyin” on yksi Äitini Hilma-Maria Heistosen lempilaulu, jos niin voin sanoa, koska se toi silloin ja tuo nytkin kyyneleet silmiin.

Tätä laulua

olen kuullut pienestä pitäen, kun kiersimme Inkerin suomalaisina siirtolaisina pitkin ja poikin Neuvostoliittoa!

Sanoja varmaankin vaihdeltiin ja lisättiin sen mukaan millaisia tuntemuksia syntyi matkan varrella, kun ”Siperian soiden sotkuja ja Aasian aromaita ja hyisen Kolyman rotkoja” me kiertelimme laidasta laitaan.

Eero Sinikannel esittää

“Alastonna synnyin maailman helmaan”:

Alastonna synnyin maailman helmaan,
itkulla aloitin elämän tään…
Rikkaaks’ ei luonut taivahan Herra
korkeain pilvien taivahan pääl’

Ei ollut mun tieni ruusuilla tehty
ei kukilla kauniilla koristettu,
se ol’ musta kuin meri,
kuohui kuin koski
ei lepoa suotu ei päivin, ei öin…

jne.

Äitini,

joka on todella joutunut kokemaan ja kestämään paljon, voi tänä päivänä kohtalaisen hyvin Ruokolahden Palvelukeskuksessa. Palasin äsken sieltä. Siellä järjestettiin Äitienpäivän kunniaksi musiikkituokio palvelukeskuksen asukkaille.

Kauniit onnittelut kaikille Äideille ja erityisesti Inkerin suomalaisten Äideille!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Pirkko Leskinen

On surullista, että vahvojen inkeriläisnaisten mukana katoaa vähitellen inkeriläinen kulttuuri Suomessa. Nuori sukupolvi haluaa suomalaistua tai pakkosuomalaistetaan.
Venäjällä ja Neuvostoliitossa inkeriläisyys säilyi Siperiaan karkotuksissakin.
Kunniavelka muuttuikin Suomessa etniseksi puhdistukseksi.

Johan Lom

Toisaalta inkeriläiset ovat suomalaisia likipitäen joka kantilta katsottuna. He ovat uskonnoltaan luterilaisia ja puhuvat suomen kieltä. Inkerin murre on lähellä sitä samaa kannakselaista, jota Rokan Antti puhui Tuntemattomassa Sotilaassa. Tietysti Inkerinmaahan liittyy paljon omintakeistakin kulttuuria, jonka säilyttäminen on samanlainen haaste kuin karjalaisenkin kulttuurin säilyttäminen Suomessa.

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Pirkko Leskinen kirjoitti>"Venäjällä ja Neuvostoliitossa inkeriläisyys säilyi Siperiaan karkotuksissakin",

-niin se on. Siellä olimme suomalaisia ja nyt Suomessa tahallaan hävitetään koko inkeriläisyys, koska meitä pidetään Suomessa etnisinä venäläisinä!
Se tuli ilmi erässä seminaarissa johon osallistuin ja kirjoitinkin blogin "Ovatko Inkerin suomalaiset etnisiä venäläisiä?"

Jos kiinnostaa, niin linkki sinne,olkaa hyvä!

http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/102440-ovat...

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Viola, pidät omalta osaltasi hyvää huolta inkeriläistietoisuudesta jakamalla blogien lukijoille inkeriläisasiaa. Jatka samaan malliin!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Kiitos,Petra Nyqvist, kannustuksestasi!

Yritän tässä.Jotenkin tunnen itsekin syyllisyyttä Inkerin kansan puolesta, koska jätin taistelukentän siellä ja suunnistin Suomeen paremman elämän perässä. Ei kuitenkaan yksi pieni ihminen pysty ratkaisemaan koko kansan kohtaloa, jos sillä ei ole valtaa!

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Petri Haapa, kiitos hauskasta videosta

Inkerissä ei kutsuttu isovanhempia mummoksi ja vaariksi, vain he olivat ämmä ja äijä! Tiedän, että Suomessa sanaa "ämmä" pidetään loukkaavana, mutta äitini aivan kunnioittavasti kertoo "meijen ämmästä" ja muistelle lämmöllä ja säälii vieläkin kun häneltä murtui jalka ja sitä eivät pystyneet parantamaan.

Petri Haapa

Joo, tuli tuosta Inkeristä heti tämä Kiestinkuu-video mieleen. Siis Olga (Antti Virmavirta) ja äitinsä (Jari Salmi).

Käyttäjän viovio kuva
Viola Heistonen

Tosi hienosti esittivät mummoja. Ei tullut mieleenkään ajatella, että siinä olisivat miesartistit!

Tämän blogin suosituimmat